Sorrolla, väkivallalla ja vihalla Tshetseniassa on pitkät juuret. Leo Tolstoi kuvasi tätä väkevästi vuonna 1904 ilmestyneessä kirjassaan Hadzi Murat. Tolstoi oli itse taistellut tsaarin joukoissa Tshetseniassa 1850-luvulla.
Venäjän johto pitää äärimmäisen tärkeänä sitä, että Tshetsenia pysyy Venäjän osana. Venäjän hallinto ei kuitenkaan suojele tshetseenejä siten kuin kansalaisia kuuluu suojella. Euroopan parlamentti on viimeksi viime joulukuussa tuominnut Venäjän turvajoukkojen harjoittaman väkivallan siviiliväestöä kohtaan Tshetseniassa.
Pohjois-Ossetian Beslanin traagiset tapahtumat viime syksynä ovat Hassin mielestä osoitus siitä, että väkivallalla ei pystytä luomaan rauhaa ja että väkivalta on eskaloitumassa myös Tshetsenian naapurialueille. Väkivalta pitää lopettaa ja väkivaltarikoksiin syyllistyneet pitää toimittaa oikeuteen ja tuomita siellä.
- Tshetsenian kansa on kärsinyt tarpeeksi. Sillä on oikeus turvalliseen elämään, ihmisoikeuksiin, rauhaan, demokraattisesti valittuun hallintoon ja vapaaseen mediaan. Rauha voidaan saada aikaan vain dialogin ja neuvottelujen avulla, kertoo Hassi.
Hassin mukaan vaikuttaa siltä, että Venäjän sisällä ei ole valtiojohtoa kohtaan riittävää painetta rauhanneuvottelujen aloittamiseksi. Siksi tätä painetta tulee luoda ulkopuolelta. Tämä asia tulee nostaa enemmän esiin EU:n ja Venäjän suhteissa. EU:n tulee muistuttaa Putinia Israelin entisen pääministerin Rabinin viisaista sanoista: "Voit solmia rauhan vain vihollisesi kanssa. Kukaan ei voi valita vihollisiaan."
- Myös Suomen tulee aktiivisemmin nostaa Tshetsenian tilanne esille Suomen ja Venäjän kahdenvälisissä suhteissa. Ikävä kyllä Suomi toimii lähes päin vastoin. Tästä on osoituksena sekin, että Suomi ei kyennyt takaamaan vapaata maahan pääsyä Ahmed Zakajeville, joka oli lupautunut puhumaan tässä seminaarissa, sanoo Hassi.
