|
Lissabonin huippukokouksessa vuonna 2000 asetettiin tavoitteeksi nostaa Eurooppa "maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi”. Jotta tavoite saavutettaisiin, on tutkimusrahoituksen osuutta kansantuotteesta nostettava ja uutta tietoa on kyettävä nykyistä paremmin muuttamaan uusiksi tuotteiksi, prosesseiksi ja palveluiksi. Ehdotuksessaan tutkimuksen 7. puiteohjelmaksi komissio halusikin kaksinkertaistaa tutkimukseen EU:n budjetista vuosittain annettavat rahat ja pidentää puiteohjelman kautta neljästä vuodesta seitsemään. Tutkimuksen kokonaisbudjetiksi tuli lopulta 54 528 miljoonaa euroa./ vähän yli 54 miljardia euroa.
Valmistelin ympäristövaliokunnan lausunnon (tähän lopullien lausunto) tästä asiasta. Tavoitteenani oli huolehtia siitä, että tutkimusprojekteille rahaa jaettaessa ympäristö- ja terveysnäkökulmat otetaan huomioon kautta linjan. Erityisesti halusin varmistaa, että se tutkimus, jota tarvitaan ilmastonmuutoksen saamiseksi kuriin, saa riittävästi rahaa ja että energiatutkimuksessa pääpaino on kestävissä ratkaisuissa, kuten energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvassa energiassa.
Euroopan kilpailukyvyn parantaminen ei saa olla ainoa tavoite EU-varoilla tuettavalle tutkimukselle, vaan pitää myös etsiä ratkaisuja kansalaisten nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeisiin. Ilmastonmuutos, hengitysilman laatu, ja elinympäristön saasteet, altistuminen vaarallisille kemikaaleille tai työelämän uudet haasteet ovat asioita, joiden halusin näkyvän tutkimuksen 7. puiteohjelmassa. Ympäristöstä ja ihmisen terveydestä huolehtiminen tukee EU:n kilpailukyvyn parantamista, eikä suinkaan heikennä.
Lue Satun ehdotus lausunnoksi »
Alkuun
|
