|
|
 |

Merien suojelu ja Itämeri
|
|
Itämeristrategiassa keskeinen rooli ympäristöllä
Euroopan parlamentin Baltic Europe -ryhmä, jossa on mukana meppejä kaikista poliittisista ryhmistä ja useista maista, julkisti
talvella 2005 ehdotuksensa EU:n Itämeri-strategiaksi. Itämeri on yksi maailman pahiten saastuneita merialueita. Valmistelin
strategian ympäristöosan.
Itämeren pahin ympäristöongelma on vuosikymmeniä jatkunut rehevöityminen. Tuoreen ruotsalaisen tutkimuksen mukaan
Itämeren ekosysteemi on jopa saattanut ylittää kynnyksen, jonka jälkeen se ei enää pysty palaamaan takaisin normaalitilaan. Merta uhkaavat myös öljy- ja kemikaalikuljetukset ja niihin liittyvä onnettomuusriski.
Osa Itämeren ympäristöongelmien ratkaisemisesta on pääosin EU:n ja sen jäsenmaiden omissa käsissä. Rehevöittävien
päästöjen vähentäminen on juuri tällainen asia. EU:n maatalouspolitiikan kehittämisen yhdeksi kriteeriksi pitää ottaa
merta rehevöittävien ravinnepäästöjen vähentäminen maataloudesta, joka on nyt suurin Itämerta rehevöittävien päästöjen lähde.
Myös liikenteen typpioksidipäästöjä tulee vähentää. Osa Itämeren ympäristöongelmista on sellaisia, että niiden ratkaisemiseen
tarvitaan yhteistyötä Venäjän kanssa. Öljykuljetusten turvallisuuden parantaminen on tällainen asia. Hyvä esimerkki yhteistyöstä on
myös Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentaminen.
Keväällä 2005 esitin samaisen Baltic Europe -ryhmän kokouksessa, että parlamentin pitäisi vaatia komissiolta myös
Itämeren ympäristönsuojeluohjelma.
Kokonaisvaltaista meripolitiikkaa
Kesäkuussa 2006 ilmestyi komission vihreä kirja EU:n meripolitiikasta. Sain tehtäväkseen valmistella ympäristövaliokunnan lausunnon meripolitiikan vihreästä kirjasta. Lausunnossa korostetaan puhtaan meriympäristön merkitystä Euroopalle. Merten suojelu, ympäristön hoito ja meren antimien kestävä käyttö hyödyttävät kaikkia eurooppalaisia ja mahdollistavat myös merten taloudellisen hyödyntämisen pysyvyyden.
Koralliriutat vaarassa
Meppikauteni alussa valmistelin lausunnon asetuksesta, jota komissio esitti Atlantin syvänmeren koralliriuttojen
suojelemiseksi troolikalastukselta.
Azorien, Madeiran ja Kanarian saarten merenalaisten vuorten rinteillä on syvän
meren koralliriuttoja, joilla meriluonnon monimuotoisuus on erityisen suurta ja joita troolikalastus vahingoittaa.
Kalastusoikeuksien avaaminen muille kuin paikallisille ja erityisesti troolaus uhkaa riuttoja. Troolaus noiden riuttojen
alueilla piti siis kieltää. Valmistelemani ympäristövaliokunnan lausunto puolsi
komission esitystä.
Mietinnön eli täysistunnolle menevän päätösehdotuksen tekeminen asiasta kuului kuitenkin kalastusvaliokunnalle, jonka
esittelijä ehdotti troolauskiellolle erilaista rajausta kuin komissio ja minä. Kalastusvaliokunta hyväksyi kuitenkin
minun valmistelemani lausunnon
mukaisen kannan, jonka
parlamentin täysistunto hyväksyi joulukuussa 2006. Täysistunto hyväksyi myös ehdotukseni, joka korosti suojelun tarvetta muillakin vastaavilla syvänmeren vuorilla EU:n merialueilla.
Kirjalliset kysymykset
* Itämeren kaasuputken YVA-prosessi »
* Itämeren kaasuputken ympäristövaikutukset »
* Yhtenäisistä TBT-raja-arvoista »
Alkuun
|
|