Satulta kysyttyä

Print PDF Email

Kysymykset aiheittain

 

EU:n siemenlaki (siirry alkuun)

Mitä komission siemenlakiehdotukselle pitäisi tehdä?

EU:n siemenviljalain täytyy palvella luonnon monimuotoisuutta ja viljelijöiden oikeuksia. EU-komission ehdotus uudeksi siemenvilja-asetukseksi on Euroopan parlamentin käsittelyssä. Kansalaisilta eri puolilta Eurooppaaon tullut runsaasti huolestuneita yhteydenottoja, ja syystä. Komissio ehdottaa siemenviljalakien muuttamista tavalla, joka lisäisi agribisneksen suurten jättifirmojen, kuten Monsanton tai Dupont Pioneerin, valtaa ja vapauksia, ja johtaisi ruokakasvien geneettisen monimuotoisuuden kiihtyvään köyhtymiseen. Komission ehdotuksen puutteet olen esitellyt blogissani 16.5.2013 http://www.satuhassi.fi/2013/eu-komissio-montanton-ja-muiden-siemenjattien-asialla/

Komission ehdotuksen pääongelma on se, että siinä ei oteta luonnon monimuotoisuuden vaalimista ja siementen käyttäjien, eli siis viljelijöiden, oikeuksia vakavasti. Esityksen pääajatus on satojen kasvattaminen, ja lähtökohtana on, että vain isot ammattimaiset kasvinjalostajat ja siemententuottajat ovat päteviä toteuttamaan tätä. Esityksessä kyllä mainitaan myös luonnon monimuotoisuus ja sitä edistävien toimijoiden poikkeuksia, mutta viljelykasvien monimuotoisuuden vaalimista ei voi jättää poikkeuksien varaan, varsinkaan tilanteessa, jossa monet jäsenmaat ja oikeistomepit haluavat jopa poistaa komission ehdottamat poikkeukset.

EU-parlamentissa vihreät ovat tehneet useita muutosesityksiä esityksen ongelmien korjaamiseksi. Niistä järein on koko asetusesityksen hylkääminen, sillä 150:n artiklan muokkaaminen hyväksyttävään muotoon tämän vaalikauden jäljellä olevien kuukausien aikana ei välttämättä onnistu, vaikka hyvää tahtoa löytyisikin. Toinen järeä ehdotus on asetuksen muuttaminen direktiiviksi. EU-asetus on aina sellaisenaan kaikkia jäsenmaita velvoittava laki. Se olisi selvästi liian tiukka pakkopaita siemenkaupan tapaisen monimuotoisen alan säätelemiseksi, varsinkin kun olot, esimerkiksi ilmasto, ovat eri EU-maissa kovin erilaisia. Direktiivi tarkoittaisi puitelakia, josta kukin jäsenmaa tekisi kansallisen sovelluksen oman parlamenttinsa säätämällä lailla, ja se tarjoaisi paremmat mahdollisuudet kansallisiin painotuksiin.

Vihreät ovat tehneet myös sellaisia muutosehdotuksia, jotka tukevat viljelykasvien monimuotoisuutta ja lisäävät luonnonmukaisuutta tavoittelevien viljelijöiden toimintavapauksia. Lisäksi haluamme turvata maanviljelijöiden ikimuistoisen oikeuden käyttää omaa satoaan siemenviljana sekä vaihtaa tai myydä sitä muiden viljelijöiden kanssa. Haluamme myös jättää uuden lainsäädännön ulkopuolelle vihannekset, puut ja pienimuotoisessa viljelykäytössä olevat lajikkeet.

Siemenasetus on yksi tärkeimmistä jäljellä olevista EU-parlamentin tämän vaalikauden paketeista. Siksi olen hyvin iloinen sen saamasta huomiosta kansalaisten keskuudessa ja toivon, että kiinnostus ja aktiivisuus säilyy asian edetessä parlamentissa ja ministerineuvostossa.

TTIP (siirry alkuun)

EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja investointisopimuksen eli TTIP:n neuvotteluihin liittyy monta kiistanalaista asiaa. Mikä on kantasi tähän sopimukseen ja sen valmisteluprosessiin? (siirry alkuun)

Vihreä ryhmä EU-parlamentissa on ylipäänsä kauppasopimusten yhteydessä ja myös TTIP-prosessin valmistelun ajan esittänyt useita avoimuuteen, demokraattisuuteen, ympäristönsuojeluun, työntekijöiden oikeuksiin ja muihin tärkeänä pitämiimme arvoihin liittyviä vaatimuksia. Esimerkiksi joulukuussa 2012 äänestimme Kolumbian ja Perun sopimusten hyväksymistä vastaan, koska asettamamme vaatimukset eivät toteutuneet.

Euroopan parlamentin käsitellessä toukokuussa 2013 TTIP-sopimuksen neuvottelumandaattia koskevaa päätöslauselmaa vihreät ajoivat siihen mm. kohtaa, jossa olisi torjuttu mahdollisuus sopia ns. riitojenratkaisumekanismista*. Hävisimme tässä äänin 225 puolesta, 348 vastaan ja 16 tyhjää. Suomalaisista MEPeistä vihreiden ehdotusta tukivat Jaakonsaari ja Repo, vastustivat Essayah, Jäätteenmäki, Korhola, Pietikäinen, Sarvamaa, Takkula ja Terho.

Kyseinen riitojenratkaisumekanismihan on sopimuskaavailujen kiistanalaisin kohta. On pelättävissä, että yritysten mahdollisuus riitauttaa EU:n uudet lait esimerkiksi ympäristönsuojelusta, työsuojelusta, kuluttajansuojasta, terveydensuojelusta, veisivät käytännössä mahdollisuuden saada aikaan parannuksia näissä asioissa.

Jatkamme TTIP-neuvottelujen edetessä näiden asioiden ajamista. Toivomme hartaasti, että nyt kun kritiikkiä TTIP-sopimusneuvotteluja kohtaan on alkanut esiintyä laajemmin myös julkisuudessa, tämä vaikuttaa myös muihin poliittisiin ryhmiin, jotta ne myös ryhtyisivät katsomaan asiaa muultakin kuin pelkän kaupan vapauden edistämisen kannalta.

On tärkeää vaikuttaa myös EU:n jäsenmaiden hallituksiin, myös Suomen hallitukseen ja kansanedustajiin, jotta TTIP-neuvotteluja eivät seuraisi pelkästään ulkoministeriöiden kauppapoliittisten osastojen virkamiehet, joista liian monien maailmankuvassa kaupan vapaus näyttää olevan esimerkiksi ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua tärkeämpi.

Lisätietoa:

Ehdotus TTIP-päätöslauselmaksi Euroopan vihreälle puolueelle marraskuu 2013

http://www.greens-efa.eu/fileadmin/dam/Documents/Events/09_11_13_TTIP/131106%20Greens%20Group%20TTIP%20resolution%20for%20EGP.pdf

Vaatimus Kanada-EU-taloussopimuksen hylkäämiseksi: 18.10.2013

http://www.greens-efa.eu/eu-canada-trade-agreement-10759.html

Vaaitumus keskeyttää TTIP-neuvottelut NSA-vakoiluskandaalin selvittelyn ajaksi 3.7.2013

http://www.greens-efa.eu/fr/nsa-spying-scandal-free-trade-agreement-10255.html

EU:n neuvottelumandaatin hyväksymisestä 15.6.2013

http://www.greens-efa.eu/de/eu-us-trade-negotiation-mandate-10087.html

*) TTIP: am 29

considers that the well-functioning domestic court systems and robust property rights protections of both partners make special investor protection provisions dispensable; calls on the Council not to grant greater rights to US investors than to domestic investors, and to exclude the option of investor-to-state dispute settlement from the negotiating mandate

 

TUPAKKADIREKTIIVI (siirry alkuun)

Miksi kannatat lääkeluokitusta sähkötupakalle, vaikka se käytännössä rajoittaisi sähkötupakan saatavuutta?

Ympäristö- ja kansanterveysvaliokunnan kanta, jota kannatan, on se että sähkötupakkaa säänneltäisiin suunnilleen vastaavalla tavalla kuin nikotiinipurkkaa. Lääkkeeksi rekisteröinti tarvittaisiin sen takaamiseksi että tuote on kuluttajalle turvallinen ja pitää mitä lupaa, mutta kliinisiä kokeita ei tarvittaisi. Myös saatavuus vastaisi suunnilleen nikotiinipurukumia (joilta esim Suomessa nyt vaaditaan lääkkeeksi rekisteröintiä mutta joita saa tavallisista kaupoista).

Minun tavoitteeni on tehdä tupakoinnista luopuminen helpoksi mutta välttää uusien nikotiiniriippuvuutta synnyttävien tuotteiden markkinointi niille, jotka eivät ennestään tupakoi.

Aikooko EU kieltää sähkösavukkeet?

Olen saanut melkoisen määrä sähköpostia ihmisiltä, jotka ovat päässeet tupakoinnista eroon sähkösavukkeiden avulla ja pelkäävät nyt, että sähkösavukkeita ollaan kieltämässä.

Alkuvuodesta 2013 EUn komissio teki ehdotuksen uudeksi tupakkadirektiiviksi. Siinä ei ehdoteta sähkösavukkeiden kieltämistä. Sen sijaan asetettaisiin raja 4 mg/ml, jota vähemmän nikotiinia sisältäviä tuotteita saisi myydä vapaasti, eli siis tavallisissa kaupoissa ja kioskeissa.

Tätä enemmän nikotiinia sisältäviä sähkösavukkeita saisi käyttää tupakasta vieroittautumiseen. Käytännössä se ainakin Suomessa todennäköisesti tarkoittaisi, että niitä tulisi saamaan apteekeista nimenomaan tupakoinnin lopettamisen avuksi.

Moni sähkösavukkeita käyttävä on vastustanut 4 mg/ml rajaa,  eli sitä että tätä voimakkaammat tuotteet olisi rekisteröitävä lääkkeiksi. Itse pidän periaatteessa järkevänä tällaisen rajan asettamista, joskaan en tässä vaiheessa halua ottaa kantaa siihen, mikä tuon rajan tulisi olla.

Tällä hetkellä käytäntö eri EU-maissa on erilainen. Joissakin maissa sähkösavukkeet ovat vapaassa myynnissä, joissakin ne on rekisteröitävä lääkkeiksi. Pidän järkevänä, että koko EU:ssa käytäntö olisi yhtenäinen.

Kysehän on punninnasta kahden yhteiskunnallisen tavoitteen välillä: 1) sen että tupakasta vieroittautuminen olisi mahdollista ja helppoa, 2) että ei houkuteltaisi uusia ihmisiä nikotiinikoukkuun.

Rajan asettaminen sähkösavukkeen nikotiinipitoisuudelle on mielestäni perusteltua siksi, että vapaassa myynnissä ei tulisi olla tuotteita, jota käyttämällä yhä uudet ihmiset voivat joutua nikotiinikoukkuun. On muistettava, että nikotiini on myös haitallinen aine, eivätkä pelkästään erilaiset muut savukkeiden palamistuotteet, joilla tupakoija savustaa keuhkojaan (ja muidenkin keuhkoja).

Kun sähkösavuketta käytetään tupakasta vieroittautumiseen, tavoitteena tulee tietenkin olla, että nikotiiniannosta vähitellen pienennetään. Muutenhan kyse ei ole vieroittautumisesta.

Euroopan parlamentissa on järjestetty kuuleminen direktiivistä sähkötupakkateollisuuden edustajien kanssa 19.3.2013. Lisätietoja tapaamisesta alla olevasta linkistä, kohdasta ”2012/0366(COD) on tobacco and related products” (vain englanniksi):

http://www.europarl.europa.eu/committees/en/envi/events.html?id=other#menuzone

Lisätietoa tupakkadirektiivistä ja sähkötupakasta voit lukea komission tiedotteista (ensimmäinen suomeksi, muut englanniksi):

http://europa.eu/rapid/press-release_IP-12-1391_fi.htm

Extension of the product scope of the Directive: Nicotine Containing Products (e.g. electronic cigarettes) below a certain nicotine threshold are allowed on the market, but must feature health warnings; products above this threshold are only allowed if authorised as medicinal products like nicotine replacement therapies (e.g. nicotine patches).

http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-12-1005_en.htm

If you want to read more about the COM proposal and the options they assessed, please have a look at the impact assessment: page 15 (products, market situation), page 51 (options), page 77 (assessment of the options) and page 83 (preferred option).

http://ec.europa.eu/health/tobacco/docs/com_2012_788_ia_en.pdf

ACTA (siirry alkuun)

ACTA-sopimus on saanut aikaan sopimusta vastustavien kansalaiskommenttien ryöpyn.

Vihreä ryhmä on vastustanut ACTAa alusta asti ja ollut sen suhteen aktiivinen.

Syitä ovat mm. se, että

1) neuvotteluja on käyty pienen valtiojoukon kesken, mukana ovat olleet vain EU, USA ja 8 muuta valtiota. Kehitysmaat, joita se eniten haittaa, ja WIPO on jätetty ulkopuolelle.

2) siinä on internet-lainsäädäntöön liittyviä ehdotuksia, jotka ovat ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa (perusoikeuksien vastaisia).

http://www.greens-efa.eu/acta-anti-counterfeiting-agreement-4500.html?L=14.html.html.html

3) se estää rinnakkaislääkkeiden pääsyn kehitysmaiden markkinoille.

http://www.greens-efa.eu/fileadmin/dam/Documents/Studies/ACTA_and_access_to_medicines.pdf

Heidi Hautala kirjoitti ACTAsta blogissaan jo vuonna 2010

http://www.vihreat.fi/node/4770

Ohessa ryhmämme ehdotus parlamentin päätöslauselmaksi

http://www.greens-efa.eu/anti-counterfeiting-trade-agreement-acta-2835.html> http://www.greens-efa.eu/anti-counterfeiting-trade-agreement-acta-2835.html

Suomi allekirjoitti ACTAn, mutta sitä käsitellään parlamentissa kevään aikana. Vihreä ryhmä tekee töitä sopimuksen ratifioinnin estämiseksi ja pyrkii saamaan muutkin ryhmät äänestämään sitä vastaan. Tärkeimmät käsittelyvaliokunnat ovat kansalaisoikeuksien, oikeusasioiden ja kansainvälisen kaupan valiokunnat. Näiden valiokuntien liberaali- ja sosiaalidemokraattijäsenet ovat vaa’ankieliasemassa.

Satun ACTA-blogimerkintä 11.2.2012»

KULKUKOIRAT (siirry alkuun)

Romaniassa tapetaan valtavia määriä kulkukoiria! Eikö EU voi puuttua asiaan?

Valitettavasti  kulkueläimiä koskevaa EU-lainsäädäntöä ei tällä hetkellä ole. EU voi puuttua jäsenmaissa vain asioihin, joissa rikotaan EU-lakeja. Kukin jäsenmaa vastaa omista kulkueläimiä koskevista laeistaan. EU-komissio ei kuitenkaan anna rahallista tukea järjestöille ja suojataloille, jotka harjoittavat koirien massatappamista.

Romaniaan on jo lähtenyt paljon viestejä. Euroopan parlamentin eläinten hyvinvointia ajavan meppiryhmän varapuheenjohtajat ovat reagoineet asiaan 6.9.2013 asiaan kirjoittamalla kirjeen Romanian hallitukselle, jossa vaaditaan koirien joukkoteurastuksen välitöntä lopettamista.

Lisäksi ohessa lista joistakin EU:ssa viimeisen kolmen vuoden aikana tehdyistä toimista kulkukoirien hyvinvoinnin hyväksi:

– Vuoden 2011 kirjallinen kannanotto koirakantojen hallitsemiseksi

– Euroopan parlamentin päätöslauselma 4.7.2012, jossa vaaditaan EU:n laajuisen lainsäädännön ja hallintastrategian luomista lemmikeille ja kulkueläimille

– Komission vastaus ja jatkotoimenpiteet tähän lauselmaan

Euroopan komission on myös jatkuvasti tukenut ja aikoo  jatkossa tukea OIE:n (The World Organisation for Animal Health) tekemiä suosituksia kulkukoirakantojen rajoittamiseksi.

Vuosittain valtava määrä lemmikkejä joutuu omistajiensa hylkäämäksi. Kannatatko kulkukoiraongelman ratkaisemista EU:n tasolla?

Eläinten kohtelua koskeva lainsäädäntö sekä käytännöt vaihtelevat tällä hetkellä merkittävästi maasta riippuen ja kannatan asiaan puuttumista EU-tasolla.

Nyt ratkaisuehdotuksena esitettiin kuitenkin kaikkien koirien rekisteröimisestä sekä tunnisteiden asettamista. Mikrosirut hyödyttävät kyllä siinä tapauksessa, että lemmikki hylätään, mutta eivät enää, kun kyse on hylätyn lemmikin jälkeläisistä. Tämä ei mielestäni ole toimiva tapa ratkaista kysymystä.

EU:N TOIMINTAAN LIITTYVÄT KYSYMYKSET (siirry alkuun)

22.2.2011

Miksi EU-kansalaisten täytyy kustantaa tuotantotukia Ruotsin kuninkaalle?

On yleisesti tiedossa oleva epäkohta, että EU-maataloustuista merkittävä osa menee upporikkaille, myös Englannin kuningasperheelle. Itse olen maataloustuista äänestettäessä tukenut sitä linjaa, että viljelijän EU-tuille pitää olla yläraja, toisin sanoen suurmaanomistajat eivät voisi saada jättitukia. Edistystä on se, että 2000-luvun aikana tuli julkiseksi, ketkä maataloustukea saavat ja kuinka paljon. Suomessa Keskustapuolue vastusti EU-maataloustukien saajien julkistamista Suomen osalta, mutta onneksi avoimuus voitti. Toivon, että tämänkaltaisten epäkohtien julkistaminen johtaa niiden korjaamiseen.

22.2.2011

Mitä tavallinen kansalainen hyötyy EU:sta?

Kukin tietysti ratkaisee itse, mitä pitää hyötynä, mutta esimerkiksi seuraavat asiat ovat minun mielestäni hyviä:

EU:n ympäristöpolitiikka on johtanut hengitysilman laadun paranemiseen erityisesti kaupungeissa. Tehtävää tällä saralla riittää silti vielä. Toiseksi EU:n uusi kemikaalilainsäädäntö pakottaa kemian teollisuuden tutkimaan jo vuosikymmeniä käytössä olleiden kemikaalien terveys- ja ympäristövaikutukset ja tulee ajan mittaan poistamaan arkisista tavaroista – kuten leluista, huonekaluista, vaatteista, pesuaineista, kosmetiikasta – terveydelle vaarallisimmat kemikaalit.

Lisäksi EU-alueen nuorilla on entistä paremmat mahdollisuudet mennä lyhyemmäksi tai pitemmäksi ajaksi ulkomaille opiskelemaan. Myös yliopistotutkijoiden kansainväliset yhteistyömahdollisuudet ovat parantuneet huimasti. EU asettaa myös vähimmäisnormeja sosiaaliturvalle. Juuri nyt on käsittelyssä se, minkä pituinen palkallisen äitiysloman tulee vähintään olla.

14.1.2011

Miksi olette hyväksynyt venäläisten maakaupat Suomessa, vaikka Venäjä rajoittaa suomalaisten maakauppoja?

Ollessani ympäristöministeri 1999 hallitus esitti ja eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen, jolla poistettiin ulkomaalaisten kiinteistökaupoilta luvanvaraisuus. Laki hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti eikä täysistunnoissa käytetty asiasta yhtään puheenvuoroa.

EU-maat eivät rajoita toisten EU-maiden kansalaisten kiinteistökauppoja. Vastaavastihan suomalaiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä kaikista EU-maista. Suomen EU-jäsenyyssopimuksessa oli sovittu että Suomi tekee kyseisen muutoksen lainsääsäntöönsä 1.1.2000 mennessä.

Luvanvaraisuus päädyttiin poistamaan muidenkin ulkomaalaisten kiinteistökaupoista vuonna 1999. Siihenkin asti lupa kiinteistökauppaan oli myönnetty kaikille sitä hakeneille ulkomaalaisille.

Kun vuonna 1994 keskusteltiin Suomen liittymisestä EU:hun oli pelätty lähinnä sitä, että saksalaiset tulevat ja ostavat kaikki rantamme.

Nyt kun Venäjä on merkittävästi rajoittanut ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata, on mielestäni vastavuoroisuusperiaatteen nojalla perusteltua harkita vastaavia rajoituksia venäläisten maakaupoille myös Suomessa ja ottaa asia esille muidenkin EU-maiden kanssa.

11.11.2010

Iltapäivälehden artikkeli kertoi tänään, kuinka EU-rahaa on tuhlattu muun muassa Kreikan tukemiseen, koirien kuntosaliin Unkarissa ja meppien limusiiniajeluihin Strasbourgissa. Miten on mahdollista, että suomalaiset veronmaksajat joutuvat maksamaan tällaisesta?

On tärkeä asia, että rahankäytön epäkohtiin puututaan ja osa nyt julkisuuteen nousseesta kritiikistä vaikuttaa erittäin perustellulta. Tilintarkastajien kriittisestä raportista käy ilmi, että suurin asia ovat epäselvyydet niin sanottujen koheesiorahojen käytössä. Koheesiorahat ovat EU-tukia köyhemmille jäsenmaille, käytännössä paljolti itäisille uusille jäsenmaille (entisille sosialistimaille) niiden yhteiskunnan ja infrastruktuurin – kuten teiden ja rautateiden – rakentamiseen.

Meppien limusiiniajeluilla tarkoitetaan ilmeisesti parlamentin virka-autoja, jotka kuljettavat parlamentin jäseniä lentokentältä parlamentille näiden saapuessa Brysseliin tai Strasbourgiin ja takaisin kun kotimatka alkaa. Aina, kun minä olen näissä autoissa ollut, ne ovat olleet täynnä tai melkein täynnä, eli yksittäisiä parlamentin jäseniä niissä kuljetetaan harvoin. Brysselin ja Strasbourgin sisäiset matkat kuljen itse tavallisesti joko kävellen tai polkupyörällä. Vihreä ryhmä on ajanut sitä, että parlamentin autoja hankittaessa ostettaisiin vähemmän bensiiniä kuluttavia ja käytännössä myös vaatimattomampia malleja, ei siis tarvita ”hienoja” autoja. Tätä emme ole saaneet läpi.

Koirien kuntosaliasiaa en pysty kommentoimaan sen enempää kuin että ilmeisesti kyse on tuesta hankkeelle, joka on tehty Unkarin hallituksen aloitteesta. Vaikuttaa perusteettomalta rahankäytöltä ja on siis hyvä, että se on nostettu julkisen kritiikin kohteeksi.

21.10.2010

Euroopan parlamentin jäsenet joutuvat matkustelemaan paljon, usein lentäen, mistä syntyy huomattavia ilmastopäästöjä. Voisiko parlamentin työskentelytapoja tehostaa?

Tein lokakuussa 2010 muutosehdotuksen, jossa parlamentin työaikataulu muutettaisiin nk. 2+1-mallin mukaisesti. Tällä hetkellä Euroopan laidoilta tulevat mepit ehtivät paikalle vasta maanantai-iltana ja suurin osa täysistunto-, valiokunta- sekä poliitisten ryhmien työstä tapahtuu tiistain ja torstain välillä. Tämä koskee tällä hetkellä niin Brysselin kuin Strasbourginkin työviikkoja.

Ehdotukseni mukaisessa järjestelmässä ensimmäisen viikon työt alotettaisiin maanantai-aamuna ja niitä jatkettaisiin perjantai-iltapäivälle. Tämä pitäisi sisällään keskimääräisesti kolme valiokunta- ja kaksi ryhmäpäivää. Tätä seuraava viikonloppu olisi luonnollisesti vapaata. Seuraavalla viikolla jatkettaisiin ryhmäkokouksilla maanantaista tiistai-aamupäivälle. Perjantaihin asti kestäviin täysistuntokokouksiin siirryttäisiin tiistaina lounasajan jälkeen. Mikäli jatketaan edelleen täysistuntojen pitämistä Strasbourgissa, niin sinne matkustettaisiin Brysselistä luonnollisesti junalla. Kolmas viikko olisi tässä kierrossa varattu meppien työhön kotimaassa.

Järjestelmään siirtyminen vähentäisi ensinnäkin matkustamisessa hukkaan heitettyä aikaa. Samalla se vähentäisi varsinkin lentomatkustuksen määrää, kun edestakainen viikonloppureissaaminen kotimaahan vähenisi – saisivathan mepit tehtyä yhden viikon ja kaksi viikonloppua kotimaassaan 2+1-järjestelmässä vain yhdellä edestakaisella lennolla. Arvioisin matkustamisen vähenevän noin kolmanneksen, ellei enemmänkin. Tämä tulisi kevyemmäksi veronmaksajan kukkarolle. Kokouspäivien määrä pysyisi tässä järjestelmässä kuitenkin samana kuin aiemmin.

21.9.2010

Miten avoimuutta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia EU:ssa pitäisi kehittää?

EU-asioissa esimerkiksi ministerineuvoston toiminnan tulisi olla avoimempaa. Usein jäsenmaiden hallitusten kantoja eri asioihin on hyvin vaikea saada selville, vaikka kyseiset asiakirjat ovatkin periaatteessa julkisia sen jälkeen, kun asia on päätetty. Toisinaan edes EU-toiminnasta raportoivan Votewatchin tutkijat eivät löydä tarvittavia tietoja, vaikka ovat erikoistuneet tiedon metsästämiseen. Tavalliselle kansalaiselle tehtävä on tietenkin silloin käytännössä mahdoton. Euroopan parlamentin asiakirjat on mahdollista löytää netistä parlamentin kotisivuilla, mutta tämä ei suinkaan aina ole aivan helppoa.

Jotta esimerkiksi osaisi löytää parlamentin nettisivuilta, miten kukin meppi on äänestänyt erilaisissa asioissa, pitää käytännössä olla parlamentin päätöksenteon ammattilainen. Juuri siksi olen koonnut omille nettisivuilleni tietoa siitä, miten suomalaiset mepit ovat äänestäneet joissakin keskeisimmissä asioissa.

EU:n päätöksentekoelimiin kohdistuu jatkuvasti voimakasta lobbausta, jota harjoittavat yritykset, yritysmaailman järjestöt sekä muut eturyhmät. Siitä, miten lobbauksen avoimuutta ja pelisääntöjä tulisi kehittää, löytyy lisää tietoa ja ajatuksia näiltä sivuilta.

Tavallisen kansalaisen vaikutusmahdollisuudet EU:ssa ovat lisääntymässä, sillä vuoden 2010 alussa voimaan tullut Lissabonin sopimus mahdollistaa sen, että yli miljoona kansalaista voi tehdä EU:lle aloitteen. Syksyllä 2010 kansalaisaloitteen tarkemmat säännöt ovat parhaillaan laadittavina.

Myös asiakirjojen avoimuusasetus on Euroopan parlamentin agendalla. Sitä käsitellään syksyllä 2010 kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa. Vihreät haluavat tässä yhteydessä huolehtia siitä, että yhä useammat asiakirjat luokitellaan julkisiksi.

29.6.2009

Onko uusi palkkaus- ja korvausjärjestelmä mielestäsi mepin kannalta parempi kuin vanha?

Hyvää on se, että kaikki mepit saavat 14.7. alkaen saman palkan. Suomalaisten meppien nettotulot laskevat, riippuu näkökulmasta, onko se hyvä vai ei.

29.6.2009

Mitä puutteita uudessa järjestelmässä on mepin/ veronmaksajan näkökulmasta?

Veronmaksajan näkökulmasta uusi järjestelmä on paljon parempi kuin vanha, erityisesti siksi että matkakulut korvataan kuittien eikä kilometrimäärän mukaan.

29.6.2009

Oletko tyytyväinen avustajien aseman muutokseen (määräaikaisia eu-virkamiehiä)?

Olen tyytyväinen ennen kaikkea siihen, että meppien avustajien palkanmaksun hoitaa 14.7. alkaen Europarlamentti. Väärinkäytöksen mahdollisuudet vähenevät (joitakin meppejähän on jäänyt kiinni siitä, että he ovat maksaneet avustajapalkkoja perheenjäsenilleen tai omilleen tai perheenjäsentensä omistamille firmoille). Lisäksi byrokratia helpottuu mepin näkökulmasta, kun parlamentin koneisto hoitaa kuittirumban.

28.5.2009

Miksi haluat EU-parlamenttiin?

Olen ollut siellä 5 vuotta ja kokenut sen todelliseksi vaikuttamisen paikaksi. Olen kokenut yksilönä saavani aikaan paljon enemmän asioita kuin kansanedustajana Suomen eduskunnassa, vaikutusvalta on ollut verrattavissa siihen mitä se oli ministerinä. EU pystyy tekemään paljon ympäristönsuojelun, ihmisten terveyden ja monien muiden asioiden hyväksi, jos poliittista thtoa on. Haluan olla luomassa sitä poliittista tahtoa.

28.5.2009

Mitä asioita ajat, jos tulet valituksi?

Kolme Iitä: ilmasto, Itämeri, ihmisten terveys. Seuraavat 5 vuotta ovat aivan ratkaisevia sille, saadaanko aikaan riittävän hyvä kansainvälinen järjestelmä ilmastonmuutoksen saamiseksi aisoihin, ja jatkaako EU ilmastonsuojelun ja vihreän teollisen vallankumouksen tiennäyttäjänä vai ei. Itämeren suojelemiseksi olen tämän 5-vuotiskauden aikana toiminut meppioryhmässä, joka sai läpi sen, että EU:lle tehdään Itämeri-strategia. Seuraava vaihe on varmistaa EU-maatalouden ympäristötukien ja -sääntöjen muuttaminen siten, että sinilevää ruokkivia valumia Itämereen vähennetään. Muuten Itämerta ei pystytä pelastamaan. Ympäristöä ja ruokaa koskeva lainsäädäntö vaikuttaa ihmisen terveyteen. Esimerkiksi ilman saasteet tappavat Euroopassa yli 300 000 ihmistä vuodessa ennenaikaisesti. Haluan toimia ilmansaasterajojen tiukentamiseksi, vaarallisten kemikaalien käytön rajoittamiseksi, lähiruoan puolesta ja selkeiden ruokapakkausmerkintöjen puolesta, jotka eivät huijaa kuluttajaa katteettomilla lupauksilla.

28.5.2009

Mitä kaikkien pitäisi tietää EU:sta?

Se, että päätökset eivät ole ennalta määrättyjä, vaan niistä käydään usein todella kovaa polittiista vääbntöä. Teollisuuslobbarit ovat aina liikkeellä ajamassa omaa etuaan, milloin kemianteollisuuden, milloin autoteollisuuden, milloin pankkien jne. Jakolinja Europarlamentissa menee hyvin usein siinä, ketkä mepeistä tanssivat firmalobbarien pillin mukaan, ketkä taas ajattelevat yleistä etua kuten ympäristönsuojelua, ihmisten terveyttä, kuluttajan suojelua, rahamarkkinoiden kunnollista valvontaa.

28.5.2009

Mikä on yleisin EU:iin liittyvä harhaluulo?

Se, että asetelma olisi Suomi vastaan muut. Tällaista tilannetta ei kohdalleni ole tullut koskaan. Suomen etu oli esimerkiksi Itämeristrategian laadinta. Mutta ei se ole muiden maiden etua vastaan. Suomen etu oli myös, että uimavesidirektiivi korjattiin siten, että maaseutukuntien pikkujärvien uimarannoilla ei tarvitse kontrolloida veden laatua yhtä usein kuin Rivieralla. Mutta ei sekään ollut muiden maiden etua vastaan.

28.5.2009

Miksi jokaisen äänioikeutetun pitää äänestää europarlamenttivaaleissa?

Siksi että jos ei käytä äänioikeuttaan, antaa muiden päättää puolestaan.

Mitkä ovat mielestäsi olleet Euroopan parlamentin menneen vaalikauden tärkeimmät päätökset ja miksi?

Asia numero yksi kaudella 2004-09 oli EUn ilmastolakipaketti, jossa säädettiin toimet ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen leikkaamiseksi ensi vuosikymmenellä. Miksi? No siksi, että ilmastonmuutos on suurin uhka ihmiskunnan tulevaisuudelle.

Muita tärkeitä asioita ovat olleet esimerkiksi uusi kemikaaliturvallisuuslaki REACH, joka on kansainvälisesti uranuurtava ja tulee myös vaikuttamaan koko maailmaan, koska se koskee myös EU:hun tuotavia tuotteita.

28.4.2009

Mikä oli sinulle henkilökohtaisesti mieluisin / tärkein lakiuudistus kuluneella Euroopan parlamentin vaalikaudella?

Ilmastopakettiin kuuluva ns velvoitejakopäätös, joka koski jäsenmaiden päästövähennyksiä päästökaupan ulkopuolelle jäävillä sektoreilla (kuten liikenne, rakennusten lämmitys, maatalous) oli siinä mielessä tärkein että olin sen esittelijä eli käsittelyn vetäjä parlamentissa. Toinen asia, jossa olin esittelijä, koski laivapolttoaineen rikkipitoisuuden rajoittamista Itämerellä ja muilla erityisen herkillä merialueilla. Sain siinä läpi sen, että EU ajaa kansainvälisessä merenkulkujärjestössä rajojen tiukentamista edelleen, ja tämä saatiin kuin saatiinkin IMOssa sovittua. Uudistus vähentää happosateita Itämeren ympäristössä ja myös puhdistaa hengitysilmaamme.

Ehkä rakkain asia minulle on kuitenkin EUn Itämeristrategia, olin mukana sitä ajaneessa meppiryhmässä ja komissio onkin valmistelemassa sitä, ehdotus julkistetaan kesäkuussa. Se ei siis vielä ole valmis laki, mutta kuitekin asia, jota olen ollut kätilöimässä käyntiin.

28.4.2009

Onko lakiesityksiä tullut komissiolta riittävästi ja olennaisista aiheista? Entä mitkä ovat olleet lainsäädäntötyön suurimmat haasteet?

Määrässä ei ole ollut valittamista, kiirettä on pitänyt. Ainakin ne, joiden käsittelyssä olen ollut mukana tiiviimmin, obvat myös olennaisia.

Koen koko ajan suurimmaksi haasteeksi löytää tasapainoa teollisuuslobbauksen ja yhteisen edun välille. Pelkästään parlamenttiin akkreditoituja lobbareita, joilla on vapaa pääsy taloon, on 7 per meppi, ja muita päätoimisia lobbareita on Brysselissä vielä tuplat tai triplat päälle. Valtaosa heistä edustaa bisnesintressejä. Paine bisneslobbauksen taholta on siis valtava. Ympäristö- ja kuluttajajärjestöjen ja ammattiliittojen lobbaus on paljon pienimuotoisempaa, usein koen päätehtäväkseni toimia sen puolesta että muitakin kuin ison rahan edunvalvojia kuunnellaan.

31.10.2008

Mihin toimiin EU:n olisi ryhdyttävä finanssikriisin laajentumisen estämiseksi?

Pidän pankkitukitoimia tarpeellisina, muuten pulaan joutuisivat kaikki ne, joilla on lainoja, vaikka olisivat maksaneet lainansa ihan säntillisesti, ja myös pankkeihin tallettaneet.

Vihreät ovat lisäksi jo kauan ajaneet Euroopan parlamentissa rahoitusmarkkinoiden tarkempaa kontrollia esimerkiksi siten, että asetetaan tiukempia kynnyksiä sille, kuinka paljon pankit voivat antaa luottoja suhteessa varallisuuteensa. Näin vastaavanlaisilta kriiseiltä vältyttäisiin. Vihreät myös jo pari vuotta sitten ehdottivat sen tunnustamista että ns vipurahastot (hedge funds) ovat omiaan kärjistämään finanssimarkkinoiden epävakautta. Europarlamentin enemmistö ei tukenut ehdotustamme, mutta finanssialan rytinä on osoittanut tämän arvion oikeaanosuneeksi.

22.10.2008

Euroopan parlamentin jäsenistö on hyvin miesvaltainen (vain n. 30% on naisia). Onko naisedustajien vaikeampi saada ääntään kuuluviin?

Henkilökohtainen kokemukseni on, että Europarlamentin työkulttuuri on paljon vähemmän shovinistinen kuin Suomen eduskunnan, vaikka naisten osuus onkin jonkin verran pienempi. Esimerkiksi eduskunnassa sain aina olla varautunut kuulemaan kommentteja sääristä/ kaula-aukoista tms., Brysselissä sellaista ei ole tullut vastaan. Ajattelin että se saattaa johtua iästäkin, siksi kysyin avustajiltani (noin 30-vuotiaita) ja hekin sanoivat, ettei tuollaista ole tullut kohdalle, toisin kuin tiedän Suomen eduskunnassa tapahtuneen myös kansanedustajien avustajille.

13.2.2008

Mikä merkitys on parlamentin oma-aloitemietinnöillä?

Europarlamentin oma-aloitemietinnöt ilmaisevat tietenkin parlamentin tahtoa asiassa. Vaikutukset tulevat ”mutkan kautta”, esimerkiksi siten, että komission valmistellessa asiaan liittyvää lainsäädäntöä parlamentin näkemykset vaikuttavat lakiesityksen valmisteluun – komissiohan tietää, että EU-laeille tarvitaan europarlamentin hyväksyntä. Mietintö toimii toivon mukaan suuntaa antavana paperina myös valmisteltaessa EU:n ohjelmia ja sopimuksia ja myös kansallista lainsäädäntöä.

11.12.2006

Miten Suomen EU:n puheenjohtajuuskausi on mielestänne sujunut?

Se on ollut pääasiassa hallinnointia, jonka Suomi sinänsä on hoitanut huolellisesti. Suomen hallituksella ei näytä olevan kunnianhimoa toimia suunnannäyttäjänä. Iso rutistus oli neuvottelutuloksen saaminen kemikaalilaki REACH:ista. En ole tyytyväinen lopputuloksen sisältöön (se ei mielestäni suojele ihmisten terveyttä tarpeeksi), mutta se että neuvottelutulos saatiin aikaan, on saavutus sinänsä.

11.12.2006

Toimiiko Eu:n päätöksenteko mielestänne oikeudenmukaisesti?

Se on niitä asioita, jotka ovat katsojan silmässä. Ministerineuvosto, jossa päätösvaltaa käyttävät jäsenmaiden hallitusten ministerit, edustaa hallituksia ja hallitusten ministeriöiden taustalla olevaa virkamiesvalmistelua. EU-Parlamentissa, joka valitaan suorilla vaaleilla, tulevat enemmän esille erilaiset poliittiset ja yhteiskunnalliset ajattelutavat. Useimmat EU-lait säädetään ministerineuvoston ja parlamentin yhteispäätöksellä, eli laaja-alainen näkökulma ainakin on yritetty taata.

3.11.2006

Lähtökohtaisesti, ajatteletko päätöksiä tehdessä suomalaisen oman viiteryhmäsi edustajan, eurooppalaisen oman viiteryhmäsi edustajan, yleissuomalaista vai yleiseurooppalaista etua? Kysymys on periaatteellinen, koska edut voivat olla yhteneväisiä, joten vastausta saa kyllä selittää.

Pitää heti sanoa, että en yleensä päätöksiä tehdessäni ajattele ensisijaisesti, mikä on kenenkin ”etu”, vaan pyrin ajattelemaan, mikä on kokonaisuuden kannalta järkevää. Esimerkiksi ympäristölainsäädäntöä kehitettäessä pidän yleensä järkevänä ja ”yhteisenä etuna” ratkaisuja, jotka suojelevat ihmisten terveyttä ja ympäristöä hyvin.

Pikemminkin kuin ero tahojen ”edusta” kyse on mielestäni ajattelutavasta, jolla lähestyn asioita. Minut on valittu Euroopan parlamenttiin vihreänä ja koen myös edustavani tätä ajattelutapaa, mikä on ihan eri asia kuin ”puolueen etu”.

Ensisijaisena pidän ihmiskunnan kokonaisetua, mukaan lukien tulevat sukupolvet, seuraavaksi tärkeimpänä yhteiseurooppalaista etua, sen jälkeen suomalaisten etua. Varsin harvoin ne ovat oikeasti ristiriidassa.

Käytännön päätöksentekotilanteissa tulee silloin tällöin vastaan yksityiskohtia, joissa joku yleisemmästä näkökulmasta ihan hyvältä vaikuttava asia ei Suomen kannalta yksinkertaisesti toimi. Yksi esimerkki. Äskettäin uudistettiin EU:n uimavesidirektiivi. Vanha direktiivi oli ajalta ennen Suomen EU-jäsenyyttä, sitä tehtäessä oli ajateltu Rivieran tyyppisiä isoja uimarantoja, joilla käy tuhansia ihmisiä viikossa, eikä suomalaisia kyläuimarantoja, jotka ovat jonkin puhtaan metsäjärven rannalla ja joissa käy muutama ihminen viikossa. Suomen kannalta vanhan direktiivin säädös, että jokaisen uimarannan veden laatu pitää testata 6 kertaa vuodessa, oli ihan hölmö. Tämä asia korjattiin direktiiviä uudistettaessa. Mutta vihreän ryhmän enemmistön mielestä uimarien, melojien, surffarien jne terveyden suojelu ei ollut riittävää uudessa direktiivissä. Niinpä ryhmäni enemmistö äänesti loppuäänestyksessä vastaan. Minä äänestin puolesta, koska uudistus oli Suomelle järkevä ja tärkeä.

3.11.2006

Minkä väestöryhmän tai ryhmien edut jäivät jalkoihin EU-jäsenyyden myötä? Tehtiinkö kaikki voitava haittojen minimoimiseksi?

Suomessakin on huolestuttavasti lisääntynyt EU-kielteisyys. Miten Euroopan unioni saataisiin suositummaksi kansan keskuudessa? Onko vika kansassa, mediassa vai unionissa itsessään?

Kysyt, minkä väestöryhmän tai ryhmien edut jäivät jalkoihin EU-jäsenyyden myötä. Vastaus riippuu näkökulmasta.

Selkeimmin jäsenyyttä vastustivat maanviljelijät ja he ovat käsittääkseni edelleen pääosin jäsenyyttä vastaan, arvostelevat muun muassa lisääntynyttä byrokratiaa maataloustukien hakemisessa. Toisaalta se maataloustukijärjestelmä, joka Suomessa oli vuonna 1994, tuskin olisi voinut sellaisenaan jatkua kuitenkaan, maailma kun muuttuu muistakin syistä, ei pelkästään EU-jäsenyyden vuoksi.

Kysyt myös, miksi EU-kielteisyys kasvaa Suomessa. Siinä asiassa kuka tahansa kansalainen on yhtä pätevä vastaamaan kuin minä. Mutta itse näen keskeisimmiksi seuraavat syyt:

1)Monet ihmiset kokevat elämän ja maailman ylipäänsä muuttuneen epävarmemmaksi, vaikeammin ennustettavaksi, muun muassa siksi että yrityksiä siirtyy koko ajan maasta toiseen. Mielestäni tämä johtuu ennen kaikkea maailmantalouden globalisoitumisesta. On vaikea erottaa, miltä osin on kyse EU:sta, miltä osin muusta. Jos EU toimii hyvin, se pystyy päinvastoin parantamaan vakautta ja elämän turvallisuutta. Mutta se, miten hyvin tai huonosti EU toimii, on kiinni sekä taidosta että tahdosta, mikään ei ole etukäteen ”kirkossa kuulutettua”.

2)Tiedotusvälineet kertovat liian vähän ja pinnallisesti niistä asioista, joista EU:ssa päätetään. Esimerkiksi vireillä olevat EU:n uusi kemikaalilainsäädäntö ja ilmanlaatudirektiivi tulevat poistamaan jokapäiväisestä elinympäristöstämme paljon sellaisia myrkkyjä ja saasteita, jotka nyt aiheuttavat terveysriskejä. Aika harva sitä kuitenkaan tietää. Yleensä jos Suomen hallitus antaa eduskunnalle merkittävän lakiehdotuksen, se on lehdissä ja TV:ssä iso uutinen. Mutta kun EU:n komissio antaa ehdotuksen merkittävästä uudesta EU-laista, siitä ei välttämättä kerrota yhtään mitään. Pahimmassa tapauksessa kerrotaan sitten jälkikäteen jostain lapsuksesta, joka lakiin jäi, tai yksityiskohdasta, jota joku vastusti ja siksi leimaa järjettömäksi.

3)EU:n päätöksenteko ja käsiteltävät asiat ovat monimutkaisia. Niistä on usein vaikeakin kertoa lyhyesti ja ytimekkäästi. Tämä on tietysti yksi syy siihen, että tiedotusvälineissä niistä kerrotaan mielestäni liian vähän. Osittain monimutkaisuus johtuu yksinkertaisesti siitä, että kyse on 25 maan yhteisestä päätöksenteosta. Mutta toisaalta ”EU-byrokratia” voisi kantaa oman kortensa kekoon tehdäkseen asioista helpommin ymmärrettäviä.

3.11.2006

Suomen perustuslain mukaanhan valta kuuluu kansalle ja eduskunnalle sen myötä. Mitä mieltä olette tämän toteutumisesta ollessamme EU:n suuren määräysvallan alla? Ja onko lause mielestänne kuollut kohta perustuslaissa vai päteekö se edelleen? Ja miksi näin?

Kyllä mielestäni Suomen perustuslaki pätee edelleen.

EU:lla on valtaa vain niissä asioissa, joissa EU:n jäsenmaat ovat sitä sille luovuttaneet. EU ei siis ole mikään ”kaikkien asioiden ylivaltias”. Maatalouspolitiikka, ympäristönsuojelu ja kauppapolitiikka ovat asioita, joissa EU:lla on iso toimivalta. Sen sijaan esimerkiksi energia- ja liikennepolitiikassa se on paljon pienempi, samoin koulutus-, terveys- ja sosiaalipolitiikassa.

Jokaisessa EU:n jäsenmaassa EU:hun liittymisestä on päätetty k.o. maan perustuslain mukaisessa järjestyksessä, niin myös Suomessa. Ja lisäksi asiasta on järjestetty kansanäänestys. En ole varma, pidettiinkö alkuperäisissä 6 jäsenmaassa kansanäänestystä, mutta ainakin uusimmissa 10 jäsenmaassa ja sitä ennen liittyneissä Suomessa, Ruotsissa ja Itävallassa. Jokaista EU-päätöstä tekemässä on ollut myös suomalaisia.

22.11.2005

Millaisena näet EU:n tulevaisuuden ylipäätänsä?

EU:ta tarvitaan. Kun bisnes globalisoituu, kansallisvaltiot menettävät tosiasiallisen päätäntävaltansa monissa asioissa. Firmojen on yhä helpompaa sanoa hallituksille ja parlamenteille: jos ette tee niin kuin me vaadimme, me panemme pillit pussiin ja muutamme muihin maihin. Siksi tarvitaan perinteisten kansallisvaltioiden rajat ylittävää yhteistyötä, jotta demokraattisella päätöksenteolla voidaan ylipäänsä vaikuttaa maailman menoon. Kansainvälinen ilmastonsuojelu on yksi esimerkki asiasta, jossa iso EU pystyy paljon enempään kuin sen jäsenvaltiot yhdessä pystyisivät.

20.10.2005

Mitä EU:n perustuslain hylkääminen Ranskassa ja Alankomaassa käytännössä merkitsi EU:lle?

Vaikka kannatankin perustuslakia (eli niitä muutoksia mitä sen hyväksyminen toisi nykyisiin EU:n perussopimuksiin), Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten tulos oli mielestäni terveellinen oppitunti EU-eliitille. EU voi toimia kunnolla vain jos sillä on kansalaisten aito tuki. Tämä tuki katoaa, jos asioita sovitaan liikaa kansalaisten päiden yli ja selän takana.

1.9.2005

Miksi EU:n jäsenyys on hyvä asia (meille/muille)?

EU on edelleen tarpeen alkuperäisen tarkoituksensa vuoksi eli rauhan takaamiseksi Euroopassa. EU:n laajeneminen tukee tätä alkuperäistä perusajatusta, niin tähänastiset laajenemiset kuin mahdollinen ja mielestäni toivottava laajeneminen Turkkiin, tietysti edellyttäen että Turkki aikanaan kykenee täyttämään demokraattisen oikeusvaltion kriteerit.

Ilman EU:ta olisimme paljon haavoittuvampia talouden globalisaation edessä. Jos EU:n jäsenmaat toimisivat vain erillisinä valtioina, ylikansalliset suurfirmat sanelisivat käytännössä melkein kaiken, koska ne voisivat vapaasti kilpailuttaa valtioita, kuka tarjoaa niille alhaisimman verotuksen, lepsuimman ympäristölainsäädännön jne. EU:n olemassaolon ansiosta on mahdollista asettaa sosiaalisia ja ympäristösääntöjä. Se, tehdäänkö tätä oikeasti ja millaisena, riippuu tietysti aina siitä, onko poliittisilla päättäjillä siihen riittävää tahtoa.

1.9.2005

EU:n perustuslaki on saanut paljon kritiikkiä jäsenmailta, jonka vuoksi monet näkevät EU:n negatiivisemmassa valossa kuin aikaisemmin. Onko tämä kritiikki mielestäsi oikeutettua?

Osa perustuslakiin kohdistetusta kritiikistä on mielestäni oikeutettua. Osittain perustuslakiin on projisoitu monia muita kansalaisten huolenaiheita, moni tuntuu näkevän EU:n mörkönä, joka jyrää läpi kylmää uusliberalistista politiikkaa. Tottahan tämä on yksi poliittinen suuntaus EU:ssa, oikeiston. Mutta tästä asiasta käydään koko ajan kovaa vääntöä kaikilla tasoilla, myös Euroopan parlamentissa.

31.8.2005

Millä tittelillä haluat itseäsi kutsuttavan – meppi, europarlamentaarikko vai Euroopan parlamentin jäsen?

Virallinen titteli on ”Euroopan parlamentin jäsen”. Mutta koska se on käytännössä kömpelö, muutkin ilmaisut, joista asia käy selväksi, sopivat minulle ihan hyvin, esimerkiksi alla listaamasi ja niiden lisäksi vielä vaikka eurokansanedustaja tai europarlamentaarikko. Nämä ovat kaikki esimerkiksi lehtijutun tekstissä ihan käypiä. Mutta jos halutaan käyttää virallista titteliä, esimerkiksi kutsukirjeissä tai seminaariohjelmissa, silloin soisin käytettävän sitä virallista titteliä, vaikka se onkin kömpelö.

13.4.2004

Kannatatko EU:n liittovaltiokehitystä?

Minusta ei ole pääasia, mitkä askeleet vievät EU:ta kohti liittovaltiota, vaan tärkeää on se, että EU voi toimia tehokkaasti niissä asioissa, joissa pitääkin. Esimerkiksi tarvittaisiin EU:n yhteisiä päätöksiä ympäristö-, yritys- ja pääomaverojen vähimmäistasoista. Muuten EU-maiden välinen verotuksen alentamiskilpailu voi nakertaa rahoituspohjan yhteiskunnan maksamalta koulutukselta, terveydenhuollolta ja sosiaaliturvalta. Jotta tällaista epätervettä kilpailua EU:ssa voitaisiin hillitä, verotusta koskevat päätökset on EU:ssa siirrettävä yksimielisyyttä vaativista asioista määräenemmistöllä päätettäviin.

Muutoin yksikin jäsenmaa voi kaataa päätöksen, jota kaikki muut kannattavat. EU:ssa on jo tehty paljon työtä yhteisten ympäristönormien luomiseksi. Tätä työtä pitää jatkaa. Myös työelämän oikeuksiin ja muihin tärkeimpiin sosiaalisiin oikeuksiin tarvitaan yhteisiä EU:n vähimmäisnormeja. Mutta sosiaalisia peruspalveluja, terveydenhuoltoa, koulutusta ja kulttuuria sekä niiden rahoitusta ja rakennetta koskevat päätökset tulee jatkossakin päättää kussakin jäsenmaassa. Tätä kirjoitettaessa huhtikuussa 2004 tämä asia näyttää uhanalaiselta EU:n uuden perustuslain luonnoksessa. Myös EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa tulisi vahvistaa.

TURKIN EU-JÄSENYYS (siirry alkuun)

10.11.2005

Mitä mieltä olet Turkin mahdollisesta EU-jäsenyydestä?

Jos Turkki jonain päivänä täyttää jäsenyyden kriteerit demokratiasta, sananvapaudesta ja ihmisoikeuksista, se tulee hyväksyä jäseneksi. Mutta ei muutoin. Jos Turkki jonain päivänä kykenee nämä ehdot täyttämään, Eurooppa on paljon nykyistä parempi paikka.

24.05.2005

Mitä hyötyä Turkin jäsenyydestä olisi EU:lle?

Täytyy muistaa, että ennen kuin Turkki voidaan hyväksyä jäseneksi, sen täytyy täyttää ehdot toimivasta demokratiasta, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja toimivasta oikeusvaltiosta. Jos se tähän pystyy ja voidaan ottaa jäseneksi, se vahvistaa suuresti rauhaa Euroopassa ja antaa myös Lähi-Idän arabivaltioille esimerkin siitä, että islamilaisen kulttuurin maa pystyy kehittymään demokratiaksi.

31.5.2004

Tulisiko Turkki hyväksyä EU:n jäseneksi ja millä ehdoilla?

En suinkaan kannata Turkin liittämistä EU:hun äkkipäätä ja nykytilassaan. Jotta Turkki voitaisiin hyväksyä EU:n jäseneksi, sen tulee täyttää ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon liittyvät kriteerit. Niiden täyttämiseen maalla on vielä pitkä matka. Mutta kannatan vakavien jäsenneuvottelujen aloittamista Turkin kanssa, kuten sille itse asiassa on jo luvattu – sitä paitsi Suomen EU-puheenjohtajakaudella syksyllä 1999.

EU-jäsenyysneuvottelut ovat saaneet uusimmatkin jäsenmaat tekemään merkittäviä hyviä muutoksia, muun muassa säätämään EU-direktiivien mukaiset ympäristönsuojelulait. Vastaavasti EU-jäsenyysneuvottelut olisivat myös Turkille kimmoke kehittää demokratiaansa ja ihmisoikeuksia, mukaan lukien kurdien oikeudet. Jos tässä onnistuisimme, sillä olisi valtava myönteinen vaikutus itse Turkin kansan elämän laatuun ja maan kehitykseen ja myös koko Euroopan rauhaan ja vakauteen. Eläinsuojelukin kehittyisi Turkissa.

EU:n pitäisin edelleen puhtaasti ”maallisen” vallan edustajana eli en sotkisi siihen uskontoa. Niinpä maan valtauskonto ei saa olla myöskään EU:n ulkopuolelle sulkemisen peruste. Juuri nyt islamilaisenemmistöisissä maissa kiehuu kiukku ja viha sekä Yhdysvaltoja että Eurooppaa kohtaan Irakin sodan ja sotavankien kidutusten ja nöyryytysten vuoksi. EU:n tulee tehdä selvä pesäero USA:n politiikkaan. Siksi olisi tärkeää tehdä nyt EU:sta selkeä kädenojennus islamilaisen maailman suuntaan. Jäsenneuvottelujen aloittaminen Turkin kanssa voisi olla sellainen teko.

Jos Turkki kehittyy kunnon demokratiaksi ja täyttää EU:n jäsenkriteerit, se voi toimia tärkeänä sillanrakentajana Euroopan ja islamilaisen maailman välillä. Turkin kulttuuriperinnöstä osa on peräisin Euroopasta. Ja meidän kulttuuriperinnöstämme osa on peräisin islamilaisesta maailmasta, muun muassa numerot. Antiikin filosofien tekstitkin säilyivät jälkipolville arabiankielisinä käännöksinä, fundamentalistisen kristinuskon valtakaudella nuo tekstit hävitettiin Euroopasta.

PUOLUSTUSPOLITIIKKA (siirry alkuun)

3.11.2006

Mitä mieltä te olette EU:n yhteisestä turvallisuuspolitiikasta. Onko Suomi tällä hetkellä velvoitettu osallistumaan esimerkiksi Euroopan Unionin sisällä syttyvään konfliktiin aseellisesti? Tulisiko suomalaisten mielestänne osallistua vaikka velvoitetta ei olisikaan? Entä pitäisikö mielestänne EU:lla olla yhtenäiset aseelliset joukot? Olisi myös kiinnostavaa tietää, mitä Suomen armeijalle tapahtuu, jos tiivistämme yhteistyötä muiden Eu-maiden kanssa.

EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (joka puolustuspolitiikka on vielä ihan alkutekijöissään) idea ei tosiaankaan ole reagoida EU:n sisäisiin sotilaallisiin konflikteihin. Koko EU on perustettu, jotta sellaisia ei koskaan enää tulisi, eli että EU:n jäsenmaiden välillä ei ikinä enää syttyisi sotia. EU:n sisäisen sodan mahdollisuus tuntuu todellakin hyvin teoreettiselta.

Mitä tulee EU:n jäsenmaiden sisällä mahdollisesti syttyviin konflikteihin, niin koko yhteiskuntapolitiikan (mukaan lukien koulutus, terveydenhuolto, sosiaaliturva jne) perustavoite tietenkin on edistää yhteiskunnan sisäistä vakautta, jotta tuollaisia konflikteja ei syntyisi.

Ja missään tapauksessa mikään EU:n perussopimus tai EU-säädös ei mahdollista sitä, että muista EU-maista lähetettäisiin sotilaita toiseen EU-maahan.

EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan perusidea on kehittää valmiutta tarvittaessa reagoida konflikteihin EU:n ulkopuolella. Esimerkiksi Serbian väkivalta Kosovon albaaneja kohtaan vuonna 1999 oli tilanne, jossa tarvittiin ulkopuolista puuttumista ennenkuin albaanien tappaminen saatiin loppumaan. Ylipäänsä tapahtumat Ex Jugoslaviassa sosialismin romahduksen jälkeen ovat jouduttaneet keskustelua EU:n yhteisestä turvallisuuspolitiikasta.

Käytännössä yhdenkään maan sotilaiden osallistuminen EU-rauhanturva- tai kriisinhallintaoperaatioihin ei voi peruatua mihinkään juuhun kuin k.o. maan vapaaehtoiseen päätökseen. Ja EU-joukot koostuvat aina käytännössä jäsenmaiden kansallisten puolustusvoimien lähettämistä yksiköistä, muun muassa Suomen armeijan lähettämistä, eli ei Suomen armeija mihinkään katoa, ainakaan EU:n yhteisen puolustuspolitiikan vuoksi.

20.06.2006

EU:n kansalaisena en tahtoisi verojeni valuvan terroristien tukemiseen. Kiitos, siitä että EU on jäädyttänyt Hamasin vetämän hallinnon tukemisen. Toivon ettei Hamasin kanssa aleta neuvottelemaan ennenkuin luopuvat terrorista.

Kuten tiedät, EU on jäädyttänyt tuen Palestiinalaishallinnolle. Koska se aiheuttaa aikamoista inhimillistä kärsimystä siviileille, EU on päättänyt antaa humanitaarista apua palestiinalaisille muiden kanavien kautta. Toivon että tämä myötävaikuttaa siihen, että Hamas luopuu terrorista ja hyväksyy lähtökohdaksi kahden valtion, Israelin ja Palestiinan, olemassaolon oikeuden. Tuoreimmat uutiset viittaavat siihen, että tähän suuntaan ollaan menossa.

21.5.2004

Pitäisikö Suomen kieltää maamiinat?

Henkilömiinat vammauttavat ja tappavat siviilejä eri puolilla maailmaa joka päivä. Ainoa tapa puuttua tähän ongelmaan on kieltää koko maailmassa kaikki henkilömiinojen tuotanto, niiden levittäminen, myyminen ja käyttö. Jo yli 140 maata onkin liittynyt Ottawan miinakieltosopimukseen.

Suomi on ainoa EU-maa, joka ei ole liittynyt Ottawan sopimukseen. Tämä on hyvin itsekästä. Näin Suomi käytännössä puolustaa miinojen käyttöä. Suomen tulisi liittyä miinasopimukseen ja edistää sen voimaantuloa maailmanlaajuisesti. Suomen tulee pitää kiinni Lipposen I hallituksen aikana hyväksytystä tavoitteesta, että vuonna 2006 allekirjoitamme Ottawan sopimuksen ja hävitämme jalkaväkimiinat vuoteen 2010 mennessä. Tästä ei saa lipsua kuten Vanhasen hallitus on alkanut väläytellä. Sotilasteknologia on myös muuttunut siten, että se on vähentänyt miinojen merkitystä sodankäynnissä.

13.4.2004

Mitä mieltä olet Suomen liittymisestä Natoon?

En kannata liittymistä. Natolla ei ole tarjota mitään olennaista sellaista, mitä Suomella ei olisi muutenkin. Suomen turvallisuuspoliittinen vaikutusvalta turvataan parhaiten diplomatialla ja viisaalla ulkopolitiikalla, ei sotilaallisella liittoutumisella. Niin Natossa kuin EU:ssakin suurimpina turvallisuusuhkina pidetään nykyisin kansainvälistä terrorismia, joukkotuhoaseiden leviämistä ja sortuneita valtioita. Pentagonin tuore raportti pitää ilmastonmuutosta vakavana turvallisuusuhkana. Samaa on sanonut YK:n asetarkastajien entinen johtaja Hans Blix. Näitä uhkia ei torjuta asein vaan suojelemalla ympäristöä, kehittämällä uutta puhdasta energiatekniikkaa ja vähentämällä köyhyyttä maailmasta.

Köyhyyden vähentämisessä yksi tärkeimmistä asioista on parantaa naisten koulutusta ja yhteiskunnallisia oikeuksia. Suomen kaltaisten liittoutumattomien maiden olemassaolo on koko maailmalle hyvä asia. Liittoutumattomina olemme monissa tilanteissa uskottavia sovittelijoita. Olisiko presidentti Ahtisaarta kutsuttu Kosovon rauhanneuvottelijaksi, jos Suomi kuuluisi Natoon? Olisiko Harri Holkeria kutsuttu johtamaan Kosovon yhteiskunnan rakennustyötä? Toki on totta, että Naton on muuttunut paljon, ja muuttuu koko ajan. Käytännössä Nato on paljolti kriisinhallintaorganisaatio. Suomi voi halutessaan osallistua Nato-johtoisiin rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioihin myös olematta jäsen. Mitä vähemmän maailmassa aseisiin käytetään rahaa, sen parempi.

11.4.2004

Kannatatko EU:n yhteistä puolustusta?

Ensisijaista on mielestäni tehostaa EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa ja EU:n kansainvälistä toimintakykyä. Tietynasteisen sotilaallisen yhteistyövalmiuden kehittäminen EU-maiden kesken voisi hyvinkin olla järkevää. En pidä kestävänä nykyistä tilannetta, jossa EU-maat eivät kykene yhteisiin rauhanturva- ja kriisinhallintatoimiin ilman NATO:n kuljetuskalustoa ja viestijärjestelmää, eli käytännössä ilman Yhdysvaltoja. EU:n sotilaallisen yhteistyökyvyn kehittämisestä ei mielestäni mitenkään loogisesti seuraa se, että kaikkien EU-maiden tulisi liittyä Natoon. Päinvastoin, tulisi vahvistaa nimenomaan EU:n riippumattomuutta Natosta. EU:n ei kuitenkaan tule pyrkiä miksikään sotilasmahdiksi, joka kilpailisi asevoimien vahvuudessa Yhdysvaltojen kanssa.

ILMASTOKYSYMYKSET (siirry alkuun)

5.10.2010

Onko ilmastoasioissa edetty mihinkään Kööpenhaminan ilmastokokouksen jälkeen ja miten EU aikoo palauttaa asemansa ilmastoneuvotteluissa?

Ihan hirveän paljon ei ole tapahtunut Kööpenhaminan jälkeen. Tutkijat ennakoivat, että tästä vuodesta tulee mittaushistorian kuumin. EU:n neuvottelijat pitävät mahdollisena yhteisymmärrystä Cancúnissa muun muassa kehitysmaiden ilmastotoimien rahoituksesta ja metsistä, mutta sekin on kaikkea muuta kuin varmaa.

Kuinka näet Venäjän roolin Suomen ilmastopolitiikassa tulevaisuudessa?

En nyt tiedä, mikä rooli Venäjällä olisi Suomen ilmastopolitiikassa, suomettumisen aika on ohi. Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa Venäjä ei kuulu kunnianhimoisimpiin ja Kioton sopimukseen sisältyvä Venäjän niin sanotun ”kuuman ilman ongelma” globaalille päästövähennyspolitiikalle tällä vuosikymmenellä. Kuumalla ilmalla tarkoitetaan tässä sitä, että entisissä Itäblokin maissa rakennemuutos on vähentänyt hurjasti teollisuuden päästöjä ilman varsinaisia ilmastotoimia.

Voisiko EU laittaa ulkorajoilleen ”hiilitullit”, joilla rangaistaisiin ilmastovihamielisiä maita, kuten Kiinaa ja USA:ta?

Kyllä EU voisi luoda tällaiset hiilitullit. Moni ilmastotalouden asiantuntija on sitä mieltä, että parasta olisi, jos päästökaupassa kaikki päästöoikeudet olisivat maksullisia ja rajoilla olisi hiilitulli tuotteille, joiden lähtömaa ei vastaavasti rajoita päästöjä. Käsitys, että Kiina olisi kaikissa asioissa ilmastovihamielinen, ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi kiinalaiset hiilivoimalat tupruttavat keskimäärin vähemmän kilowattituntia kohden kuin EU:n voimalat.

Miten vihreä meppiryhmä on vaikuttanut ja varautunut Cancúnin neuvotteluihin ja niitä edeltäneisiin välineuvotteluihin?

Tänä syksynä EU-parlamentin ympäristövaliokunta otti kantaa EU:n linjaan Cancúnissa. Valiokunnan enemmistö kannatti sitä, että EU tiukentaa päästövähennystavoitetta (vuodelle 2020) 20 prosentista (jota vastaavat lait on säädetty 2 vuotta sitten) 30 prosenttiin. Tämä voisi panna vauhtia ilmastoneuvotteluihin ylipäänsä.

Uskotko vielä päästökauppaan? Vai onko ongelma ollut oikeuksien ilmainen jakaminen?

Päästökaupan suurimmat ongelmat ovat seuraavat: 1) kausille 2005-2007 ja 2008-2012 on jaettu liikaa päästöoikeuksia ja 2) päästöoikeudet on jaettu ilmaiseksi. Tästä on seurannut muun muassa isoja ansaitsemattomia niin sanottuja windfall-voittoja sähköyhtiöille. Vuodesta 2013 päästökatot tiukkenevat ja sähköyhtiöt joutuvat ostamaan päästöoikeutensa. Valtaosa muusta teollisuudesta saa kuitenkin päästölupansa edelleen pääosin ilmaiseksi. Ympäristön kannalta olisi tehokkaampaa, jos kaikki päästöoikeudet olisivat maksullisia. Nämä ongelmat ovat tulosta siitä raivokkaasta lobbauksesta, jota energiaa eniten kuluttava teollisuus on harjoittanut.

Eikö hiilidioksidivero olisi helpoin ja tehokkain keino rajoittaa päästöjä?

Periaatteessa kyllä. Sitä yritettiin tosissaan 1990-luvulla, myös minä ollessani tuolloin ympäristöministeri. Mutta veropäätösten teko EU:ssa on melkein mahdotonta, koska tarvitaan jäsenmaiden yksimielisyys. Aina kun on hiilidioksiveroa yritetty, jokin maa on sen pystynyt estämään. Juuri sen takia vaihtoehdoksi jäi päästökauppa. Jos hiilidioksidivero olisi mahdollinen, kannattaisin sitä riemumielin.

Onko EU:n tasolla näkyvissä mitään, millä voisi estää Suomessa aiotut metsien raiskaukset energian tuotannon nimissä? Niiden välittömät ja välilliset kasvihuonekaasupäästöthän ovat huikeat.

Olennaista on se, millaisiksi sovitaan niin sanottujen metsänielujen (metsien muodostama hiilidioksidinnielu) laskentasäännöt. Jos, kuten pitäisi, sovitaan vertailuvuosi, johon nielujen muutosta verrataan, se hillitsee tietenkin hakkuiden kasvattamista. Tätä ajaa EU:n komissio ja suurin osa EU-maista. Suomi on ajanut, ikävä kyllä, toisenlaista laskentamallia. Jos se malli tulisi koko globaalin nielulaskennan malliksi, saisimme heittää hyvästit toiveelle hillitä globaalia metsäkatoa.

Miten EU aikoo mitata ja valvoa jäsenmaidensa onnistumista päästötavoitteiden saavuttamisessa?

Päästöjen mittaus ja valvonta on oma ”tieteenlajinsa”, siinä otetaan huomioon tosi monta asiaa, muun muassa paljonko fossiilisia polttoaineita on kulutettu. Päästökauppaan kuuluvien firmojen päästöt mitataan firmakohtaisesti, siinä mittauksessa polttoaineen kulutus lienee tärkeimpiä perusteita. Jos firma tupruttaa yli saamiensa ja ostamiensa päästölupien, se maksaa roimahkot sakot per ylitystonni. Vuodesta 2013 alkaen jäsenmaiden muille päästöille (muun muassa liikenteestä, maataloudesta, kaatopaikoista aiheutuvista päästöistä) on vuosikohtaiset kiintiöt. Jos maa ylittää kiintiönsä (mukaan lukien muilta mailta ostetut lisäkiintiöt ynnä muut sallitut keinot), se vähennetään seuraavan vuoden kiintiöstä korotettuna 8 prosentin korolla.

Kuopion kaupunginvaltuusto on asettanut haasteelliseksi tavoitteekseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kuinka moni Suomen kaupunki on tehnyt vastaavan suuntaisen kaupunkitasoisen päätöksen?

Hyvä Kuopio! Enpä tiedä, onko muita kaupunkeja, jotka olisivat asettaneet näin hyviä tavoitteita. Mutta esimerkiksi Helsinki on mukana eurooppalaisten isojen kaupunkien ryhmässä, jossa on asetettu myös kaupunkikohtaisia ilmastotavoitteita. USA:ssahan on satoja kaupunkeja, jotka ovat tehneet tätä – ja vastaavaa soisi Suomeenkin lisää. Päästöistähän iso osa muodostuu kaupungeissa, muun muassa kaupunkien voimaloissa, liikenteessä, lämmityksessä ja niissä on mahdollista löytää myös hyvin konkreettiset vähennyskeinot.

Mikä taikatemppu pitäisi tehdä, että USA ja Kiina saataisiin innolla mukaan ilmastonmuutoksen hillitsemispuuhaan? Mitä pitäisi antaa – keppiä vai porkkanaa? Ja kenen?

USA ja Kiina piilottelevat toistensa selän takana. USA:ssa sanotaan, ettei kannata suitsia päästöjä, kun Kiina kuitenkin tupruttaa. Tätä kuulee EU:ssakin. Kiinassa sanotaan, ettei meiltä saa vaatia, kun maailman rikkain maa ei rajoita päästöjään. Tarvitaan ennen kaikkea sitä, että Kiina ja USA ymmärtävät ilmastonsuojelussa olevan kysymys omankin maansa turvallisuudesta, ei vain ihmiskunnan yhteisestä edusta.

Mikä on tilanne EU:n siirtymisessä 30 prosentin päästövähennystavoitteeseen? Onko sille olemassa poliittisia edellytyksiä? Entä olisiko mahdollista ajaa ilmastolaki-tyyppistä lainsäädäntöä myös EU:n kautta eri jäsenvaltioihin? Olen kuullut, että Suomi tukee EU:n LULUCF-keskustelussa projektio-lähtöistä laskentatapaa, mikä on todella ongelmallista. Mitä tälle asialle voisi vielä tehdä?

Suomi on todella ajanut sitä, että metsänielulaskenta perustuisi ennusteisiin. On helppo ymmärtää, että ennusteisiin voidaan panna mitä vaan. Jos tästä tulisi globaali nielulaskentalinja, se olisi huono uutinen maailman metsille. EU:n päästötavoitteen tiukentamista 30 prosenttiin kannatti tänä aamuna ympäristövaliokunnan enemmistö, toivottavasti parin viikon päästä myös täysistunto. Tavallaan vuonna 2008 säädettyyn ilmastolakipakettiin sisältyvä ”effort sharing” (maakohtaiset päästörajat kaikelle muulle, paitsi niille teollisuudenaloille, joiden päästöjä rajoitetaan päästökaupan kautta) on se EU-ilmastolaki.

Mitä ilmastopoliittisia edistysaskeleita Suomessa olisi syytä ottaa seuraavalla hallituskaudella?

Ensiksi haluaisin Suomen tekevän periaatepäätöksen, että vuonna 2050 Suomi on fossiiliton. Se ohjaisi sitten kaikkea päästöihin vaikuttavaa päätöksentekoa energiapolitiikasta liikenteeseen ja yhdyskuntasuunnitteluun muun muassa.

11.11.2008

Mistä olisitte valmis tinkimään lamatilanteessa, jos rahoja käytetään ilmastonmuutoksen hillitsemiseen eikä esimerkiksi sosiaalipalveluihin?

Kysymys ei ole kovin mielekäs. EU:n ilmastopaketin arvioitu hinta kansalaisten kohden on 3 euroa viikolla. Kokonaisuutena arvioitu vuosihinta on noin 70 miljardia euroa (koko EUssa) . EU-maiden tähän (marraskuu 2008) mennessä myöntämät pankkituet ovat suuruusluokkaa 1500 miljardia euroa. Eli ilmastopaketin takia sosiaalipalveluista ei tarvitse tinkiä. Kokonaisuutena ottaen ilmastopaketin arvioidaan parantavan työllisyyttä Euroopassa, koska uuden fiksumman tekniikan tuotantoon tulee niin paljon uusia työpaikkoja. Pelkästään uusiutuvaa energiaa hyödyntävän tekniikan tuotantoon arvioidaan tulevan 2 miljoonaa uutta työpaikkaa. Lisäksi arvioidaan tulevan puolesta miljoonasta miljoonaan uutta työpaikkaa rakennusten energiaremontteihin ja energiaa säästävän tekniikan tuotantoon.

Lehtitietojen mukaan myös Barack Obama on sanonut, että ilmastonsuojelutoimet ovat keino saada kansantalous jälleen jaloilleen.

09.09.2008

Osoitatteko johtajuutta ilmastonmuutosasioissa tukemalla lisäyksiä EU:n ilmasto- ja energiapakettiin, joiden avulla voidaan toteuttaa EU:n tavoite ilmaston lämpenemisen pitämisestä alle 2°C:n?

Itse asiassa kävin paikan päällä Climate Action Networkin järjestämässä tempauksessa Brysselin Place de Luxembourgilla vastaamassa kysymyksiin EU-johtajuudesta.

Olen Europarlamentissa yksi ilmastopaketin raportööreistä eli esittelijöistä. Vastuullani on niin sanottu ”Effort Sharing”-päätös (vastuujako), joka koskee sitä, miten EU-maat jakavat keskenään päästövähennykset niillä aloilla, jotka jäävät päästökaupan ulkopuolelle. Päästökauppaanhan kuuluu energiaintensiivinen suurteollisuus, esimerkiksi sähköntuotanto, öljynjalostamot, paperi-, teräs- ja sementtiteollisuus. Päästökaupan ulkopuolelle eli tähän ”Effort Sharing” osaan jäävät esimerkiksi päästöt rakennusten lämmityksestä, liikenteestä, maataloudesta ja jätehuollosta.

Raporttiehdotuksessani ehdotan, että EU ottaa päästövähennysten lähtökohdaksi 30 %:n vähennykset (vuoden 1990 tasoon verrattuna) vuoteen 2020 mennessä, ja 20 % vähennysvauhti jätetään takataskuvaihtoehdoksi johon palataan, mikäli seuraavaa kansainvälistä ilmastosopimusta ei synny. Lisäksi ehdotan, että seuraavan kansainvälisen ilmastosopimuksen myötä EU-maat sitoutuvat rahoittamaan päästövähennyksiä myös kehitysmaissa eli EU:n ulkopuolella. Tässä ei siis olisi kyse Kioton sopimuksen mallin mukaisesta omien päästöjen kompensoinnista ns CDM:n avulla, eli siitä että rahoittamalla päästövähennyksiä muualla saa itse tupruttaa enemmän. Ehdotukseni tarkoittaa, että EU vähentäisi itse kotimaisia päästöjään 30 % ja lisäksi rahoittaa tietyn määrän päästövähennyksiä muualla. Globaaleja päästöjä ei nimittäin saada millään ilveellä alas tarpeeksi rivakasti, elleivät rikkaat maat osallistu merkittävällä tavalla kehitysmaiden päästövähennysten kustannuksiin.

Raportöörinä vedän parlamentin poliittisten ryhmien välisiä neuvotteluja ”Effort Sharing”-päätöksestä ja lisäksi olen parlamentin pääneuvottelija väännöissä ministerineuvoston kanssa. Olen myös vihreiden neuvottelija teollisuusvaliokunnassa päästökaupan osalta. Siinähän on kyse siitä, miten energiaintensiivisen teollisuuden päästökauppa jatkuu vuoden 2013 jälkeen. Vihreiden valiokuntavastaavana ympäristövaliokunnassa olen sangen tiiviisti mukana ilmastopakettia koskevissa neuvotteluissa muiltakin osin.

Väännöt ovat kovia, teollisuuden lobbaus on ankaraa. Viime viikon maanantaina autojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskeva äänestys teollisuusvaliokunnassa oli ikävä kyllä autoteollisuuden lobbarien riemuvoitto. Onneksi kyse oli vain lausunnosta, toivottavasti ympäristövaliokunnassa, joka on asian pääkäsittelyvaliokunta, tulos on parempi.

Raporttini perusteluosaan pääsee tästä »

01.08.2008

Finnairin ympäristöraportista löytämieni tietojen mukaan lentoliikenteen osuus hiilidioksiidipäästöistä on maailmanlaajuisesti vain 2 % (EU:ssa vastaava luku on 3 %). Jo muutama prosentti on tietenkin paljon koko päästö-yhtälöä ajatellen, mutta miksi esim. yksityisautoilu pääsee niin paljon vähemmällä. Miksei sitä rajoiteta enemmän? Onko autolla ajaminen maailmanlaajuinen jokamiehenoikeus, johon ei hevillä puututa?

Lentoliikenteen osalta pääongelma on päästöjen huima kasvuvauhti, lentoliikenne on se sektori (sekä EUssa että koko maailmassa) jonka päästöt kasvavat kaikkein nopeiten. Jos lentoliikenteen päästöjen kasvu jatkuisi nykytahtia mutta kasvihuonekaasupäästöjä kokonaisuutena vähennettäisiin siten kuin pitää, jotta maapallon lämpeneminen saataisiin pysymään alle 2 asteessa (jonka jälkeen tuhoisat muutokset olisivat jo tosi isoja), lentoliikenne ”söisi” koko EU:n sallitun päästökiintiön joskus vuoden 2030 hujakoilla. Lentopäästöihin pitää siis puuttua ennen kuin ollaan tuossa tilanteessa.

EU päätti ryhtyä toimiin (lentoliikenteen liittäminen hiilidioksidin päästökauppaan) siksi, että ICAO, kansainvälinen lentoliikennejärjestö, ei ole tehnyt mitään sitten Kioton kokouksen, joka pidettiin 1997 ja jossa sovittiin, että ICAO valmistelee toimet lentopäästöjen hillitsemiseksi.

EU:n päästövähennyslainsäädäntö, joka on parhaillaan käsiteltävänä, ja joka tähtää siihen että vuoteen 2020 mennessä EU:n kasvihuonekaasupäästöt vähenevät 20 % (verrattuna vuoteen 1990) jopa yksipuolisesti ja 30 % osana kv sopimusta, koskevat kaikkia aloja, myös liikennettä. Henkilöautoliikenteeseen kohdistuva erityistoimi, co2-päästörajan asettaminen uusille autoille vuodesta 2012 alkaen, on myös parhaillaan Europarlamentin käsittelyssä. Komission ehdotus rajaksi on 130 g/km (uusien myytävien autojen keskiarvo). Autoteollisuus lobbaa apinan raivolla vesittääkseen tätä. Juuri tällä viikolla teollisuusvaliokunta ITRE äänesti lausunnostaan (1.9.08). ITRE vesitti komission esitystä huomattavasti, mm siirsi päästörajan voimaantulovuotta 2016:een. Asian pääkäsittelyvaliokunta ENVI äänestää asiasta lähiviikkoina, saa nähdä miten käy.

Liikennettä koskeva erityistoimi sisältyy myös käsiteltävänä olevaan uusiutuvan energian direktiiviin (ns RES-direktiivi), jossa komission ehdotus on että vuonna 2020 liikenteen energiasta 10% pitäisi tulla uusiutuvista lähteistä. Tätä tavoitetta on ankarasti kritisoitu, koska biopolttoaineiden tuotanto aiheuttaa myös haittoja ja silloin kun biopolttoaineiden raaka-aineina käytetään ruokaa (kuten maissia, rypsiä, palmuöljyä) se aiheuttaa myös ruoan hinnan nousua ja nälkää. Mutta komission ehdotus kattaa myös jätteistä tehdyn biokaasun käytön, samoin sähköautojen kuluttaman sähkön siltä osin kuin sähkö on tuotettu uusiutuvalla energialla. Tässä asiassa ympäristövaliokunta ENVI asettui lausunnossaan kannattamaan maltillisempaa aikataulua, 8 % tavoitetta vuoteen 2020 ja välitarkastelua 2015 (sen varmistamiseksi että biopolttoainetuotannolla ei aiheuteta vahinkoa ympäristölle ja ihmisille), ja sitä että vähintään 20 % liikenteen uusiutuvasta energiasta on peräisin muista kuin ruoaksi kelpaavista raaka-aineista.

Eli ei tässä ihan tumput suorina olla. Mutta nämä(kin) asiat ovat ankaran poliittisen kädenväännön ja teollisuuslobbauksen kohteena.

1.8.2008

Miksei Single European Sky-aate, jonka tarkoituksena olisi vähentää hiilidioksiidipäästöjä Euroopan ilmatilasta 12 % saa suurempaa kannatusta jäsenmaissa? Kuka ajatusta vastustaa? Onko mikään jäsenmaa erityisesti viemässä SES:n aatetta eteenpäin?

Single European Sky-asiasta en tiedä muuta kuin että sen tosiaan arvioidaan vähentävän lentopäästöjä Euroopassa ja että kantona kaskessa ovat lähinnä sotilasviranomaiset kussakin maassa, he haluavat pitää kiellettyinä lentämisen tiettyjen alueiden yli.

17.4.2007

Olet kertonut järjestelmästä, jolla voi hyvittää lentojensa aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Mitä se tarkoittaa?

Europarlamentaarikkona joudun valitettavasti työni puolesta lentämään paljon. Siksi maksan kaikista omista ja toimistoni lennoistani hyvitystä Atmosfair-järjestölle. Atmosfairin sivuilla voin laskea hyvityksen lentomailieni mukaan, laskelmissa huomioidaan myös lentopäästöjen sivuvaikutukset sekä lentokorkeus. Maksamani summa käytetään YK:n ja WWF:n hyväksymiin puhtaan kehityksen hankkeisiin kehitysmaissa.

Ilmaston kannalta parasta on tietysti olla lentämättä. Lentämisestä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt kasvavat vauhdilla. 1990–2003 EU:n lentopäästöt kasvoivat 73 %, eli noin 4,3 % vuodessa. Esimerkiksi edestakaisesta Bryssel-Tukholma-Tampere -lennosta kertyy yhteensä 880 kg hiilidioksidipäästöjä. Se on saman verran kuin yhden intialaisen vuotuiset päästöt. Tällaisen matkan päästöjen hyvittäminen maksaa nykykurssilla 18€.

Tutustu Atmosfairiin »

19.4.2004

Oliko Kioton sopimus Suomelle epäreilu ja epäedullinen?

Kioton sopimus on välttämätön. Ilmastonmuutos on yksi suurimpia ihmiskunnan turvallisuusuhkia. Näin on todennut muun muassa YK:n asetarkastajien entinen johtaja Hans Blix. Aiheesta löytyy lisää aineistoa näiden sivujen pääsivun kautta. Kioton sopimus on vasta ensimmäinen pieni askel ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen vähentämiseksi, se vähentää teollisuusmaiden päästöjä noin 5 % vuoteen 2010 mennessä (vuoteen 1990 verrattuna).

Mutta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi koko maailman päästöt tulee vähentää noin kolmasosaan nykyisestä seuraavien 50-100 vuoden aikana EU lupasi Kiotossa vähentää omia päästöjään 8 %. EU:n yhteinen vähennyspotti jyvitettiin EU:n jäsenmaiden kesken ns. taakanjaossa vuonna 1998. Siinä Suomi sai hyvitystä jo ennen vuotta 1990 tehdyistä päästövähennyksistä Niinpä Suomen päästövähennysvelvoite on helpompi kuin EU:ssa keskimäärin, Suomen tavoite on 0% eli paluu vuoden 1990 tasolle vuoteen 2010 mennessä. Esimerkiksi Saksa ja Tanska vähentävät päästöjään 21 %.

Henkeä kohden laskettuna Suomen päästöoikeus vuonna 2010 on EU:n kolmanneksi suurin. Presidentti Bush on irtisanoutunut Kioton sopimuksesta. Tämä on suuri ongelma. Toivon hartaasti, että Yhdysvaltojen seuraava presidentti toimii vastuullisemmin. Suomessa on paljon arvosteltu sitä, että Kiinalla ja Intialla ei ole Kioton sopimuksessa päästökattoa. Tämä johtuu siitä, että jo vuonna 1992 solmitussa Rion ilmastosopimuksessa sovittiin, että teollisuusmaat aloittavat päästövähennykset. Tämä on aivan oikein. Teollisuusmaiden päästöistähän koko ilmastonmuutos pääosin johtuu. Edelleenkin ihmiskunnan rikkain viidesosa aiheuttaa noin kaksi kolmasosaa niistä päästöistä, jotka ilmastoa muuttavat.

Henkeä kohden suomalaisen päästöt (noin 14 hiilidioksiditonnia) ovat jonkin verran suuremmat kuin keskivertoeurooppalaisen, ja vastaavat 5 kiinalaisen tai 10 intialaisen päästöjä. Yhdysvaltojen päästöt henkeä kohden ovat noin kaksi kertaa niin suuret kuin EU:n.

17.4.2004

Kohteleeko päästökauppa suomalaista teollisuutta epäreilusti?

Teollisuusyritysten välinen hiilidioksidin päästökauppa on yksi EU:n keskeisimmistä keinoista vähentää päästöjä Kioton sopimuksen mukaisesti. Päästökaupan avulla päästövähennykset voidaan toteuttaa halvemmalla kuin muutoin. Päästökaupassa ovat mukana ne alat, joiden tehtaiden ja voimalaitosten savupiipuista tulee eniten hiilidioksidipäästöjä.

Hiilidioksidi on tärkein ns. kasvihuonekaasu, joka aiheuttaa ilmastonmuutosta. Päästökaupassa yritykset saavat päästökiintiön, jonka ne saavat ylittää vain jos ostavat päästökiintiötä lisää. Ne yritykset, jotka onnistuvat vähentämään päästöjään, voivat myydä yli jäävän osuuden. Päästökaupan tavoitteena on a) varmistaa, että EU vähentää päästöjään niin paljon kuin Kiotossa luvattiin, b) vähentää päästöjä edullisimmalla mahdollisella tavalla ja c) kannustaa markkinoita kehittämään uutta puhtaampaa ja parempaa tekniikkaa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) mukaan Kioton sopimuksen toteuttaminen tulee Suomelle halvimmaksi päästökaupan avulla. Ilman päästökauppaa se tulisi selvästi kalliimmaksi. Nekin yritykset, joiden ei tarvitse ostaa lisää päästökiintiötä, joutuvat miettimään, voisivatko ne kenties vähentää päästöjään, jolloin ne voisivat myydä vapautuvan päästöoikeuden. Tämä parantaa päästöjä vähentävien investointien kannattavuutta. Kun uusi tekniikka saa uusia markkinoita, sen kehitys nopeutuu. Suomessa on jo 460 yritystä, joiden tuotteilla päästöjä voidaan vähentää. Alan liikevaihto on 4,5 – 5 miljardia euroa. Kioton sopimus tulee lisäämään näiden alojen markkinoita sekä Euroopassa että maailmalla.

YMPÄRISTÖKYSYMYKSET (siirry alkuun)

2.5.2012

Kulutushyödykkeiden kestoikä lyhenee jatkuvasti. Maapallon kantokyvyn kannalta suunnan pitäisi olla päinvastainen. Kulutushyödykkeiden korjauttamisen pitäisi myös olla edullisempaa, kuin uuden tuotteen hankkiminen. Ehdottaisin, että parlamentti ajaisi normia, joka edellyttäisi kaikilta kulutustuotteilta vähintään 20 vuoden kestoikää.

Henkilökohtaisesti olisin viivana valmis sitä tukemaan. Valitettavasti ei vaikuta siltä, että ehdotuksella olisi sellaisenaan läpimenomahdollisuuksia. Näistä asioista väännetään kättä esimerkiksi tuotteiden takuuaikaa koskevan lainsäädännön yhteydessä. Niitä käsitellessä teollisuus yleensä lobbaa lyhyempien takuuaikojen puolesta, ympäristö- ja kuluttajajärjestöt pidempien. Aika usein äänestyksissä oikeisto tukee teollisuuden linjaa, vasemmisto ja vihreät taas ovat samalla puolen kuin ympäristö- ja kuluttajajärjestöt, ja liberaalien kanta vaihtelee.

Esimerkki: kun käsiteltiin elektroniikkalaitteiden takuuaikaa ja ehdolla oli 3 vuotta, Nokian edustajat sanoivat ettei siinä ole järkeä, eihän kukaan käytä kännykkää kolmea vuotta (minä kyllä käytän ja paljon pidempäänkin).

Tuotteiden pitkää käyttöikää ja korjaamista voidaan edistää myös säätämällä alempi arvonlisävero korjaustyölle. Tätäkin on yritetty moneen kertaan, mutta yhtenä kantona kaskessa on se, että EU-tason verolainsäädäntöä voidaan saada aikaan vain jos kaikki EU-maiden hallitukset ovat asiasta yksimielisiä. Tätä tapahtuu kovin harvoin. Maakohtaisesti korjaustyön verosuosinta voidaan päättää, ja Suomessa olenkin ollut myös tästä vääntämättä aikoinaan kun n 10 v sitten olin ministeri, mutta se kaatui silloisen valtiovarainministeri Sauli Niinistön vastustukseen.

EUn nykyinen ympäristökomissaari Potocnik on ilmoittanut, että resurssitehokkuuden parantaminen (eli että luonnonvaroista saadaan enemmän irti) on ykkösasia, jota hän ajaa. Tuotteiden käyttöiän pidentäminen on tässä yksi keskeinen keino. Valitettavasti Potocnick ei ole saanut resurssitehokkuusajatuksistaan tähän mennessä muotoiltua yhtään lainsäädäntöehdotusta. Yleisellä tasolla hänen puheensa ovat kyllä hyviä.

21.9.2011

Miksi laivojen rikkipäästöjä pitäisi vähentää? Syrjiikö uusi rikkiraja Suomea?

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO päätti vuonna 2008 uusista kansainvälisistä rikkipitoisuusrajoista. Komission elokuussa 2011 antamalla direktiiviehdotuksella Euroopan unioni panee toimeen päätöksen. Laivojen polttoaineen rikkipitoisuuden yläraja alenee Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa 1 prosentista 0,1 prosenttiin.

Laivapäästöjen vähentämisen kustannuksia on liioiteltu. Säästöt terveyskustannuksissa ylittävät moninkertaisesti investointikustannukset. Laivojen savukaasut voidaan puhdistaa kustannustehokkaasti kuten voimalaitoksissa, ilman että polttoainetta tarvitsee vaihtaa.

Laivojen sisältämät rikin oksidit ovat ilmansaasteista haitallisimpia. Niihin kuolee WHO:n mukaan vuosittain yli 300 000 ihmistä. Kartassa näkyy laivojen rikkipäästöistä johtuva sydän- ja keuhkotautikuolleisuus Euroopassa (lähde: Corbett et al. 2007, Environmental Science and Techonology).

22.2.2011

Miksi laivojen rikkipäästörajoja on alennettu Itämerellä, mutta ei Välimerellä? Itämerellä rikkipäästöjen rajoittaminen tulee kalliimmaksi yrityksille, sillä matkat ovat pidempiä. Vaihtoehtoja ovat laivojen lisääminen (ajetaan hiljempaa), katalysaattorit tai kaasukäyttöiset laivat, mutta nämä kaikki vaativat suuria investointeja.

Rikkiraja on sovittu kansainvälisessä merenkulkujärjestössä ja koskee kaikkia niin sanottuja SECA-alueita (muun muassa Itämeri, Pohjanmeri, Englannin kanaali). Myös USA:n ja Kanadan rannikot ovat tulossa SECA-alueiksi. Mielestäni Välimeren nimeäminen SECA-alueeksi olisi ihan perusteltua.

Polttoaineen rikkipäästöraja SECA-alueilla on tiukennus merenkulussa, mutta jää silti noin tuhat kertaa korkeammaksi kuin maalla kulkeville ajoneuvoille on sallittu. Vastaavan savukaasujen puhtausasteen voi tuottaa myös savukaasupesurilla.

Eikö olisi mahdollista sisällyttää arvonlisäveroon kestävän kehityksen rahoittamiseen tarkoitettu ekologinen vero, joka huomioisi tuotteen valmistuksessa ja logistisessa ketjussa syntyneet haitat ympäristölle? Tai korvata arvonlisävero ympäristö- ja energiaverolla?

Arvonlisäveron porrastusta on harkittu moneen kertaan, mutta se on hallinnollisesti aika monimutkaista. Vähemmän byrokraattista olisi verottaa suoraan haittoja, kuten päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta. Toiseksi ongelmaksi tulee säätämisjärjestys, EU:lla on arvonlisäverodirektiivi, joka asettaa aika ahtaat raamit. Ja sitä ei voi muuttaa, jos yksikin jäsenmaa vastustaa. Sekin oli tosi vaikeaa, kun mahdollistettiin muutaman työvaltaisen alan arvonlisäveroalennus. Muitakin keinoja kulutuksen vähentämiseen on. Päästöverojen lisäksi voisi olla esimerkiksi henkilökohtaiset hiilidioksidikiintiöt, tietotekniikka mahdollistaa nekin. Aina kun ostaisi esimerkiksi bensaa tai junalipun, tarvittaisiin rahan lisäksi hiilidioksidikiintiötä. Jos ei käyttäisi koko kiintiötään, voisi myydä muille ja tienata, ja päinvastoin. Kannattaisin riemumielin sitä, että arvonlisävero korvattaisiin kokonaan ympäristö- ja energiaveroilla.

Eikö ministeri Pekkarisen suunnitelmia suunnata risupaketin tuet vain suomalaiselle metsäenergialle voida rajoittaa jollakin EU-kilpailunrajoittamispykälällä? Pekkarinen on sanonut suoraan, ettei anna tukea esimerkiksi tuontihakkeelle.

Jos tarkoitat syöttötariffia, se tulee myös tuulivoimalle. Muuten Suomen syöttötariffi on huonosti toteutettu, ulkopuolelle jäävät muun muassa aurinkosähkö ja kaikki pienimuotoinen uusiutuvan energian tuotanto. Tämä tarkoittaa sitä, että syöttötariffilla ei kannusteta esimerkiksi maatiloja ja taloyhtiöitä talo- tai tilakohtaisten pienvoimaloiden pystyttämiseen. Ymmärtääkseni syöttötariffissa ei ole mahdollista rajata biomassaenergian tukea sen mukaan, mistä maasta biomassa tulee.

22.9.2010

Haluaako EU-parlamentti sulkea Kittilän kultakaivoksen?

Ei, vaan keskustelussa on vedetty mutkia suoriksi aika reippaasti. Viime toukokuussa EU-parlamentti hyväksyi murskaenemmistöllä päätöslauselman, jossa vaadittiin kieltämään syanidin käyttö kaivoksissa. Vaikka päätöslauselma ei vielä ole laki, aika usein parlamentin kannanotot kuitenkin johtavat lakien säätämiseen. Parlamentti vaati myös lakkauttamaan sekä suorat että epäsuorat tukiaiset syanidia käyttäville kaivoksille.

Parlamentin kannanoton taustalla on kolme asiaa. Ensinnäkin syanidi on hyvin voimakas myrkky, jonka käytöstä kaivoksissa on perin karvaita kokemuksia. Viimeisten 25 vuoden aikana maailmassa on tapahtunut yli 30 vakavaa syanidivuoto-onnettomuutta. Toiseksi kaivosyhtiöt suunnittelevat lukuisia uusia syanidia käyttäviä kaivoksia Eurooppaan. Monissa maissa hankkeet ovat herättäneet vastarintaa. Unkarissa syanidin käyttö kiellettiin ja Kreikassa isot kaivoshankkeet ovat tyssänneet paikalliseen vastustukseen. EU-parlamentin päätöslauselman panivatkin alulle mainituista maista kotoisin olevat mepit. Kolmanneksi syanidille on vaihtoehtoja. Kaivosyhtiöt suosivat syanidimenetelmää, koska se tulee ainakin alkuvaiheessa halvemmaksi. Yhtiöt huomioivat kuitenkin vain omat kustannuksensa. Onnettomuuksien kustannukset jäävät paikallisten ihmisten ja yhteiskunnan harteille.

Varteenotettavaksi vaihtoehdoksi syanidille on noussut mm. kullan talteenotto jätteistä. Esimerkiksi käytetyissä kännyköissä on kultaa moninkertaisesti verrattuna useimpien nykyisten kaivosten malmiin. Kultakaivoksiin syanidin tilalle soveltuvia vaihtoehtoja ovat biokatalyyttimenetelmä sekä kemiallinen niin sanottu HGB, Haber Gold Process.

11.11.2008

Mitä EU tekee metsäkadon ja laittoman puun myynnin estämiseksi?

Vihreät ovat jo pitkään odottaneet komissiolta toimia laittomien metsähakkuiden estämiseksi. Olemme vaatineet EU:ta yksiselitteisesti kieltämään laittomasti hakatun puun ja siitä valmistettujen tuotteiden tuonnin EU:n alueelle.

Nyt komissio on vihdoin viimein antanut ehdotuksen. Taustalla on tietenkin metsäkadon hidastamisen lisäksi myös ilmastonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden suojelu. Vihreiden mielestä komission ehdotus ei vielä riitä ja edessä on iso työ, jotta tarvittavat parannukset saadaan lakitekstiin.

Euroopan parlamentissa puolueiden välisissä neuvotteluissa me vihreät saimme tämän asian raportööriyden. Se, kuka vihreistä mepeistä tulee toimimaan raportöörinä eli parlamentin päätöksen valmistelijana, on vielä auki.

Asia on tärkeä, sillä FAO:n arvioiden mukaan maailman metsäpinta-ala pienenee Kreikan pinta-alan verran vuodessa (joka on suunnilleen puolet Suomen metsien pinta-alasta). Viidesosan kaikesta kaupan olevasta puusta arvioidaan olevan peräisin laittomista hakkuista. Maailmanpankki arvioi 1,6 miljardin ihmisen olevan epäsuorasti ja 300 miljoonan ihmisen suoraan riippuvaisia metsistä. Sademetsät peittävät vain seitsemän prosenttia maailman pinta-alasta, mutta maailman kasvi- ja eläinlajeista puolet elää niissä. Tiedetään myös, että kaikista maailman kasvihuonekaasupäästöistä 20% (siis ilmastonmuutosta aiheuttavista päästöistä) aiheutuu metsäkadosta. Tämä on suunnilleen yhtä paljon kuin liikenteen päästöt. Metsäkadon arvioidaan vuosittain aiheuttavan 2000-5000 mrd dollarin taloudelliset vahingot. Metsien hävittämisen suitsiminen olisi hinnaltaan edullinen tapa hidastaa ilmastonmuutosta.

Hyvää komission ehdotuksessa on tuki YK:n ilmastosopimuksen alaisen metsärahaston perustamiselle sekä EU:n omasta hiilidioksidin päästökaupasta kertyvien tulojen korvamerkinnälle ilmastotarkoituksiin, joista metsien suojelu on yksi.

Mutta se, korvamerkitäänkö seuraavalla päästökauppakaudella (2013-2020) EU:n jäsenmaille päästöoikeuksien myynnistä teollisuudelle kertyvät tulot ilmastotarkoituksiin on vielä auki. Tämä on yksi niistä asioista, joista parhaillaan neuvotellaan Europarlamentin ja EU:n ministerineuvoston välillä niin sanotun ilmastopaketin yhteydessä. Ilmastopaketin yksi osa on päästökaupan sääntöjen uudistus vuosille 2013-2020. Parlamentin tavoite on se, että päästöoikeuksien huutokaupalla saadut tulot korvamerkitään kokonaan ilmastotarkoituksiin. Jos tässä onnistutaan, mahdollisuudet rahoittaa myös trooppisten sademetsien suojelua paranevat olennaisesti. Useimpien EU-maiden hallitukset (myös Suomen) kuitenkin vastustavat korvamerkintää.

Myös valtioiden välisestä päästökaupasta saatuja tuloja pitäisi mielestäni ohjata metsien suojeluun, ja YK:n tulisi hallinnoida tätä.

Yksi trooppisten metsien suojeluun liittyvä asia, josta esitetään paljon harhaanjohtavia väitteitä, on se, tulisiko trooppiset metsät ottaa mukaan päästökauppaan. Monet selvitykset osoittavat, että jos ”toteutumatta jäävä metsien hävitys” laskettaisiin päästövähennykseksi ja vastaavan CO2-tonnimäärän saisi myydä päästövähennyksenä EU:n hiilidioksidipäästökaupassa, päästötonnin hinta romahtaisi niin alas, että järjestelmä ei enää kannustaisi firmoja oikeasti vähentämään fossiilisten polttoaineiden polttoa täällä Euroopassa. Toisin sanoen tuprutusta täällä voitaisiin jatkaa ja kasvattaakin ja kuitata se trooppisista metsistä ostetuilla päästöhyvityksillä. Tätä me vihreät emme tietenkään kannata eikä onneksi komissiokaan. Se taloudellinen kannuste, jolla sademetsämaita kannustetaan suojelemaan metsiään hakkaamisen sijasta, tulee luoda toisella tavalla.

Valitettavasti komission ehdotus ei anna kuluttajalle mahdollisuutta tietää onko hänen ostamansa puu laillista vai laittomasti hakattua, laillisuutta ei määritellä tarkasti, valvonta on riittämätöntä eikä laittoman puun myymisestä, ostamisesta tai käyttämisestä seuraa rangaistusta. Laillisuusmääritelmä riippuu alkuperämaasta, eikä näin ollen ota huomioon sosiaalisia tai ympäristönäkökohtia. Tarvitaankin järjestelmä, jonka avulla puun alkuperä voidaan jäljittää, puukauppaa valvoa ja riskituottajat julkistaa.

Komissio ehdottaa myös energian tuotantoon käytettävän puun jättämistä sopimuksen ulkopuolelle, mikä olisi epäjohdonmukaista. Taustalla on ajatus, että kestävyyskriteerit päätetään osana uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin yhteydessä (tästäkin asiasta neuvotellaan parhaillaan parlamentin ja EU:n ministerineuvoston välillä). Tämä voisi pahimmassa tapauksessa johtaa ristiriitaan: puupohjainen polttoaine voi olla kestävää mutta ei välttämättä laillista, kun taas muiden puutuotteiden tulee olla laillisia, mutta niiltä ei vaadittaisi kestävyyttä. Kaikkien puutuotteiden tulisikin olla sekä laillisia että kestäviä niiden käyttötarkoituksesta riippumatta.

Suuri ongelma on maanviljely: Komissio tunnistaa uusien maataloustuotteiden (soija, palmuöljy), ruoan ja ei-elintarvikkeiden olevan yksi tärkeimmistä syistä metsäkadon taustalla, mutta ei esitä yhtään ratkaisua ongelmaan.

Asian vihreä raportööri tulee takuulla ottamaan mietintöehdotuksessaan esille nämä asiat ja tekee parhaansa, jotta paketista saataisiin mahdollisimman hyvä.

11.11.2008

Miksi vastustatte geenimuunneltua ruokaa, vaikka geenimuuntelua tapahtuu luonnossa koko ajan? Onko kyse vain ennakkoluuloista? Mitä muuta pelkäätte kuin bakteerien vastustuskyvyn kasvua?

Ilman luonnon geenimuuntelua ei tietenkään olisi yhtään monisoluista eliötä, ei ihmisiäkään. Mutta geenitekniikalla tuotetaan eliöitä, jollaisia luonto ei edes teoriassa kykenisi tuottamaan (esim geenien siirto eliöstä toiseen), eli kyse on eri asiasta kuin luonnon oma geenimuuntelu. Eliöiden perimän muuntelu geenitekniikalla on vastaavanlaista luonnon perusasioiden muuttamista kuin esimerkiksi atomiydinten keinotekoinen halkaisu – asian kaikkia seurauksia ei ehkä kyetä ennakoimaan, joten kaikkia riskejä on vaikea tutkia kattavasti, kun uudentyyppisten riskien luonteesta ei välttämättä tiedetä mitään.

Esimerkiksi röntgensäteilyä käytettiin aikoinaan sangen huoletta, kun ionisoivan säteilyn terveysvaikutuksia ei ymmärretty. Olen itsekin lapsena ”hienossa” kenkäkaupassa työntänyt jalkani röntgenlaitteeseen, ”läpivalaisulaitteeseen”, josta vanhemmatkin näkivät, sopiiko kenkä. Nykyaikana tällaista lasten altistamista röntgensäteilylle ei sallittaisi millään. Geenimuuntelun suhteen voi hyvinkin tulla vastaavanlaisia yllätyksiä kuin on tullut ionisoivan säteilyn (jota mm röntgensäteily on) , radioaktiivisuuden tai vaikkapa asbestin suhteen.

Mitä tulee geenimuunneltuun ruokaan, haluan ennen kaikkea että ihmiset tietävät mitä syövät eli kannatan geenimuunnellun ruuan merkintää. EU-säädökset vaativatkin tätä kasviperäisten ruokien osalta, mutta geenimuunnellulla rehulla syötettyjen eläinten tuotteita tämä ei koske (liha, maito, munat), haluaisin tukkia tämän porsaanreiän.

Eurooppalaisten valtaenemmistö suhtautuu geenimuunneltuun ruokaan torjuvasti, siksi geenimuunneltuja aineksia sisältäviä kasvipohjaisia tuotteita ei edes kaupoissa myydä. Sen sijaan ”gemoilla” ruokittujen eläinten tuotteita on jo kaupan hyllyillä yhä enemmän tarjolla. Euroopassa kasvatettavan karjan rehusta kasvava osa on geenimuunneltua.

Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen syntyminen on lääketutkijoiden esittämä huoli. He pelkäävät, että antibioottiresistenssigeenien käyttö ns merkkigeeneinä geenimuunnellussa rehussa voi johtaa siihen, että jonkin tuotantoeläimen suolistossa tautibakteerit sieppaavat tämän geenin ja näin syntyy uusia antibiooteille vastustuskykyisiä tautibakteereita. Tämän riskin vuoksi antibioottiresistenssigeeneistä GM-kasvien merkkigeeneinä olisi itse asiassa lainsäädännön mukaan pitänyt jo luopua, mutta niin ei ole tapahtunut.

Geenimuunnellun ruoan vaikutukset ihmisten terveyteen ovat vain yksi näkökulma. Toinen ja yhtä tärkeä on geenimuuntelun vaikutus ympäristöön. Kun muuntogeenisiä kasveja viljellään pelloilla, ei ole mitään keinoa estää niiden siitepölyn leviämistä muille pelloille, mm luomupelloille. Aikaa myöten tämä voi tehdä luomuviljelyn mahdottomaksi. Silloin kun samoilla seuduilla on viljelykasvien luonnonvaraisia lähisukulaisia, geenitekniikalla aikaansaadut muunnokset leviävät myös niihin. Esimerkiksi Meksikossa on löydetty GM-maissilajikkeiden geenejä villimaisseista, jopa kaukana GM-maissipelloista. Tällainen vaikutus luonnon geeniperimään on ongelma sinänsä, mutta todellinen megaongelma siitä syntyy, jos esimerkiksi jälkikäteen huomataan että jokin geenitekniikalla aikaansaatu muunnos tekeekin k.o. ruokakasvista ihmiselle (tai karjalle) vaarallisen, ja kyseinen geenimuunnos on jo ehtinyt levitä saman kasvin tavanomaisten lajikkeiden pelloille.

Geenimuuntelun vaikutuksista ympäristöön katsokaapa esim New Scientist-lehdessä muutama vuosi sitten julkaistu artikkeli ”Argentina’s bitter harvest”, joka kertoo GM-soijan viljelyn ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista. New Scientist on Tiede-lehteä vastaava brittijulkaisu. http://www.newscientist.com/article/mg18224436.100

31.10.2008

Ovatko Suomen energiapoliittiset EU-tavoitteet kuten uusiutuvan energian nostaminen 38:aan prosenttiin enää kestävällä pohjalla, etenkin nykyisten ja ennakoitavien talousvaikeuksien tähden?

Tavoitteet ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Käytännöllisesti katsoen ainoa asia, joka tulevasta maailmantaloudesta tiedetään on se, että energiapihin ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävän tekniikan kysyntä kasvaa. Suomen talous turvataan parhaiten olemalla muutoksen kärjessä eikä jarruvaunussa.

Millaisen roolin näette biojalostamoilla Suomen energiatavoitteiden saavuttamiseksi sekä metsäteollisuuden uudistamiseksi ja turvaamiseksi?

Näen biojalostamoissa tulevaisuuspotentiaalin, joka voi osoittautua yhtä tärkeäksi kuin matkapuhelimet, mutta jonka kehitysvaihe nyt vastaa suunnilleen 80- ja 90-lukujen vaihdetta matkapuhelinalalla.

22.10.2008

Olette mukana monessa ympäristöä koskevassa hankkeessa. Kuitenkin MEP:in työhön kuuluu paljon matkustelua esimerkiksi lentokoneella. Ovatko MEP:ien matkat tällaisen ympäristön kuormituksen arvoista heidän työnsä tärkeyden vuoksi? Pyrittekö itse matkustamaan mahdollisimman ympäristöystävällisesti?

Europarlamentin työ on järjestetty siten, että maanantaista torstaihin on virallisia kokouksia Brysselissä/ Strasbourgissa, perjantaista sunnuntaihin on varattu kotimaahan. Jos ei matkustaisi viikottain kotimaan ja Brysselin/Strasbourgin väliä, jäisi kaksi vaihtoehtoa:

a) Pinnata työstä ja olla kotona, nauttia vain kuukausipalkkaa.

b) Olla poissa kotimaasta, kieltäytyä tapaamasta ihmisiä Suomessa (kieltäytyä esimerkiksi kouluvierailuista). Ja mikäli puoliso ei suostuisi muuttamaan mukana (kuten esim minun mieheni ei missään tapauksessa tekisi), mepin tulisi elää ikäänkuin olisi käytännössä ottanut avioeron. Myöskään lapsia, lapsenlapsia, muita sukulaisia ja ystäviä kotimaassa ei saisi tavata.

Voitte itse ratkaista, onko jompikumpi näistä vaihtoehdoista mielestänne parempi kuin se, että matkustaa kotimaan ja Brysselin /Strasbourgin väliä. Omalta osaltani olen päätynyt siihen, että lennän viikottain, ja maksan lentojeni aiheuttamista päästöistä päästöhyvityksen saksalaisen Atmosfair-järjestön kautta. Sen nettisivuilla oleva laskuri laskee kunkin lennon päästöt ja miten suurella investoinnilla uusiutuvaan energiaan kehitysmaissa saadaan aikaan vastaava päästövähennys, ja mitä se maksaa. Päästöhyvityksen hinta on tuo summa. Saksan hallitus käyttää samaa Atmosfair-järjestöä virkamiestensä työmatkojen päästöhyvityksiin. Lisätietoa nettisivulta www.atmosfair.de Koko vihreä ryhmä Europarlamentissa on päättänyt tehdä saman, ryhmän sisällä olin ajamassa tätä päätöstä. Muilta osin käytän aina junaa/ bussia/ muita julkisia /polkupyörää aina kun se on mahdollista. Esimerkiksi Strasbourgissa minulla on polkupyörä jolla kuljen parlamentin ja hotellin välit täysistuntoviikoilla. Brysselissä kävelen asunnon ja parlamentin välin. Jos joudun menemään hiukan kauemmaksi, lainaan pyörän parlamentin autotallissa olevasta pyörälainaamosta.

Miten REACH-direktiivi on konkreettisesti vaikuttanun Suomeen ja suomalaisiin kemikaalirajoituksiin? Onko direktiivi tiukentanut vai löysentänyt Suomen rajoituksia ja säädöksiä kemikaaleihin liittyen?

REACH-asetus on vasta sisäänajovaiheessa, mutta se tulee parantamaan kemikaaliturvallisuutta kaikissa EU-maissa, ja aika paljon myös EU:n ulkopuolella, koska se velvoittaa kemikaaleja valmistavat ja maahantuovat yritykset testaamaan kaikkien sellaisten kemikaalien terveys- ja ympäristövaikutukset, joita valmistetaan /tuodaan maahan yli 1 tn vuodessa. Ennen REACH:n säätämistä markkinoilla oli – ihan tuiki tavallisissa kulutustavaroissakin, kuten pesuaineissa, vaatteissa, petivaatteissa, leluissa, huonekaluissa – noin 30 000 sellaista kemikaalia, joita käytetään vuodessa yli tonni ja joiden terveysvaikutuksia ei ole tutkittu. REACH:n myötä tullaan saamaan erittäin paljon lisätietoa siitä, mihin kaikkeen kutakin kemikaalia käytetään, ja lisäksi tiedot niiden terveysvaikutuksista. Vaarallisimmiksi (kuten esim syöpää, geenimuutoksia ja hedelmättömyyttä aiheuttaviksi tai pysyviksi ja biokertyviksi) osoittautuvien aineiden käyttö muuttuu luvanvaraiseksi. Luvanvaraisuusasiaa liittyy kuitenkin iso pettymys. Kuvittelin, että niiden aineiden listalle, joiden käytön joutuminen luvanvaraiseksi selvitetään, pannaan kaikki ne sadat aineet joiden jo tiedetään aiheuttavan esim syöpää. Mutta ensimmäiselle ”kandidaattilistalle” tuli vain 15 ainetta, joskin ainakin osa niistä on hyvin laajasti käytettyjä, esim listalle tuli 3 ftalaattia. Ftalaatit ovat muovinpehmennysaineita, joita valmistetaan Euroopassa noin puoli milj tonnia/v.

19.2.2008

On täysin käsittämätöntä, että meidän haja-asutusalueilla asuvien köyhien eläkeläisten pitäisi uusia jätevesijärjestelmät, jotka Suomen valtio on joskus hyväksynyt. Älkää meiltä vaatiko jätevesijärjestelmän uusintaa, älkääkä ajako meitä kaupunkeihin.

Tiedoksi, että uuden hajajätevesiasetuksen valmistelu pantiin alulle minun ollessani ministeri, mutta varsinainen asetus hyväksyttiin myöhemmin, ministeri oli silloin Enestam.

Asetuksessa sanotaan, että käytössä olevien kiinteistöjen haltijoilla on jätevesijärjestelmien parantamiselle mahdollisuus kymmenen vuoden siirtymäaikaan. Asetusta pitää alkaa heti noudattaa uudisrakennuksilla ja tehtäessä niin isoja remmontteja, että tarvitaan rakennuslupa. Vanhojen talojen omistajilla on siis 10 vuotta aikaa tehdä remontit. Tähänkin voi vielä erityisistä syistä saada lisäaikaa. Tässä on ajateltu nimenomaan iäkkäitä ihmisiä.

Monet kunnat myös antavat eläkeläisille avustusta sellaisten remonttien tekoon, jotka tarvitaan, jotta iäkäs ihminen voi jatkaa asumista kotonaan, koska tämä tulee kunnalle halvemmaksi kuin vanhainkotipaikka. Tämä on kuitenkin kunnan päätöksestä kiinni.

En tiedä, tuleeko teidän tapauksessanne kyseeseen sisätilojen yhteyteen rakennettava nykyaikainen kompostikäymälä. Monessa tapauksessa se on halvin tapa hoitaa jätevesien puhistus, kun käymäläjätevesiä ei lainkaan tule, viemäriin menee vain pesuvesiä.

Uusi hajajätevesiasetus on sinänsä hyvin tarpeellinen. Ennen sen voimaantuloa, ne miljoona suomalaista, jotka asuivat kunnallisten viemäriverkkojen ulkopuolella, aiheuttivat yhtä suuren vesistöjä rehevöittävän kuormituksen kuin ne 4 miljoonaa, jotka asuvat kunnallisten viemäriverkkojen (ja kunnallisen jätevedenpuhdistuksen) piirissä. Vesistöjen rehevöityminen tarkoittaa mm sinilevää ja sameita vesiä.

24.11.2006

Meneillään olevassa Venäjän-Saksan kaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa todetaan että:

Nord Stream hanke on sekä kansainvälisten sopimusten että kansallisen lainsäädännön alainen hanke kaikissa niissä maissa, joiden läpi putkilinja kulkee.

Siispä ainakin kaikkien Itämeren rantavaltioiden, ehkä kaikkien EU-maiden, tulisi voida olla mukana YVA:ta tehdessä. Ei voida ennalta päättää esi-YVA:n luonteisesti että haitta olisi pieni eikä se koskisi kaikkien rantavaltioiden taloudellisia tai ympäristöetuja. Putken rakentamisen seurauksista ei ennen YVA:ta ole tietoa. Sama muuten koskisi esim. öljynporausta Itämerellä, jos aidosti ollaan huolissaan meren puhtaudesta.

Olisiko direktiivipuolella tässä jotain korjattavaa?

Totta kai kaasuputken yva pitää tehdä kansainvälisenä, koska hankkeen ympäristövaikutukset ylittävät valtioiden rajat.

Asiaa (kv YVAa) koskee ns Espoon sopimus. Venäjä ei ole sitä ratifioinut, mutta Saksa on. Toisin sanoen se velvoittaa ainakin Saksaa.

2.6.2006

Onko kierrätyksessä luonnon kannalta enää paljonkaan järkeä, jos ja kun kaikki rahdataan isoilla laivoilla toiselle puolelle maapalloa? Kierrätysprosessin lopussa esimerkiksi nestekartongeista suurin osa viedään Kauko-Itään, säilyketölkit Kiinaan ja Koreaan, jne. Eikö asialle voi tehdä mitään? Eikö mikään ympäristölaki edellytä kierrätysfirmoja ottamaan ratkaisuissaan huomioon myös kuljetusten aiheuttaman kuormituksen ympäristölle? Ja jos ei, eikö sellaista voisi säätää? Vai mitä mielestäsi pitäisi tästä koko kuviosta ajatella?

Kysymyksesi on tosi hyvä. Se, että kierrätysmateriaali seilaa Suomesta ympäri maailmaa, havainnollistaa sitä, että nykyisin tavara ylipäänsä, oli se sitten uutta tai käytettyä, kuljetetaan maasta ja maanosasta toiseen järjettömän paljon. Ympäristön ja kestävän kehityksen näkökulmasta kuljettaminen on aivan liian halpaa.

Kuuluisan saksalaisen tutkimuksen mukaan jugurttipurkki ja sen sisällön ainesosat matkustavat keskimäärin 6000 km ennenkuin päätyvät aamiaispöytään.

Useimmissa tapauksissa ympäristön kannalta lienee kuitenkin parempi, että materiaali uudelleenkäytetään kuin että vastaava aine otettaisiin uutena luonnosta. Kun kartonkinen jugurttipurkki kierrätetään, säästyy metsää. Ja kun muovirouhetta käytetään raaka-aineena, säästyy öljyä. Kun säilyketölkeistä tehdään terästuotteita, rautamalmia ei tarvitse kaivaa maasta niin paljon.

Se, miten pitkä kuljetusmatka mitätöi kierrätyksen ympäristöhyödyn, riippuu tapauksesta. Mutta aika monessa tapauksessa se neitseellinenkin raaka-aine kulkisi sangen pitkän matkan.

Minä ainakin kierrätän kaiken minkä vain voin.

En usko, että voidaan säätää lakia, joka velvoittaa kierrätysfirmat olemaan kuljetuspolitiikassaan esimerkillisempiä kuin muut yritykset. Sen sijaan voidaan rajoittaa kuljetusten ympäristöhaittoja yleisesti. Esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen rajoitukset pitäisi ulottaa kansainväliseen laiva- ja lentoliikenteeseen Kioton sopimuksen (joka päättyy 2012) jälkeen.

21.5.2004

Vieläkö metsiä pitäisi suojella lisää?

Ekologiseen kestävyyteen kuuluu luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen. Suomen luonnon lajeista joka kymmenes on uhanalainen ja 40 % uhanalaisista lajeistamme elää metsissä. Suurin osa suojelluista metsistämme on Lapissa. Eliölajeja on kuitenkin tiheimmässä etelässä, aivan kuten ihmisiäkin. Oulujärven eteläpuolisessa Suomessa metsistä on suojeltu vain 1 %. Luontojärjestöt ovat vaatineet tämän nostamista 5 %:iin. Mielestäni tämä on varsin kohtuullinen vaatimus. 95 % tuottavimmista metsistä jäisi vielä talouskäyttöön.

Metsistä saadaan muutakin kuin puuta. Myös metsien virkistyskäyttö, luontomatkailu sekä marjojen ja sienien poiminta ovat taloudellisesti merkittäviä. Vuonna 2000 luontomatkailu työllisti noin 32 000 ihmistä eli puolet siitä mitä metsäteollisuus. Arvioidaan, että luontomatkailun työpaikkojen määrä voidaan viisaalla politiikalla sada jopa kaksinkertaistumaan vuoteen 2010 mennessä. Silloin luontomatkailusta saisi leipänsä yhtä moni ihminen kuin tällä hetkellä metsäteollisuudesta. Hirren kilohinta on noin kymmenkertainen paperiin verrattuna, puisen huonekalun vielä suurempi. Puutalojen ja puuesineiden valmistus myös työllistää puukuutiometriä kohti huomattavasti suuremman määrän kuin paperin valmistus.

Jos metsäteollisuutta monipuolistettaisiin ja sen tuotteiden jalostusastetta nostettaisiin, myös puun käytöstä saataisiin enemmän tuloja ja työpaikkoja. Myös puuenergian käyttöä lisäämällä voidaan saada maaseudulle tuhansia uusia työpaikkoja. Energiahaketta saadaan ns. roskapuusta eli harvennushakkuiden puusta ja päätehakkuiden oksista ja kannoista. Vähintään kolmannes ”roskapuusta” pitää kuitenkin jättää metsämaan ravinteiksi ja ötököiden ruoaksi.

21.5.2004

Miksi vastustit Vuotoksen allasta, eikö vesivoimalla saada puhdasta sähköä?

Vuotoksen allasta olen todellakin vastustanut johdonmukaisesti. Kun Ahon hallitus vuonna 1991 pyörsi vanhat päätökset ja päätti kaivaa allashankkeen koipussista, vihreät tekivät asiasta välikysymyksen. Ollessani ympäristöministeri Pohjois-Suomen vesioikeus antoi altaalle rakennusluvan. Ympäristöministeriöllä oli oikeus valittaa asiasta ylemmälle oikeusistuimelle, joka tässä asiassa oli Vaasan hallinto-oikeus. Minun päätökselläni niin tehtiin. Vaasan hallinto-oikeus totesikin, että allas aiheuttaisi niin merkittävät ja laaja-alaiset ympäristöhaitat, että vesilain mukaan sen rakentamiselle ei voida antaa lupaa.

Kemijoki Oy valitti tästä päätöksestä, mutta Korkein hallinto-oikeus päätyi samalle kannalle kuin Vaasan hallinto-oikeus. Myöhemmin Vanhasen hallitus päätti, yksimielisesti, liittää Kemihaaran suot Naturaan. Jos Vuotoksen allas olisi rakennettu, sen alle olisivat jääneet muun muassa Kemihaaran suot, jotka kuuluvat Suomen tärkeimpiin lintualueisiin. Allas olisi aiheuttanut alajuoksullaan olevaan Kemijokeen niin suuret saastepäästöt, muun muassa myrkyllisiä raskasmetalleja ja rehevöittävää fosforia, että millekään tehtaalle ei enää nykylainsäädännön mukaan myönnettäisi lupaa vastaaviin päästöihin.

21.5.2004

Miksi vastustit Vuosaaren satamaa?

On selvää, että Helsingin kantakaupungin alueelle jääneet satamat pitää siirtää muualle. On eri asia, onko juuri Vuosaari oikea paikka. Uuden sataman ei välttämättä tarvitse sijaita Helsingin kaupungin rajojen sisäpuolella. En pidä Vuosaarta hyvänä paikkana pääkaupunkiseudun uudelle satamalle. Vuosari-päätöksenteon kaikki ne vaiheet, jotka olivat ympäristöministeriön käsissä, tehtiin kuitenkin varsin nopeasti.

Kokonaisuutena päätökset ovat kestäneet kauan prosessin monimutkaisuuden vuoksi. Osa tästä mutkikkuudesta johtuu siitä, että Vuosaaren vieressä on Natura-alue. Tehdyt valitukset ovat pitkittäneet päätösten voimaantuloa, ainakin yksi valitus on mennyt läpikin. Tarkemmin olen selvittänyt omia toimiani tässä asiassa kirjoituksessani ”Ympäristö- ja kehitysyhteistyöpolitiikka Lipposen II hallituksessa”, http://www.vihrealiitto.fi/ilmasto/kioto.shtml

Tätä kirjoitettaessa Vuosaaren sataman vaikutukset viereiseen Natura-alueeseen ovat EU-parlamentin vetoomusvaliokunnan tutkittavina. Siinä selvitetään mm. vastaavatko Suomen viranomaisten tulkinnat komission antamia luontodirektiivin tulkintaohjeita. On mahdollista, että Suomi joutuu tästäkin asiasta EY-tuomioistuimeen. Vuosaaren sataman kaavat perustuvat arvioon, että satama ei haittaa viereisen Natura-alueen niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi kyseiset alueet ovat Naturassa. Tästä asiasta olen ollut eri mieltä ja näkemykseni perustuu useisiin biologiasiantuntijoiden lausuntoihin.

LAMPUT(siirry alkuun)

Miksi hehkulamput poistettiin markkinoilta?

100 watin hehkulamppu muuttaa valoksi vain 5 wattia. 95 wattia lampun syömästä sähköstä muuttuu lämmöksi. Sama 5 wattia valoa saadaan aikaan 20 watin pienoisloistelampulla, joka siis muuttaa sähköä lämmöksi ”vain” 15 watin teholla. Led-lamput muuttavat valoksi puolet kuluttamastaan sähköstä.

Sähkösyöpöimpien lamppujen poistamisen myynnistä on arvioitu vähentävän EU-alueen vuotuista sähkönkulutusta 40 terawattituntia, mikä vastaa lähes puolta Suomen sähkönkulutuksesta. Hiilidioksidipäästöt putoavat 15 miljoonalla tonnilla, mikä vastaa 3,5 miljoonan auton ottamista pois maanteiltä. Kaiken kukkuraksi kuluttajien sähkölasku pienenee 5-10 mrd eurolla vuodessa.

13.10.2011

Mikä lamppu mihinkin?

Koska olen saanut aika paljon kysymyksiä, jotka liittyvät hehkulamppujen käytöstä poistoon, tässä muutamia käytännön neuvoja, mitä tehdä, jos

et kerta kaikkiaan halua kelpuuttaa muuta kuin hehkulamppuja?

Menepä hyvin varustettuun kauppaan ja osta halogeenihehkulamppuja tai ekohehkulamppuja. Ne ovat perinnehehkulampun parannettuja versioita. Lamppu on muuten ihan samannäköinen kuin kirkas perinnehehkulamppu, mutta sen sisällä on pieni lasikotelo, jonka sisällä on halogeenikaasua ja siinä hehkulanka. Tällä tekniikalla lamppu tuottaa valoa 25–30 prosenttia pienemmällä sähkönkulutuksella perinnehehkulamppuun verrattuna. Esimerkiksi 60 watin perinnelampun voi korvata vähän alle 50 W halogeenihehkulampulla.

energiansäästölamppu ei valaise tarpeeksi?

Vaihda pykälää isotehoisempaan lamppuun. Usein esimerkiksi 11 W energiansäästölampun pakkaus väittää sen vastaavan 60 W hehkulamppua. Usein se ei pidä paikkaansa. Itse olen pannut 60 W hehkulampun tilalle 12 tai 15 W pienoisloistelamppuja.

ärsyttää, kun energiansäästölamppu syttyy hitaasti?

Vaihda lamppu lediin tai halogeenihehkulamppuun, ne syttyvät heti.

energiansäästölamppu sammuu ennen aikojaan?

Eräältä ihmiseltä sain hyvän vinkin, hän kertoi merkitsevänsä lampun kantaan tussilla käyttöönottopäivän. Siitä näkee, onko lamppu sammunut ennen aikojaan. Jos olet tallettanut kuitin, sinulla on oikeus saada kaupasta uusi lamppu tilalle. ”Hehkulamppudirektiivi” nimittäin säätää lampuille myös kestovaatimuksen. Vielä parempi, jos ilmoitat Kuluttajavirastoon kelvottomasta lampusta. Kuluttajaviraston tehtävä olisi kertoa eteenpäin EU-komissiolle maahantuojista, jotka toimittavat myyntiin kelvotonta tavaraa. Virasto tuskin tekee sitä, ellei se saa palautetta kansalaisilta.

et halua kotiisi elohopeaa sisältäviä lamppuja tai pelkäät pienoisloistelampun lähettävän epäterveellistä säteilyä?

Hanki led tai halogeenihehkulamppu. Kannattaa kuitenkin muistaa, että hampaan amalgaamipaikassa voi olla elohopeaa 10-kertaisesti verrattuna pienoisloistelamppuun ja vanhanajan kuumemittarissa 100-kertaisesti. Hengitysilmaan pienoisloistelampun elohopea voi tulla vain, jos lamppu särkyy kuumana, siis jos lampun loisteputken lasi menee rikki lampun ollessa kuuma.

et jaksa viedä käytettyjä pienoisloistelamppuja ongelmajätepisteeseen?

Jos ostat uuden lampun tilalle, kaupan velvollisuus on ottaa vastaan käytetty. Mutta jotkut kaupat, esimerkiksi Stockmannin, ottavat vastaan lamppuja (ja vanhoja kännyköitä) kysymättä ostatko uutta tilalle. Sähköromudirektiiviä ollaan uusimassa ja EU-parlamentin kanta on, että ihmisten tulisi voida palauttaa käytetyt pienlaitteet, kuten lamput ja kännykät, mihin tahansa vastaavia tuotteita myyvään kauppaan.

energiansäästölamppu ei pärjää ulkovalaisimessa?

Jos ostat pienoisloistelampun, varmista että pakkaus kertoo sen soveltuvan ulos. Led toimii ulkona hyvin, ja kaikista lampputyypeistä led tuottaa vähiten hukkalämpöä, josta ulkovalaisimessa ei ole todellakaan mitään hyötyä.

vierastat kylmää tai sinertävää valon väriä?

Varmista, että lampun pakkaukseen merkitty ”värilämpötila” on alle 3 000 kelviniä. Niin nurinkuriselta kuin se kuulostaakin, mitä korkeampi ”värilämpötila”, sitä kylmempi valo ja päinvastoin. 3 500 K on aika kylmä valkoinen, 4 000 K on jo selvästi sinertävä. 2 700 K vastaa suunnilleen hehkulampun valon sävyä.

30.1.2008

Satun kirjoitus Vihreiden blogissa hehkulamppujen kieltämisestä aiheutti kommenttivyöryn:

Pyytäisin teitä vielä arvioimaan kielteistä suhtautumistanne hehkulamppuihin.

Energialamppujen valmistuksessa syntyy paljon myrkyllistä jätettä

– Energialampun elinkaari tuotteena on kaukana ekologisesta

– Ongelmajätteen kierrätysvastuun sysääminen ihmisille ei toimi. Kierrätyksestä saatava pantti voisi helpottaa asiaa, mutta rikkoutuessaan lampuista vapautuu ELOHOPEAA kaasun muodossa, joten kierrätysastiasta/laitteesta tulee kallis.

– Hehkulamppujen hukkalämmön vaikutus asuntojen lämmitykseen poistuu, jolloin sama lämmitysenergia on otettava muualta

– Köyhillä ei ole varaa ostaa energiansäästölamppuja

– Valaistuksen tulevaisuus on led-lampuissa

Silloin, kun sähkö tuotetaan kivihiililauhteella (jota verkon ns marginaaliteho aina käytännössä on, eli se teho joka kytketään päälle/pois kulutuksen vaihdellessa), hehkulampun ja pienoisloistelampun sähkönkulutuksen ero aiheuttaa (pienoisloistelampun elinaikana) suuremman elohopeakuormituksen ympäristöön kuin pienoisloistelamppu sisältää. Savupiipusta ympäristöön leviävä elohopea ei ainakaan päädy ongelmajätekeräykseen.

Toki siinä vaiheessa, kun tavallisten huoneiden valaisuun soveltuvat led-lamput (tai muut elohopeattomat, muitakin on tulossa myyntiin lähivuosina) ovat kaupoissa, voidaan kieltää elohopeaa sisältävien lamppujen myynti.

Siitä, että valaistuksen tulevaisuus on led-lampuissa ja muissa valaistusratkaisuissa, joiden hyötysuhde on noin 50 prosenttia ja joissa ei tarvita elohopeaa, olemme samaa mieltä.

Lämmön hinta (sekä rahassa että luonnon saastumisessa) on kaikilla muilla lämmitystavoilla alempi kuin sähköllä, joten argumenttinne hukkalämmöstä on relevantti vain sähkölämmitetyissä taloissa. Niissäkin lamppujen hukkalämmöstä (kuten myös esim elektroniikkalaitteiden valmiustilakulutuksesta ym) muodostuva lämpö tulee hyödyksi vain osittain. Energiansäästön palvelukeskus Motivan laskelmien mukaan lamppuvaihto kannattaa rahallisesti jopa sähkölämmitystaloissa. Sähkö on ”arvokasta” energiaa, koska sitä voidaan hyvällä hyötysuhteella muuttaa koneiden mekaaniseksi työksi, informaatioksi ja valoksikin paremmalla hyötysuhteella kuin muita energiamuotoja. Siksi sähkön käyttö lämmitykseen on sen arvokkaiden ominaisuuksien tuhlaamista.

Energiansäästölamput tulevat köyhillekin halvemmiksi, kun sähkölasku otetaan huomioon.

ENERGIA (siirry alkuun)

6.2.2008

Kaupoissa myydään digiboxeja, jossa ei ole edes virtakytkintä. ”Lepotilassaan” kuluttavat ainakin 10 w kädellä arvioiden, sillähän saisi 60 wattisen hehkulamppu-syöpön verran valoa!! Eikös tallaisten boxien myynti pitäisi kieltää?

Digiboksien valmiustilan sähkönkulutuksesta olemme yhtä mieltä. EU:n komissio valmisteleekin energiansäästön lakiehdotusta, joka kieltäisi sähkölaitteet, joista puuttuu sammutusnappula. Komissio suunnittelee myös, että elektroniikkalaitteiden valmiustilan virrankulutus rajataan 1 wattiin, eli sen direktiivin astuttua voimaan tämän määräyksen vastaisia laitteita ei enää saisi myydä.

6.2.2008

Yhtä suurimoottorista, vaikkakin suurikulutuksisempaa autoa kohden on valmistettava useampi pienimoottorinen, pienikulutuksinen auto, koska pieni moottori kestää ajokilometrejä huomattavasti vähemmän. Miten tämä on ympäristöystävällistä?

Autojen polttoaineen kulutukseen voidaan vaikuttaa monin tavoin, kyse on myös moottoritekniikan kehityksestä. Mutta toki moottorin koko vaikuttaa asiaan. Itselleni on näistä asioista keskusteltaessa valjennut se, että Euroopassa saa nyt laillisesti myydä autoja, joilla pystyy ajamaan paljon kovempaa kuin sallitut ajonopeudet ovat missään muualla paitsi Saksan moottoriteillä (joilla nopeusrajoitusta ei ole). Kun moottorin huippunopeus on paljon suurempi kuin ne nopeudet, joilla tosiasiassa ajetaan, moottori toimii käytännöllisesti katsoen aina sangen vajaalla teholla ja se merkitsee, että moottorin hyötysuhde on merkittävästi huonompi kuin kohtuullisemman kokoisen moottorin. Omasta puolestani olen täysin valmis kannattamaan sitä, että kielletään sellaisten autojen myynti, joiden huippunopeus on yli 130 km/h.

Autojen valmistuksen ja käytön energiankulutusta on tutkittu paljonkin, mutta silmiini ei ole kyllä sattunut yhtään tutkimusta, jonka mukaan kohtuulisemmin mitoitetut moottorit kuluisivat käyttökelvottomiksi nopeammin kuin ylisuuret. Siinä, että Suomi porrasti autoveron auton hiilidioksidipäästöjen (ja samalla polttoaineen kulutuksen) mukaan maamme seuraa vain eurooppalaista trendiä, ja mielestäni se oli järkevä päätös.

15.1.2008

Väititte, ettei uusiutuva energia nosta hintoja vaan päin vastoin, kuluttajat hyötyvät kuten Saksassa, jossa SYÖTTÖTARIFFI loi uusituvan energian tekniikasta menestyvän vientialan.

Ensinnäkin hämäsitte kuluttajia. Vientiteollisuus tai ei, se ei vaikuta energian hintaan. Hintaan vaikuttavat tuotantotekijät ja energiayhtiöiden ahneus eli varastelu asiakkailta. Toisekseen Saksassa on EEG, joka sallii sähköyhtiön laskuttaa kuluttajilta lisähintaa kaikesta sähköstä, jos EEG-raha käytetään uusiutuvan energian tuotantoon ja sen tuotantokustannusten kompensointiin muun energian tasalle (muistaakseni 15/20/30 vuodeksi). Valehtelitte kansalle, etteivät kustannukset Saksassa ole nousseet. Mitä sitten on, että jokaisessa kilowattitunnissa on EEG-lisähinta.

Saksan sähkömarkkinoista tehdyt selvitykset osoittavat, että tuulivoiman ja muun uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön syöttötariffi ei ole nostanut sähkön hintoja lainkaan sillä tavalla kuin syöttötariffin vastustajat ovat pelotelleet, koska tarjolla oleva tuuli- ja muu ”vihreä” sähkö vaikuttaa markkinoiden dynamiikkaan myös hintoja alentavasti.

Joka tapauksessa uusiutuvaa energiaa hyödyntävän tekniikan tuotanto on luonut Saksassa jo useita satojatuhansia työpaikkoja ja määrä on kasvussa, joten kokonaisuutena yhteiskunta on hyötynyt – aivan vastaavasti kuin suomalainen yhteiskunta kokonaisuutena on hyötynyt niistä valtion tukirahoista, jotka Nokia Oy sai 1980- ja 90-lukujen vaihteessa matkapuhelinteknologian kehittämiseen.

TERVEYSKYSYMYKSET (siirry alkuun)

5.4.2011

Uutisessa on kerrottu, että EU:n komissio nosti salaa radioaktiivisuuden turvarajan 20-kertaiseksi. Mitä aiotte tehdä asialle?

Tuontiruoan radioaktiivisuusrajaa tosiaan nostettiin, tosin se, monikokertaisiksi, riippuu siitä mitä rajaa tarkastellaan (esimerkiksi maidolle on oma raja ja myös radioaktiiviselle jodille ja cesiumille on eri rajat). Minä ja joukko muita Euroopan parlamentin jäseniä olemme juuri jättäneet parlamentin ympäristö- ja kansanterveysvaliokunnassa vastalauseen tämän asian johdosta. Vastalause tulee käsittelyyn valiokunnassa lähiviikkoina. Jos valiokunnan enemmistö tukee sitä, asia menee täysistuntoon ja jos täysistunnonkin enemmistö tukee, päätös kumoutuu.

Mielestämme ei tosiaankaan ole perusteltua nostaa tuontiruoan radioaktiivisuusrajoja Japanin ydinvoimaonnettomuuden takia.

EU-Komissio perui 7.4.2011 tekemänsä päätöksen radioaktiivisuuden turvarajan nostosta. Tällä kertaa meppien protestointi komission päätöstä vastaan tehosi nopeasti.

5.4.2011

Voisiko Suomessa säätää kansallisen lain, jossa velvoitettaisiin merkitsemään kloonituotannolla tehty liha, maito ja muut tuotteet?

Suomessa voi myös säätää kansallisen lain, jolla kielletään kloonien ja niiden jälkeläisten käyttö ruoan tuotannossa. Koska EU-lakia aiheesta ei ole, kansalliselle laille ei ole estettä. Tanskassa on tällainen laki.

22.2.2011

Onko nykyään mitään keinoa varmistua, ettei elintarvikkeissa tai kosmetiikkatuotteissa ole käytetty nanoteknologiaa? Miten EU suhtautuu tähän uuteen tekniikkaan?

Huolesi on ihan aiheellinen. Kosmetiikkalainsäädäntöön on lisättykin kohta, että nanomuodossa olevat ainesosat pitää purkin kyljessä olevassa ainesosaluettelossa ilmoittaa sellaisiksi.

Parhaillaan käydään neuvotteluja niin sanotusta uuselintarvikeasetuksesta. Siinä EU-parlamentin enemmistö asettui sille kannalle, että ruoan uusille nanolisäaineille pitää tulla moratorio (käyttöönottokielto) kunnes riskinarviomenetelmät on kehitetty. Loppusuoran neuvottelujen esitykseen sisältyy ruoan nanolisäaineiden pakollinen merkintä. Toivottavasti nämä asiat saadaan lopulliseen asetukseenkin.

21.9.2010

Onko EU kieltämässä yrtit?

Netissä yrttejä koskevasta lainsäädännöstä kiertävät ”tiedot” vaikuttavat pahasti väritetyiltä. Joitakin vuosia sitten hyväksytty EU-laki yksinkertaisti hyväksymismenettelyjä sellaisilta yrttilääkkeiltä, joita on käytetty vähintään 30 vuotta, joista vähintään 15 vuotta EU:n alueella. Muillekin yrteille voidaan perustellusta syystä hyväksyä yksinkertaistettu hyväksyntämenettely.

Myös vasta äskettäinkin hyväksi rohdoksi havaitulle yrtille voidaan tietenkin hakea hyväksyntä käytettäväksi lääkkeenomaisena tuotteena, mutta silloin menettely, jolla vaikutus ja turvallisuus todistetaan, on sama kuin muillakin lääkkeillä.

EU-lainsäädännön punainen lanka tämäntyyppisissä asioissa on se, että kun tuotetta myydään terveyteen suotuisasti vaikuttavana, väitteen pitää olla tutkittu ja todistettu. Se, miten johdonmukaisesti tätä periaatetta noudatetaan lainsäädännön yksityiskohdissa, riippuu kulloistenkin lainsäätäjien (EU-parlamentti ja EU-maiden hallituksia edustava ministerineuvosto) poliittisesta tahdosta ja fiksuudesta, ja usein lopputulokseen vaikuttaa enemmän tai vähemmän myös päättäjiin kohdistuva lobbaus.

Suomen osalta asiaan vaikuttaa myös lääkedirektiivin täytäntöönpanossa käyttöön otettu tiukka linja siitä, missä kasvirohdoksia saa myydä. Suomen oma linja on siis tiukempi kuin EU-lainsäädäntö vaatisi. Rohdosten kategoriat tulevat direktiivistä ja EU:n lääkevirasto määrittelee, mihin kategoriaan kasvirohdokset luokitellaan. Lääkelaitos puolestaan toimeenpanee luokituksen, jolloin määritellään myyntikanava. Jos siis Suomessa saa myydä vain apteekissa yrttiä, jota muualla saa tavallisesta kaupasta tai luontaiskaupasta, asia johtuu vain Suomen omasta lainsäädännöstä. Jos yritti luokitellaan myyntilupaa vaativaksi, sitä ei voi Suomessa myydä vapaasti, vaikka valmiste olisi ollut myynnissä pitkään eikä haittoja olisi havaittu.

Apteekkiin siirtyy tämän takia Suomessa kymmeniä tuotteita, joista osa on ollut vapaasti myynnissä jo 1960-luvulta, kuten auringonhattuvalmisteet.

27.9.2007

Missä ruoka-aineissa hormonihäiritsijöitä mahdollisesti on? Tai mitä ruoka-aineita kannattaisi välttää, sillä sairastuin syöpään, johon estrogeeneja ei voida määrätä. Sanottiin, että estrogeeni saattaisi aktivoida hormonireseptoreja. Olin työssä, jossa altistuin pitkäaikaisesti ainakin pakokaasuille, epäilen niiden vaikuttaneen sillä muilta elintavoiltani olin tervehenkinen.

Hormonihäiritsijöillä ei tarkoiteta niinkään ruokia kuin erilaisia teollisia kemikaaleja, joita on jokapäiväisissä kulutustavaroissa ja joille siksi altistumme. Joillakin teollisilla kemikaaleilla on ihmiselimistössä hormonien kaltaisia vaikutuksia. Kun europarlamentti käsitteli EU:n kemikaalilainsäädäntöä eli REACH:ia (Registration, Evaluation and Authorization of CHemicals), hormonihäiritsijöistä puhuttiin paljon. Valitettavasti europarlamentin konservatiiviryhmä esti päätöksen, jolla olisi velvoitettu teollisuus vaihtamaan hormonihäiritsijäkemikaalit turvallisempiin silloin kun turvallisempi vaihtoehto on olemassa.

Kaksi hormonihäiritsijäkemikaaliryhmää, jotka muistan ulkoa, ovat ftalaatit ja synteettiset myskit. Ftalaatteja käytetään PVC-muovin pehmentiminä. Esimerkiksi pehmeällä muovilla päällystetyissä huonekaluissa, auton istuimissa on hyvin todennäköisesti niitä, samoin muovisissa lattianpäällysteissä ja kylpyhuoneiden seinien päällysteissä. Vasta pari vuotta sitten saatiin aikaan laki, joka kieltää ftalaatit pikkulasten leluista. Synteettisiä myskejä käytetään hajusteina aika monissa parfyymeissä ja olen ymmärtänyt, että niitä voi olla myös esimerkiksi pesuaineiden hajusteissa.

Eli esimerkiksi pehmeitä muoveja, parfyymeita ja hajusteita kannattaa välttää jos haluaa välttää altistumista hormonihäiritsijöille.

Sitä, mitä altistumisestamme hormonihäiritsijöille kaiken kaikkiaan seuraa, ei tunneta kunnolla. Mutta esimerkiksi Britanniassa jotkut rintasyöpätutkijat ovat sitä mieltä, että vain puolet rintasyövistä selittyy tunnetuilla rintasyövän riskitekijöillä, kuten ylipaino, tupakointi, myöhäinen ensisynnytys jne, ja toinen puoli selittyisi ympäristötekijöillä, joista kemikaalialtistumisemme on yksi osa. On myös viitteitä siitä, että altistumisemme hormonihäiritsijöille on yksi syy miesten sperman laadun heikkenemiseen (elävien siittiöiden määrä spermassa alenee) viime vuosikymmeninä.

21.5.2004

Mitä mieltä olette huumepolitiikasta ja huumepolitiikan kehittymisestä niin Suomessa kuin EU:ssakin? Oletteko toimineet aloitteellisesti asian suhteen ja/tai aiotteko toimia tulevaisuudessa ja miten?

Vihreän liiton päihdepoliittinen ohjelma vastaa näkemyksiäni varsin tarkasti. Se löytyy puolueen nettisivulta www.vihreat.fi. Ylivoimaisesti suurimmat ongelmat aiheuttava päihde Suomessa on alkoholi. En kannata nyt laittomien huumeiden laillistamista siinä mielessä, että myynti laillistettaisiin.

Käyttäjiin suhtautuisin kuitenkin lempeämmin kuin Suomi nyt. Tärkeintä olisi saada ongelmakäyttäjät hoitoon. Ankara rangaistuslinja haittaa tätä tavoitetta.

Tärkeää olisi myös tehdä ero yhteiskunnan suhtautumisessa kannabikseen ja toisaalta sitä vahvempiin huumeisiin. Nykylinja onnistuu jossain määrin rajoittamaan ensimmäisten kannabiskokeilujen määrää (joskaan ei mitenkään ihan tavattoman tehokkaasti).

Kun huumevalistus luo mielikuvan, että kaikki aineet ovat suurin piirtein yhtä vaarallisia ja myös poliisi jahtaa kannabiksen myyjiä yhtä ankarasti kuin vahvempien aineiden myyjiä, tällä on 2 haitallista seurausta: – osa kannabista kokeilleista erehtyy luulemaan, että vahvempien aineiden kuten amfetamiinin ja heroiinin kokeilusta ei seuraa sen enempää kuin kannabiksen kokeilusta – kannabista myyvät samat rikollisliigat, jotka välittävät myös vahvempia aineita ja joiden varsinainen tavoitekin on käyttää kannabista ”sisäänheittotuotteena” jotta saataisiin uusia asiakkaita vahvempien huumeiden koukkuun.

Kansainvälisessä vertailussa Suomessa huumeita käytetään väkilukuun nähden kohtalaisen vähän. Tässä Suomen nykyinen huumepolitiikka on onnistunut. Mutta vahvojen huumeiden käyttäjien osuus on meillä suuri ja huumeiden haitat suhteessa käyttöön ovat myös suuret. Näissä asioissa Suomen huumepolitiikka on epäonnistunut.

Kun Osmo Soininvaara oli peruspalveluministeri, hän laajensi heroiinin käyttäjien lääkkeellistä korvaushoitoa. Paljolti tämän ansiosta heroiinikuolemat putosivat Suomessa lyhyessä ajassa suunnilleen nollaan.

VIHREÄÄN PUOLUEESEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET (siirry alkuun)

23.2.2011

Mitä Vihreät ovat kuluneella hallituskaudella saavuttaneet?

Suomen vihreät ovat hallituksessa edistäneet ilmastotonsuojelua ja uusiutuvan energian käyttöä. Vihreiden johdolla tehtiin, ensimmäistä kertaa Suomessa, visio siitä, miten Suomi alentaa päästöjä 80% vuoteen 2050. Vihreiden vaatimuksesta, myös ensi kertaa, Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa on hyväksytty tavoitteeksi kääntää energiankulutus laskuun. Energian säästämisestä on tehty periaatepäätös, lisäksi on tiukennettu rakennusmääräyksiä ja lisätty korjausavustuksia talojen energiatehokkuuden parantamiseen. Hallitus päätti toimista uusiutuvan energian lisäämiseksi. Ensimmäistä kertaa saatiin aikaan syöttötariffi tuulivoimalle, biokaasulle ja pienpuulle. Myös metsähakkeen energiakäyttöä tuetaan. Talojen lämmityksessä siirtymistä uusiutuvan energian käyttöön tuetaan uudella avustuksella.

Vihreät ovat lisäksi ponnistelleet työllisyyden puolesta. Vihreä työministeri on toimillaan pitänyt nuorisotyöttömyyden kurissa lamankin aikana ja järjestänyt apurahalla työskentelevien tutkijoiden ja taiteilijoiden sosiaaliturvan kuntoon. Tämän lisäksi vihreä oikeusministeri sai tiukennettua vaalirahoituksen julkisuuslakia niin, että poliitikkojen on kerrottava vaalimainoksissaan, kuka mainoksen on maksanut.

21.5.2004

Miksi vihreät ympäristöministerit eivät puhdistaneet Itämerta?

Itämeri on pitkävihainen, puhdistustoimien vaikutus näkyy vasta viiveellä, kuten myös likaamisen vaikutus on näkynyt. Keväällä 2000 hyväksyttiin vihreiden ajama laivajätteiden ns. ei erityismaksua –järjestelmä. Laivan jätemaksu sisältyy satamamaksuun ja laiva joutuu maksamaan sen aina satamassa käydessään. Näin pienennetään houkutusta päästää öljyisiä pilssivesiä mereen. Lipposen ensimmäinen hallitus hyväksyi ministeri Haaviston johdolla valmistellun vesiensuojelun tavoiteohjelman, jossa asetettiin tavoitteeksi puolittaa niin fosforin kuin typenkin päästöt vesistöihin vuoteen 2005 mennessä.

Fosfori ja typpi rehevöittävät vesistöjä ja ruokkivat muun muassa sinilevää. Ohjelmassa puututaan mm. turkistarhauksen ja kalanviljelyn päästöihin. Maanviljelyksen osalta ohjelman toteuttaminen on jäljessä. Maanviljelys on tärkein kotimainen vesistöjä rehevöittävien ravinteiden lähde. Ravinteet, kuten fosfori ja typpi ruokkivat sinilevää ja edistävät veden samenemista ja limoittumista. Lipposen toisen hallituksen aikana hyväksyttiin minun johdollani valmisteltu vesiensuojelun toimenpideohjelma, jossa esitetään tarkemmat toimet fosfori- ja typpipäästöjen puolittamiseksi.

Toimenpideohjelmalla suojellaan myös pohjavesiä. Keväällä 2002 Lipposen toinen hallitus hyväksyi myös minun johdollani valmistellun Itämeren suojeluohjelman, jolla pyritään palauttamaan Itämeren ekologinen tasapaino, vähentämään rehevöitymistä ja ympäristömyrkkyjen joutumista mereen. Toukokuussa 2002 Suomen hallitus sai tästä Itämeren suojeluohjelmasta WWF:n (Maailman Luonnon Säätiön) ”Gift to the Earth” -palkinnon.

Minun ministeriaikanani pantiin valmisteluun haja-asutuksen jätevedenpuhdistuksen uudet ohjeet, jotka hyväksyttiin myöhemmin. Haja-asutus on merkittävä järviä, jokia ja merta rehevöittävien ravinteiden lähde. Vuosikymmenen alussa ne miljoona suomalaista, jotka asuvat viemäriverkkojen ulkopuolella, rehevöittivät jätevesillään vesistöjä enemmän kuin ne 4 miljoonaa, jotka asuvat viemäröidyillä alueilla. Molemmat vihreät ympäristöministerit tekivät paljon töitä sen puolesta, että Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo rakennetaan. Tätä kirjoitettaessa huhtikuussa 2004 se on rakenteilla.

21.5.2004

Poljettiinko vihreiden ministerien johtamassa Natura-ohjelman valmistelussa maanomistajien oikeuksia?

Natura 2000 -luonnonsuojeluohjelma oli seurausta Suomen EU-jäsenyydestä, jonka ehdot neuvotteli aikoinaan keskustajohtoinen Ahon hallitus. Natura-ohjelmalla Suomi pani toimeen EU:n lintu- ja luontodirektiivit, jotka sitovat Suomea sen liityttyä EU:hun. Tiedotuksessa maanomistajille oli toivomisen varaa, mutta tästä on otettu opiksi.

Kenenkään maita ei kuitenkaan suojella korvauksetta. Silloin, kun Natura-alueesta tulee varsinainen luonnonsuojelualue, alue lunastetaan valtiolle tai siitä tehdään maanomistajan kanssa rauhoitussopimus ja valtio maksaa rauhoituksesta korvauksen. Useissa tapauksissa kuitenkin Natura tarkoittaa ”täsmäsuojelua” eli suojellaan tietyllä alueella tietty asia. Esimerkiksi pelto voidaan suojella muuttolintujen levähdyspaikkana. Tällöin alueella on kiellettyä vain se, mikä haittaa kyseistä asiaa, esimerkiksi muuttolintujen levähdyspellolla voi edelleen viljellä, mutta sille ei saa rakentaa.

Rantojensuojelualueilla metsien talouskäyttö voi pääosin jatkua, samoin harjujensuojelualueilla. Silloin, kun Natura-alueeseen kohdistuu osittaisia käyttörajoituksia, valtio maksaa maanomistajalle hänen taloudellista menetystään vastaavan korvauksen. Naturaan otettiin pääasiassa alueita, jotka kuuluivat jo aikaisempiin suojeluohjelmiin, kuten harjujen-, soiden-, vanhojen metsien tai rantojensuojeluohjelmiin. Alle 5 % Naturan maa-alueista on uusia, aikaisemmin suojelemattomia alueita.

Jos vesialueet lasketaan mukaan, Naturan pinta-alasta noin 11 % eli 540 000 ha on aikaisemmin suojelematonta aluetta. Suuri määrä Natura-maita on jo lunastettu ja rauhoitussopimuksia tehty. Maanomistajat ovat pääosin olleet tyytyväisiä kauppahintoihin ja rauhoituskorvauksiin. Silloin, kun hinnasta ei päästä sopuun, valtio lunastaa alueen aivan samojen lakien mukaan kuin maata lunastetaan esimerkiksi teiden ja rautateiden rakentamista varten. Kaikki Suomen luonnonsuojelualueet ovat yhteensä noin 14 % Suomen pinta-alasta. Tämä osuus on EU-maiden keskitasoa. Natura 2000 oli ensimmäinen luonnonsuojeluohjelma, jonka valmistelussa maanomistajia kuultiin.

Valtaosa Natura-valituksista koski maita, jotka olivat jo aikaisemmissa suojeluohjelmissa. Naturan valmistelussa oli toki parantamisen varaa. Tärkein syy siihen, ettei ympäristöhallinto kyennyt ottamaan maanomistajiin etukäteen henkilökohtaisesti yhteyttä, oli yksinkertaisesti henkilöstöpula. Myös tiedotuksen selväkielisyydessä on ollut parantamisen varaa. Naturan täydennyksen yhteydessä vuosina 2000-2001 oli paremmat mahdollisuudet ottaa maanomistajiin etukäteen henkilökohtaisesti yhteyttä. Monilla paikkakunnilla on huomattu, että Naturasta on tullut matkailuvaltti, joka tuo paikkakunnalle tuloja.

Suojelualueen kuuluminen Naturaan on kansainvälinen tae sen luontoarvoista. Suomen vanhojen suojelualueiden pääosa on pohjoisessa. Sen sijaan Naturaan otetuista uusista suojelualueista valtaosa, 78 % pinta-alasta, on eteläisessä Suomessa.

21.5.2004

Oletteko te vihreät hylänneet ympäristön tärkeimpänä aiheenanne?

Emme ole koskaan olleet yhden asian liike. Ei ole mahdollista eikä tavoiteltavaakaan luoda yhteiskuntaa, jossa ympäristöasiat olisivat hyvin mutta kaikki muu rempallaan. Silti ympäristö on aina ollut ja on edelleenkin meille yksi kaikkein keskeisimmistä asioista. Edelleenkin Vihreät ovat ainoa puolue, jolle ympäristöasiat kuuluvat kaikkein keskeisimpiin kysymyksiin.

23.4.2004

Mikä sai sinut liittymään vihreisiin?

Minua pyydettiin mukaan, tarkemmin sanottuna ehdokkaaksi vuoden 1984 kunnallisvaaleissa Tampereella. Siitä se alkoi. Oli kaksi tärkeää asiaa, jotka saivat minut vastaamaan kyllä. Toinen niistä liittyi Tampereeseen. Minua suututti, että Tammerkosken rannasta oli purettu iso osa vanhaa Verkatehdasta. Halusin suojella kaupungin historiallista kulttuurimaisemaa.

Toinen asia liittyi koko maailmaan. Opetin siihen aikaan Tampereen teknillisessä korkeakoulussa (nykyinen Tampereen teknillinen yliopisto) energiatekniikkaa. Olin vakuuttunut siitä, että ihmiskunta kulkee kohti umpikujaa, jos rakennamme teollista yhteiskuntaa vain uusiutumattomien energiavarojen, fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman varassa. Halusin etsiä parempaa vaihtoehtoa, jolla ei saastuteta maailmaa eikä viedä leipää tulevien sukupolvien suusta.

23.4.2004

Ovatko vihreät muuttuneet samanlaisiksi kuin kaikki muutkin puolueet?

Maailmakin muuttuu! Kunnanvaltuustoissa ja eduskunnassa olemme oppineet paljon, samoin osallistuessamme Lipposen kahteen hallitukseen, eikä pelkästään huonoja asioita. Itse koen, että aate ei ole kadonnut mihinkään. Mutta kun sovellamme periaatteitamme päätöksenteon monimutkaisissa yksityiskohdissa, on varmasti usein vaikea ulkopuolelta seurata sitä, mikä tässä työssä on sitä aatteen panemista käytäntöön.

Eroamme edelleen perinteisistä puolueista ainakin seuraavissa asioissa: Emme ole tehneet valtionhallinnossa poliittisia virkanimityksiä. Emme vaadi ryhmäkuria: eduskuntaryhmässä jokainen saa äänestää oman omantuntonsa mukaan – kuitenkin ryhmälle on etukäteen kerrottava, jos aikoo äänestää eri tavalla kuin ryhmän enemmistö. Vaalirahoituksemme on avointa: Vihreä liitto on sitoutunut julkistamaan vaalirahoituksensa lähteet ja vaatii samaa myös vaaliehdokkailtaan. Vihreiden toiminta on yksinomaan jäsenten ja aktiivien varassa. Meillä ei ole taustajärjestöjä, jotka tukisivat toimintaamme ja joiden kannat toisaalta ohjailisivat poliittisia kannanottojamme. Vihreät eivät siis ole minkään ryhmän etujärjestö. Ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksissä politiikkamme on selvästi johdonmukaisempaa kuin yhdenkään muun puolueen.

7.4.2004

Saivatko vihreät Lipposen hallituksissa mitään aikaan?

Aikaansaannoksissamme olimme paljon eduskuntaryhmämme kokoa suurempi puolue. Erittäin monissa kysymyksissä saimme muutoksia aikaan tuloksen käymällä sitkeitä neuvotteluja, jotka eivät useinkaan näkyneet dramaattisina julkisuusnäytelminä.

Esimerkkejä tällaisista kysymyksistä ovat:

Uusi luonnonsuojelulaki (1996) ja ympäristönsuojelulaki (2000)

Itämerensuojelu-ohjelma, josta hallitus sai WWF:n kansainvälisen Gift to the Earth -palkinnon (2002)

Uusi rakennuslaki, joka velvoittaa kunnat ottamaan kuntalaiset mukaan kaavojen valmisteluun

Luonnonsuojelun rahoitusohjelma, jolla rahoitetaan tähän mennessä päätettyihin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvien maiden lunastus valtiolle tai rauhoitus

Suomen ensimmäiset hylkeidensuojelualueet perustettiin (2002)

Energiaveroa nostettiin ja siihen tehtiin jonkin verran uusiutuvaa puuhaketta ja tuulivoimaa suosivia muutoksia

Vanhojen metsien suojeluohjelma Kansallinen terveyshanke pantiin alulle

Annettiin kunnille laatusuositukset vanhusten hoidosta ja mielenterveyspalveluista

Lisättiin huumehoitoja, sallittiin lääkkeelliset korvaus- ja ylläpitohoidot. Huumekuolemat vähenivät dramaattisesti.

Kehitysyhteistyön tavoitteita ja toimintatapoja uudistettiin. Kehitysyhteistyön määrärahat kasvoivat vihreiden ollessa hallituksessa 68 % eli 194 miljoonaa euroa (1,2 mrd. mk)

Samaa sukupuolta olevat parit saivat oikeuden rekisteröidä parisuhteensa.

Kioton ilmastosopimuksen toteuttamisesta esitettiin eduskunnalle myös vaihtoehto, jossa ydinvoimaa ei lisätä.

Tarvittaessa olemme kuitenkin olleet myös hallituksessa valmiit julkisiin kiistoihin. Tunnetut kiistat ovat koskeneet esimerkiksi Naturaa, Vuotoksen allasta, Vuosaaren satamaa ja ydinvoimaa.

On toki monia asioita, joissa olisimme halunneet päättäväisempiä toimia, esimerkiksi seuraavat: Vihreä verouudistus eli työn verotuksen alentaminen ja ympäristöverojen korottaminen,

tuloveron alennusten kohdentaminen selkeämmin pieni- ja keskituloisiin,

sosiaaliturvan selkiyttäminen ja uudistaminen perustuloon pohjautuvaksi järjestelmäksi,

selkeän suunnan ottaminen kotimaisen uusiutuvan energian lisäämiseen ydinvoiman sijasta,

samaa sukupuolta parien adoptio-oikeuden takaaminen perheen sisällä,

voimakkaampi tuki luomuviljelylle,

luonnonsuojelualueiden hoitomäärärahojen korottaminen,

jäteveron laajennus koskemaan myös suurteollisuuden kaatopaikkoja,

aikataulu Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen bkt-osuuden nostamisesta 0,7 % tasolle.

Tarkempaa selkoa siitä, mitä vihreät tekivät ympäristö- ja kehitysyhteistyöasioissa vuosina 1999-2002, saa nettikirjoituksestani, johon linkki on alla, sekä kirjastani Tukka hattuhyllyllä. Osmo Soininvaara on kirjoittanut kokemuksistaan ja tekemisistään peruspalveluministerinä vuosina 2000-2002 kirjan Ministerikyyti. Ympäristö- ja kehitysyhteistyöpolitiikka Lipposen II hallituksessa www.vihrealiitto.fi/shk.shtml

TASA-ARVO (siirry alkuun)

8.3.2011

Mitä mieltä olet yritysten hallitusten naiskiintiöistä?

Kannatan naiskiintiöitä yritysten hallituksiin, ainakin tietyn kokorajan ylittävien yritysten. Kyse on asiasta, jossa tasa-arvo – sekä firmojen itsensä että yhteiskunnan parhaaksi – ei näytä etenevän pelkillä vapaaehtoisilla toimilla. Nyt EU:ssa yritysten johdossa naisia on alle 10 %. Norjassa se on kiintiöiden avulla saatu kasvamaan 40 %:iin, vaikka vuonna 1992 taso oli vain 3%.

Sukupuolikiintiöitä on vastustettu sillä, että ketään ei tulisi valita sukupuolen perusteella. Oikeasti naisten alhainen osuus yritysjohdossa kertoo, että johtoon valitaan edelleen miehiä sukupuolen perusteella. Tätä ei tehdä tietoisesti, mutta tehdään kuitenkin. Muu ei selitä naisten alhaista osuutta tilanteessa, jossa jo vuosikymmeniä yli puolet yliopistoista valmistuneista on ollut naisia. Kun alitajuiset valintakriteerit suosivat miehiä, tarvitaan tietoisia toimia jotka pakottavat yritykset etsimään myös päteviä naisia.

Elinkeinoelämän Valtuuskunnan tutkimuksen mukaan naisten johtaat yritykset ovat 10-20 prosenttia tuottavampia kuin miesjohtoiset. Toisin sanoen kyse on myös siitä, ettei Euroopalla ole varaa olla ottamatta käyttöön naisten osaamista myös yritysten johdossa. Jos tasa-arvo olisi saatu kuntoon vapaaehtoisin toimin, kiintiöihin ei tietenkään tarvitsisi mennä. Näin ei kuitenkaan ole, esimerkiksi Portugalissa yritysjohdossa on alle prosentti naisia. Suomessa ollaan lähes 26 prosentissa, mutta sekin aivan liian kaukana tasa-arvoisesta tilanteesta.

Komissaari Reding on luvannut tehdä kiintiöistä esityksen, hän on myös vedonnut EVA:n tutkimukseen, jossa tasa-arvo on todettu tuottavuusvaltiksi. Ilmoittaudun etukäteen asian kannattajaksi.

IHMISOIKEUDET (siirry alkuun)

21.9.2010

Miten EU:n romanien tilannetta voidaan parantaa?

Romanien tilanteeseen liittyviä ongelmia ei voida ratkaista ainakaan kansalaisten massakarkotuksilla vauraammista maista. Silloin kun joku on syyllistynyt rikoksiin tai on muu peruste karkotukseen, asia pitää tutkia tapauskohtaisesti. Esimerkiksi Saksassa tai Ranskassa näin ei ole tehty ja romaneja on näin ollen karkotettu EU-lakien vastaisella tavalla. Myös Euroopan komissio on moittinut Ranskaa ja syyskuussa 2010 näyttää siltä, että komissio vie Ranskan oikeuteen romanien laittomista karkotuksista.

Romanien asemaa voidaan parantaa tukemalla heidän asemaansa omassa kotimaassaan. Esimerkiksi Romaniassa valtio ei kunnolla huolehdi siitä, että romanilapset kävisivät koulua. Tarvitaan myös EU:n yhteinen romanistrategia, jota vihreät ovat ajaneet vuosikausia ja jota myös Euroopan parlamentti on vaatinut moneen otteeseen. Toistaiseksi komissio ei kuitenkaan ole tehnyt asiasta lakiehdotusta.

Vihreiden tukemasta, Euroopan parlamentin 7.9.2010 hyväksymästä päätöslauselmasta on nähtävissä ehdotettuja toimenpiteitä tilanteen helpottamiseksi. EP:n päätöslauselma löytyy tästä.

8.4.2008

Mikä on Vihreiden kanta Kiinan ihmisoikeustilanteeseen ja tuleviin olympialaisiin?

Euroopan parlamentti äänestää Tiibetiä koskevasta päätöslauselmasta täysistunnossa 10.4.2008. Tiibetin tilanne on ollut esillä jo aiemminkin parlamentin ylimääräisessä täysistunnossa 26.3.2008. Tällöin parlamentti tuomitsi väkivallan ja vaati ihmisoikeuksien noudattamista Tiibetissä. Lisäksi parlamentin puhemies, Hans-Gert Pöttering toivotti Dalai-laman tervetulleeksi parlamenttiin sekä vaati toimittajien päästämästä Tiibetiin. Myös olympialaisten avajaisten boikotoinnista on keskusteltu.

Vihreille olympialaiset ovat muutakin kuin urheilutapahtuma: ”Kisojen tulee tarjota tilaisuus herättää keskustelua ja edistää demokratiaa, ihmisoikeuksia sekä tiibetiläisten ja muiden etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen asemaa, vaativat Vihreän ryhmän puheenjohtajat Daniel Cohn-Bendit ja Monica Frassoni täysistunnossa 26.3.2008. He korostivat olympialaisten olevan aina poliittinen tapahtuma, kun kisaisäntänä on diktatuuri.

Vihreät vaativat EU:lta todellisia toimia. Emme voi hyväksyä sitä, että ydinvoimaloiden ja autotehtaiden myymisen vuoksi Euroopan unioni pysyy vaiti Tiibetin ja kiinalaisten toisinajattelijoiden tilanteesta. Vihreät haluavat muuttaa suunnan ja kannattavat olympialaisten avajaisjuhlallisuuksien boikotoimista.

Tiibetin tilanteen ohella Vihreät vaativat puuttumista sananvapauden tukahduttamiseen ja ihmisoikeuksien puolustajien kohteluun Kiinassa. Poliittiset vangit on vapautettava välittömästi ja ehdoitta. ”Tunnetulle kiinalaiselle toisinajattelijalle Hu Jialle 3.4.2008 langetettua kolmen ja puolen vuoden vankeustuomiota on mahdotonta hyväksyä. Tuomio on vailla oikeusperusteita sekä täysin ristiriidassa olympialaisten peruskirjan periaatteiden kanssa”, totesivat Vihreiden Daniel Cohn-Bendit ja Hélène Flautre, Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alavaliokunnan puheenjohtaja. Heidän mukaansa Euroopan unionin ja kansainvälisen olympiakomitean on virallisesti tuomittava Hu Jian vangitseminen sekä vaadittava hänen välitöntä vapauttamistaan.

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Vihreiden lehdistötiedote 03.04.2008 »

Vihreiden lehdistötiedote 26.03.2008 »

Lehdistökuvat Satun www-sivuilla »

27.03.2008

Katsoin dokumentin Bulgarian hylätyistä lapsista. Miten EU:n ihmisoikeuselin tulee toimimaan tässä tapauksessa? Entä miten ajattelet vaikuttaa asiassa?

Minäkin olen järkyttynyt Romanian ja Bulgarian lastenkotien tilanteesta.

EU ei kuitenkaan ole mikään ylihallitus, joka määrää jäsenmaita kaikissa mahdollisissa asioissa. EU voi säätää lakeja niistä aihepiireistä, jotka on määritelty EU:n perussopimuksissa, jotka puolestaan ovat EU:n jäsenmaiden yksimielisesti hyväksymiä, tai siis joita voidaan muuttaa ainoastaan mikäli kaikki senhetkiset jäsenmaat ovat yhtä mieltä muutoksesta.

Esimerkiksi ympäristöasioissa voidaan säätää kaikkia EU-maita sitovia lakeja. Mutta sosiaalipalveluissa EU:n toimivalta on paljon heikompi. Tämä johtuu siitä, että jäsenmaat ovat halunneet pitää sosiaalipalvelut ensisijaisesti kansallisiessa päätösvallassa. Näin on myös Suomi halunnut.

Romanian ja Bulgarian lastenkotien tilanteessa on tietysti kyse myös ihmisoikeuksista.

Henkilökohtaisesti suhtauduin epäillen Romanian ja Bulgarian jäsenyyden aikatauluun, mielestäni ne hyväksyttiin jäseniksi jonkin verran liian aikaisin. Muun muassa korruptiota ei tietääkseni ole vielä kyetty kitkemään riittävästi.

Kaikki entiset ns itäblokin maat ovat saaneet EU:lta rahallista tukea ennen liittymistä ja jäseniksi liiyttyään ne saavat tukia aivan vastaavin perustein kuin muutkin jäsenmaat, mm maataloustukea ja syrjäseutujen kehittämistukia. En tarkemmin tunne Bulgarian ja Romanian saamia tukia, en rahamääriä enkä kohteita, mutta Euroopan Parlamentin Suomen tiedotustoimisto (Helsingin Esplanadilla) voinee hankkia tietoja www.europarl.fi

Kansalaisjärjestöjen, kuten Unicefin toiminta on tietysti ensiarvoisen tärkeää, eikä Romanian ja Bulgarian tuore EU-jäsenyys nmitenkän vähennä sen arvoa. Ihan ensi hätään ajattelin itse ottaa selvää, mitä EU:n komissio on tähän mennessä tehnyt.

23.11.2006

Miten sinä ymmärrät uskonnonvapauden ja mihin suuntaan sinun mielestäsi uskonnonvapaus on Euroopassa kehittymässä?

Mitä johtopäätöksiä mielestäsi on tehtävä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksestä, jonka mukaan turkkilaisen opiskelijan huivikielto oli valtiolta oikea päätös?

Euroopassa näyttäisi olevan vallalla ajattelu, joka on lähellä vanhan uskonnonvapauslakimme henkeä: vapaus uskonnosta. Tästä esimerkkinä on Ranskan parlamentin vuonna 2004 säätämä ns. ”huivikieltolaki”. Suomessakin on keskusteltu siitä, voiko kevätjuhlassa laulaa Suvivirttä.

Eurooppalainen uskonnonvapaus on mielestäni kehittymässä suuntaan, jossa jyrkin raja on muslimien ja muiden välillä. Esimerkiksi hindut ja buddhalaiset eivät näytä kohtaavan yhtä voimakasta torjuntaa enemmistön tahilta kuin muslimit.

Ranskan huivikieltolaista en ole varma, onko se oikein. Jos se käytännössä estää muslimityttöjä käymästä koulua, laki on syrjivä. Turkissa huivin käyttökielto yliopistoissa on kai ollut olemassa Ataturkistä asti, tästä seuraavia ristiriitoja kuvaa esimerkiksi Orhan Pamuk kirjassaan ”Lumi”. Jos on niinkuin olen kuullut väitettävän, että ristejä tai juutalaisia symboleja saa Ranskan kouluissa käytännössä pitää, muslimihuiveja ei, laki on sitä selvemmin syrjivä.

Itsessäni herätti närää erityisesti se, että huivikieltolakia ajettiin Ranskassa samaan aikaan, kun ranskalainen konservatiivipoliitikko Cisgard D´Estaing ajoi EU:n perustuslakiluonnoksen johdantoon mainintaa kristinuskosta. Ei ole loogista samaan aikaan ajaa koululaitosta, jossa uskonnolliset symbolit eivät saa näkyä, ja yhden uskonnon mainintaa EU:n perustuslakiin.

Tässä tilanteessa kaipaisin erityisesti uskonnollisten johtajien näkyvää vuoropuhelua.

Erosin itse kirkosta 18-vuotiaana, mutta Suvivirsi ei koskaan häirinnyt minua kun kävin lasteni koulujen kevätjuhlissa. Se on kaunis virsi ja sen sisältö sopinee melkein mille tahansa uskonnolle, ja ateisti voi ottaa sen vertauskuvallisena.

Minun mielestäni olennaista on se, että uskonnot eivät saa määrätä kouluopetuksen sisältöä, esimerkiksi sitä mitä biologian tunnilla sanotaan evoluutiosta tai maantiedon ja fysiikan tunnilla maailmankaikkeuden synnystä.

1.6.2004

Miten suhtaudut seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksiin?

Vastasin SETA:n eurovaalikyselyssä kyllä kaikkiin seuraaviin kysymyksiin:

Tuetko täyttä työsuojeludirektiivin täytäntöönpanoa (uutta yhdenvertaisuuslakia) kansallisella tasolla ja sitä, että se kattaa myös seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvän syrjinnän työelämässä?

Pitäisikö EU:n komission perussopimuksen valvojana lanseerata pakotteita niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole panneet direktiiviä täytäntöön määräajassa?

Kannatatko seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän kiellon laajentamista myös muille elämänalueille, kuten sosiaaliturvaan, koulutukseen, terveydenhuoltoon, palveluihin ja asumiseen?

Kannatatko syrjinnän vastaisen lainsäädännön laajentamista koskemaan myös sukupuoli-identiteettiä että myös transsukupuoliset henkilöt kuuluisivat selkeästi syrjintäsuojan piiriin?

Tuetko syrjinnän vastaisen toimintaohjelman jatkamista myös vuoden 2006 jälkeen?

Kannatatko syrjinnän vastaisten toimien valtavirtaistamista koskemaan kaikkia Euroopan yhteisön käytäntöjä, ohjelmia ja aloitteita?

Jos tulet valituksi Euroopan parlamenttiin, voitko kuvitella työskenteleväsi lesbojen, homojen, biseksuaalien ja trans-ihmisten oikeuksien puolesta osana poliittista ohjelmaasi?

Tuetko Euroopan parlamentin päätöslauselmia, jotka kehottavat jäsenmaita kumoamaan seksuaalisen suntautumisen tai sukupuoli-identiteetin perusteella syrjivät lakinsa tai lopettamaan muut näihin syihin perustuvat ihmisoikeusrikkomukset?

Kannatatko sitä, että EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa tehtävissä sopimuksissa ja yhteistyössä käytettäisiin ihmisoikeuksiin liittyviä ehtoja, joilla voitaisiin lisätä painetta niiden hallitusten suuntaan, jotka syrjivät seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin perusteella?

Voisitko tukea Euroopan parlamentin päätöslauselmia, jotka tavoittelevat samaa sukupuolta olevien syrjinnän lopettamista ja heidän suhteittensa virallista tunnustamista (mukaan lukien oikeutta solmia avioliitto)?

Pitäisikö EU-lainsäädännössä hyväksyä samaa sukupuolta olevien ihmisten avioliitot, rekisteröidyt parisuhteet ja pitkällä yhteiselämällä todennetut avoliitot?

Voisitko tukea Euroopan parlamentin päätöslauselmia, jotka pyrkivät lopettamaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten syrjinnän vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä, kuten mahdollisuudessa perheen sisäiseen adoptioon, yhteiseen adoptioon perheen ulkopuolelta tai avusteiseen lisääntymiseen?

AUTOVEROT (siirry alkuun)

6.2.2008

Nyt kun Argadian porukka päätti suosia pienikulutuksisia autoja niin totta vie niissä on myös pienempitehoinen moottori, joku 1,3 ltr. Kun sellaisella autolla ajaa esim. 130.000 km, niin moottori on puhki ja auto valmis metallikierrätykseen. Otetaan sitten esim. joku 3 litrainen, jolla ajaa 300-400 tkm. Näiden kahden auton valmistuskustannukset eivät periaatteessa paljon eroa toisistaan. Mutta on helppo ynnätä: pitää valmistaa kolme pientä hörppääjäautoa yhden isomman koneen omaavan auton sijasta. Isolla moottorilla maantieajo vie 7,5 litraa/100km – ei edes tuplaten sitä mitä nämä pieniruokaiset.

Autojen polttoaineen kulutukseen voidaan vaikuttaa monin tavoin, kyse on myös moottoritekniikan kehityksestä. Mutta toki moottorin koko vaikuttaa asiaan. Itselleni on näistä asioista keskusteltaessa valjennut se, että Euroopassa saa nyt laillisesti myydä autoja, joillaa pystyy ajamaan paljon kovempaa kuin sallitut ajonopeudet ovat missään muualla paitsi Saksan moottoriteillä (joilla nopeusrajoitusta ei ole). Kun moottorin huippunopeus on paljon suurempi kuin ne nopeudet, joilla tosiasiassa ajetaan, moottori toimii käytännöllisesti katsoen aina sangen vajaalla teholla ja se merkitsee, että moottorin hyötysuhde on merkittävästi huonompi kuin kohtuullisemman kokoisen moottorin. Omasta puolestani olemn täysin valmis kannattamaan sitä, että kielletään sellaisten autojen myynti, joiden huippunopeus on yli 130 km/h.

Autojen valmistuksen ja käytön energiankulutusta on tutkittu paljonkin, mutta silmiini ei ole kyllä sattunut yhtään tutkimusta, jonka mukaan kohtuulisemmin mitoitetut moottorit kuluisivat käyttökelvottomiksi nopeammin kuin ylisuuret. Siinä, että Suomi porrasti autoveron auton hiilidioksidipäästöjen (ja samalla polttoaineen kulutuksen) mukaan maamme seuraa vain eurooppalaista trendiä, ja mielestäni se oli järkevä päätös.

3.11.2006

Suomen autoveropolitiikka syrjii suomalaista autonostajaa. Kunnollista muutosta ei EU:n yhtenäistämispolitiikasta huolimatta ole tehty. Kuinka EU aikoo puuttua tähän? Mikäli ei aio, niin miksi?

Ensinnäkin pitää huomauttaa, että EU:lla on toimivaltaa (oikeus säätää lakeja) vain niissä asioissa, joissa jäsenmaat ovat sille toimivaltaa antaneet (EU:n perussopimuksissa). Ja EU voi puuttua vain niihin asioihin, joista on olemassa EU-lainsäädäntöä.

Verotuksen osalta EU:n perussopimukset sanovat, että EU-verolainsäädäntöä voidaan säätää vain jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä. Autoverotuksesta ei toistaiseksi ole EU-lainsäädäntöä, vaikka EU:n komissio on kyllä tehnyt ehdotuksia. Mutta komission k.o. ehdotuksista ei toistaiseksi ole saatu yksimielisyyttä jäsenmaiden välillä.

Esimerkiksi nyt on käsittelyssä komission ehdotus, joka poistaisi auton rekisteröintiveron (autoa ostettaessa maksettavan veron) ja toisi sen tilalle vuotuisen käyttömaksun, joka olisi suhteutettu auton hiilidioksidipäästöihin. Euroopan parlamentti on ehdotuksen osaltaan hyväksynyt, mutta jäsenmaiden ministereistä koostuva ministerineuvosto ei ole päässyt asiassa yksimielisyyteen.

EU:n komissio ei siis voi Suomen autoverotukseen puuttua, koska asiasta ei ole olemassa EU-lainsäädäntöä.

Mitä tulee ”suomalaisen autonostajan syrjimiseen”, on muistettava, että veroilla kerätään varat, joilla yhteiskunta rahoittaa kaikenlaista välttämätöntä ja hyödyllistä, esimerkiksi koulut, ja niiden lisäksi mm terveydenhuollon, sosiaaliturvan, tiet, ym. Eri maiden kesken vaihtelee se, mikä on verotulojen kokonaiskertymästä eri veromuotojen osuus, esim tuloveron, arvonlisäveron, polttoaine- ja energiaveron, autoveron jne.

2.6.2006

Miksi Suomessa ei näy vähäpäästöisiä autoja kuten hybridiautoja, joita on jo suhteellisen paljon esimerkiksi Yhdysvalloissa?

Bensiini- ja dieselkäyttöiset autot aiheuttavat monia erilaisia päästöjä. Osa niistä huonontaa paikallista hengitysilmaa ja aiheuttaa siten haittaa terveydelle. Hiilidioksidipäästöt puolestaan ovat vaarallisia maapallolle, koska ne vauhdittavat ilmastonmuutosta. Hiilidioksidipäästöt riippuvat suoraan auton polttoaineen kulutuksesta. Jos sitä onnistutaan vähentämään, vähenevät myös paikallisesti haitalliset päästöt.

Vaikka paikallista hengitysilmaa pilaavat häkäpäästöt ovat viime vuosikymmeninä merkittävästi vähentyneet, on tieliikenne edelleen yksi merkittävimmistä ilman pilaajista. Myöskään tieliikenteen hiilidioksidipäästöt eivät ole alentuneet.

Sellaisia autotyyppejä, joiden hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi alemmat kuin tavanomaisten autojen, on kuitenkin olemassa. Näistä puhtaammista autoista peritään kuitenkin autovero ja vuotuinen maksu aivan saman periaatteen mukaan kuin tavanomaisistakin autoista. Hybridiauton polttoaineen kulutus ja hiilidioksidipäästöt ovat noin puolet perinteiseen autoon verrattuna. Yhdysvalloissa ja Japanissa niitä on jo kymmeniä tuhansia, Euroopassakin tuhansia, mutta Suomessa niitä on lähinnä näytillä. Vetyautot ja sähköautot eivät tupruta pakoputkestaan lainkaan päästöjä. Tosin sähköauton todelliset päästöt riippuvat sähkön tuotantotavasta.

Ikävä kyllä ympäristönäkökulma puuttuu Suomessa autoilun verotuksesta melkein kokonaan. Toistaiseksi ainoat poikkeukset tähän ovat maakaasulla ja biodieselillä käyvien autojen saamat verohelpotukset. Meillä on kuitenkin 90-luvulta hyvä kokemus siitä, miten veroporrastuksella saatiin lyijybensiini pois markkinoilta melkein yhdessä yössä. Vastaavin verokannustein tulisi vauhdittaa puhtaamman autotekniikan tuloa markkinoille.

Puhtaampien autojen yleistymisellä olisi todennäköisesti myös positiivinen vaikutus kansantalouteen. Valtiovarainministeriön tulisikin selvittää, paljonko yhteiskunnan rahaa säästyisi, jos liikenteen päästöjen aiheuttamia terveyshaittoja saataisiin vähennettyä.

NETIN VAPAUS JA DIGIMARKKINAT (siirry alkuun)

28.4.2005

Mikä on kantanne ohjelmistopatentteihin?

Olen sitä mieltä, että tekijänoikeus on parempi tapa suojata ohjelmistoja kuin patentti. Tekijänoikeus on halvempi, nopeampi ja rajatumpi suoja kuin patentti. En halua myöskään direktiivillä vahvistaa Euroopan patenttiviraston omaksumaa kiistanalaista linjaa, jossa patentteja on myönnetty yksinkertaisille liiketoimintaideoille ja tietokoneohjelmien loogisille kuvauksille.

Euroopan parlamentti paransi ensimmäisessä käsittelyssä komission direktiiviehdotusta ratkaisevasti. Parlamentti määritteli selkeät rajat sille, mikä olisi patentoitavissa.

Sen jälkeen asiaa käsitteli EU:n ministerineuvosto, jonka hyväksymä kanta avaa mahdollisuudet jopa komission alkuperäistä esitystä laajempaan ohjelmistopatentointiin.

Nyt asia on palannut Euroopan parlamentin toiseen käsittelyyn. Vihreä ryhmä tulee lähiviikkoina tekemään kaikkensa sen puolesta, että parlamentti palaisi ensimmäisen käsittelyn muotoiluun.

Mikäli parlamentti muuttaa ministerineuvoston esitystä, kuten siis toivon, seuraava vaihe on parlamentin ja ministerineuvoston välinen sovittelu. Sen lopputulos on vielä hyväksyttävä sekä parlamentissa että ministerineuvostossa ennen kuin direktiivi on säädetty. Jos sovittelun lopputulos on huono, vihreä ryhmä on valmis äänestämään koko direktiivin hylkäämisen puolesta.

Haluan edistää innovaatioita. Siksi haluan estää patenttien väärinkäytön ja suojata pienten ja keskisuurten yritysten sekä avoimen lähdekoodin ohjelmistokehittäjien toimintamahdollisuudet.

Jos kaunokirjallisuutta suojattaisiin patentein eikä tekijänoikeuden avulla, esimerkiksi J.K. Rowlingin olisi ennen Harry Potter-kirjojen julkaisemista pitänyt selvittää ainakin, keillä on patentit noitakirjoihin, sisäoppilaitoskirjoihin, orpopojan kehityskertomuksiin ja jännitystarinoihin, ja ostaa näiden konseptien käyttöoikeudet patenttien haltijoilta siihen hintaan, minkä nämä sanelevat.

ELÄINSUOJELU (siirry alkuun)

11.4.2011

Onko Euroopan halki kulkevat hevosten teuraskuljetukset unohdettu? Miten voi olla mahdollista, että koko EU-alueen eläinsuojelulain vastaiset kuljetukset jatkuvat edelleen?

Valitettavasti on totta, että EU:n eläinkuljetusdirektiiviä on rikottu laajasti eikä sitä ole jäsenvaltioissa valvottu kunnolla. Euroopan komissiolta on tulossa tämän vuoden loppuun mennessä raportti olemassa olevan lain vaikutuksesta.

Eurooppalainen elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA julkaisi tammikuussa uusia suosituksia siitä, miten eläinten hyvinvointia voitaisiin parantaa kuljetuksen aikana. EFSA suosittelee mm. kuljetusmäärien vähentämistä esimerkiksi kuljettamalla siemennestettä ja alkioita eläinten sijaan ja matkojen lyhentämistä teurastamalla eläimiä lähempänä. Raportti esittää myös erityisesti hevosia koskevia suosituksia.

Parlamentin eläinten hyvinvointia käsittelevä laajennettu työryhmä on kirjoittanut kirjeen komission puheenjohtajalle José Manuel Barrosolle, jossa vaaditaan eläinkuljetuslainsäädännön pikaista uudistamista eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi. Se vaatii myös voimassa olevan lain tehokkaampaa valvontaa.

Olen lisäksi juuri esittänyt kirjallisen jatkokysymyksen komissiolle yhdessä Sirpa Pietikäisen, Anneli Jäätteenmäen ja Heidi Hautalan kanssa viime vuonna esitettyyn kysymykseen eläinkuljetuksiin liittyvistä rangaistuskäytännöistä jäsenvaltioissa. Kysymys liittyy siihen, että joissain EU:n jäsenvaltioissa virkaeläinlääkäreillä ja poliiseilla ei ole oikeutta antaa rangaistusta eläinkuljetusrikkomuksesta tapahtumapaikalla, jolloin eläinten suojelu saattaa jäädä tapahtumatta sakotusoikeuden puuttuessa. MEPit kysyvätkin, pitäisikö komission seurata tarkemmin jäsenvaltioiden rangaistuskäytäntöjä ja mahdollisesti velvoittaa ne ilmoittamaan vuosittaisissa tarkastuskertomuksissa tiedot rangaistusten seuraamuksista.

EFSA:n tieteellinen raportti eläinten hyvinvoinnista kuljetuksen aikana:

http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/1966.htm

4.3.2011

Miten EU voi sallia suomalaisten rauhoitettujen muuttolintujen ampumisen Maltalla?

Maltalla on harjoitettu laajamittaista muuttolintujen ammuntaa urheiluna ja lintuja on pyydystetty myytäväksi. Maan kautta kulkee yksi eurooppalaisten lintujen päämuuttoreiteistä. Erityistä närää on aiheuttanut petolintujen metsästys, sillä EU:n lintudirektiivin mukaan ne on rauhoitettu. Käytännössä direktiivi myös kieltää lintujen metsästyksen pesimis- ja muuttoaikaan.

Lintujen laiton metsästys Maltalla on saanut laajaa huomiota EU:ssa. EU:n tuomioistuin päätti vuonna 2009, että Malta rikkoi lintudirektiiviä sallimalla tunturikyyhkyn ja viiriäisen kevätmetsästyksen vuosina 2004–2007. Malta hyväksyi kuitenkin vuoden 2010 huhtikuussa uuden lain, joka sallisi kevätmetsästyksen tulevaisuudessakin. Euroopan komissio varoitti Maltaa, ettei se ole noudattanut tuomioistuimen päätöstä. On siis selvä, ettei EU salli muuttolintujen kevätmetsästystä Maltalla.

Komissio ilmoitti lokakuussa 2010, että jos Maltan viranomaiset eivät ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin luonnonlintujen suojelemiseksi, komissio voi viedä Maltan oikeuteen ja vaatia korvauksia.

3.3.2011

Onko EU lykkäämässä kosmetiikan eläinkoekieltoa?

Olen huolissani ihan samasta asiasta, eli siitä että EU saattaa lykätä myöhemmäksi sellaisen kosmetiikan myyntikieltoa, joka sisältää eläimillä testattuja (uusia) ainesosia. Kiellonhan pitäisi astua voimaan 2013. Euroopan parlamentin vihreä ryhmä on aina tukenut kosmetiikan eläinkoekieltoa ja tämä on edelleen linjamme.

Kosmetiikkateollisuudella on jo käytössään tuhansia ainesosia. Jos yritys haluaa tuoda uuden ainesosan markkinoille, sen pitäisi varmistaa tämän turvallisuus ilman eläinkokeita – tai olla käyttämättä kyseistä ainesosaa.

Me vihreät nostimme jo lokakuussa 2010 EU-parlamentin ympäristö- ja kansanterveysvaliokunnassa esille sen, että komissiossa näyttää olevan halua lipsua kosmetiikan eläinkoekiellosta, eli toimia eri tavalla kuin lakiin on kirjoitettu.

Vihreä brittikollegani Keith Taylor esitti komissiolle kirjallisen kysymyksen 12. tammikuuta 2011, ks.http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+WQ+P-2011-000175+0+DOC+XML+V0//FI

Vihreät haluavat lopettaa kosmetiikan eläinkoneet eikä se perustu ainoastaan haluun suojella eläimiä vaan myös siihen, että eläinkokeilla saatu tieto on useissa tapauksissa osoitettu kyseenalaiseksi ihmisten terveyden kannalta.

9.9.2010

Eikö EU:lla ole mahdollisuutta lopettaa härkätaistelut Espanjassa?

Härkätaisteluilla on kannattajansa myös Euroopan parlamentissa ja härkätaisteluiden kannattajat lobbaavat kantaansa ankarasti. Vihreät ovat taistelleet vuosikaupalla sen puolesta, että EU:n härkätaisteluille antama taloudellinen tuki lakkautettaisiin ja että härkätaistelut kiellettäisiin koko EU:ssa. Emme ole saaneet edellisellä kaudella riittävästi tukea edes tuolle ensimmäiselle tavoitteelle, emmekä toisellekaan.

Jäsenmaiden on ollut vaikea puuttua toisten jäsenmaiden kansallisiin perinteisiin, mutta on tärkeää, että asiasta puhutaan ja siihen otetaan kantaa sielläkin, missä härkätaisteluita ei ole. Olisikin erinomaisen tärkeää, että härkätaistelun vastustajat kirjoittaisivat niille suomalaisille mepeille (kts. tästä vuoden 2008 äänestykset), jotka eivät ole tukeneet EU-tukien lopettamista. Juuri nyt on oikea aika, koska EU-budjetista vuodelle 2011 ollaan päättämässä näinä kuukausina.

4.1.2008

Katsoin 45 minuuttia -dokumentin hevosten kuljetuksista EU:n alueella. Ohjelmassa näyttiin teurashevosten tuskallista matkaa teurastamoille. Voitko sinä ja ryhmäsi tehdä asialle jotain?

Tein tämän dokumentin ja saamieni viestien innostamana kirjallisen kysymyksen komissiolle eläinten kuljetuksia koskevan lainsäädännön huonosta valvonnasta yhdessä Alexander Stubbin kanssa. Ohjelmassa kuvatut kuljetukset ovat selkeästi eläintenkuljetusasetuksen (EY) N:o 1/2005 vastaisia. Kysyimme komissiolta mitä se aikoo tehdä parantaakseen asetuksen valvontaa ja miten komissio suhtautuu ajatukseen tiukentaa nykyistä lainsäädäntöä niin, että esimerkiksi enimmäiskuljetusmatkaa rajoitettaisiin 8 tuntiin.

Koko vihreä ryhmä Euroopan parlamentissa on ollut hyvin aktiivinen eläinkuljetusdirektiivin suhteen jo silloin kun sitä viimeksi muokattiin vuonna 2004.

Uutta asetusta tehtäessä yritimme saada läpi mm. seuraavia asioita:

1) Jäsenmailla tulisi olla oikeus kieltää eläinten vienti muihin maihin teurastettavaksi tai edelleen lihotettavaksi

2) Komission tulisi tukea pienten paikallisten teurastamojen sekä liikkuvien teurastuspisteiden kehittämistä

3) Eläimiä ei saisi kuljettaa enempää kuin 4 tuntia tai 300 km – tosin syrjäseuduilla ja seuduilla, joilla asutusta on vähän, vastuulliset viranomaiset voisivat myöntää erityisluvan tätä pidempään kuljetukseen.

Sekä vihreät että monet eläinoikeusjärjestöt ovat tuoneet esiin kuljetusten huonoja oloja ja lobanneet mm. teurastamojen keskittymistä vastaan. Eläintenkuljetukset eivät vähene, ellei teurastamoita tuoda lähemmäs eläimiä. Pienet paikalliset teurastamot vähentävät tehokkaasti kuljetusmatkoja ja sitä kautta eläinten stressiä ja kärsimystä, mutta samalla myös eläinsairauksien leviämistä. Ne tukevat myös paikallista taloutta ja maaseudun elinvoimaisuutta. Valitettavasti vihreiden muutosehdotukset eivät parlamentissa menneet läpi, ja hevosten kuljetusten maksimiajaksi tuli lopulta 24 tuntia(juotettava ja tarpeen vaatiessa ruokittava 8 tunnin välein).

21.5.2004

Hyväksytkö turkistarhauksen?

En. Turkistarhaus aiheuttaa eläimille kärsimystä pelkän turhamaisuuden tyydyttämiseksi. Sille ei ole eläinystävällisiä vaihtoehtoja. Siksi turkistarhauksesta tulee luopua siirtymäajan jälkeen. Se tulisi kieltää koko EU:ssa. Ihmisen on kohdeltava eläimiä eettisesti, myös niitä eläimiä, joiden kasvatus on elinkeino. Tarpeetonta kipua ja kärsimystä ei pidä tuottaa.

Eläimillä pitää olla mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Häkkikanaloista ja muusta Teollismaisesta kotieläintaloudesta on luovuttava. En kuitenkaan hyväksy iskuja turkistarhoille. Ne mustaavat vain eläinsuojelun mainetta. Turkistarhojen eläinsuojelutarkastuksissa on toistuvasti ilmennyt puutteita, jotka herättävät epäilyn, haluavatko turkiskasvattajat oikeasti parantaa eläinten hyvinvointia.