perustietoa EU:sta, EU:n parlamentista ja Satun teesit »
 |
  |
|
Tiedote 10.1.2007 EU:n komissio petti ilmastonsuojelun EU:n komission tänään julkistama ilmasto- ja energiapaketti tarkoittaa EU:n hyväksymän ilmastonsuojelutavoitteen pettämistä. EU on kaikkien toimielintensä, ministerineuvoston, Euroopan parlamentin ja komission päätöksillä sitoutunut siihen, että maapalloa ei pidä päästää lämpenemään enemmän kuin 2 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan. Ilmaston tutkijoiden mukaan tämä tarkoittaa, että teollistuneiden maiden pitää vuoteen 2020 mennessä vähentää päästöjään 30 % (verrattuna Kioton sopimuksen vertailuvuoteen 1990). Komissio asetti EU:lle kuitenkin löysemmän tavoitteen, 20 % päästövähennys vuoteen 2020 mennessä. Juuri nyt, kun yleinen mielipide USA:ssa on kääntymässä ilmastonsuojelun puolelle, minkä viime syksyn vaalitkin osoittivat, EU:n pitäisi näyttää hyvää esimerkkiä muulle maailmalle. Saksan ympäristöministeri Sigmar Gabriel on vahvistanut ajavansa 30 %:n vähennystavoitetta. Toivon, että puheenjohtajamaa Saksa pitää tästä kiinni. Siitä olen iloinen, että komissio ei langennut ydinvoimateollisuuden tavoittelemaan ydinvoiman ja uusiutuvan energian niputtamiseksi yhteiseksi vähäpäästöisen energian luokaksi. Komission tavoite uusiutuvan energian osuuden nostamisesta 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä on tervetullut. Komission omat laskelmat osoittavat, että tämä yhdistettynä energian säästöön eli energian käytön tehokkuuden parantamiseen samaan aikaan 20 %:lla riittää vähentämään Euroopan päästöjä 20 %. Komission mukaan tämä loisi Eurooppaan miljoona uutta työpaikkaa. 20 %:n päästövähennyksiin ei siis tarvita lisäydinvoimaa. Komission paketissa herättää huomiota liikenteen päästövähennysten sivuuttaminen. Jos uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden toimiin lisätään toimet liikenteessä ja muilla sektoreilla, 30 %:n päästövähennys onkin täysin realistinen. Hidastelu tuntuvien päästövähennysten toteuttamisessa tarkoittaa kasvavan laskun siirtämistä tulevaisuudelle, joko erittäin rajujen päästövähennysten muodossa tai sitten pahenevan ilmastonmuutoksen seurausten kautta. Komissio totesi, että ydinvoiman osuus Euroopassa kääntyy laskuun, jos vanhoja ydinvoimalaitoksia ajetaan alas tehtyjen päätösten mukaan. Koko maailmassa vanhentuvia ydinvoimalaitoksia on niin paljon, että ydinvoima kääntyy laskuun noin 10 vuoden kuluessa, ellei joka vuosi tilata 70-80 uutta ydinvoimalaa. Sitä ei ole näköpiirissä. Ydinvoimateollisuuden nykyinen puhe uudesta tulemisestaan onkin itse asiassa yritys hidastaa alasajonsa vauhtia. |
|
 |
|
|
|