Kolumni
Sperman puolesta?
30.8.04 Voima
Elokuun alkupäivinä Hesari kertoi tiedesivuillaan, että pieni kalalaji
nimeltä kolmipiikki on häviämässä Turun edustalta. Mereen liuenneet
synteettiset naishormonit saavat tuon kalalajin koiraan menettämään
miehisyytensä. Saaristomerellä ui myös särkiä, jotka ovat muuttuneet
koiraista naaraiksi.
Synteettisiä naishormoneita valuu mereen yhdyskuntien
viemäreistä ja ne ovat peräisin ehkäisypillereistä. Mutta myös
naaraskaloista on löydetty koiraiden piirteitä. Syynä ovat ilmeisesti
ainakin paperitehtaiden jäteliemet.
Tällaista siis luin elokuun kolmantena päivänä. Seuraavana
päivänä lehdet kertoivat, että EU:n komission ehdottama
kemikaalidirektiivi maksaisi maltaita. Tutkimus, jonka ovat teettäneet
Elinkeinoelämän keskusliitto, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä
sosiaali- ja terveysministeriö, väittää Suomen bruttokansantuotteen
pienenevän sen myötä peräti 1,3 prosenttiyksikköä vuosina 2007-2017.
Tämä ei ole aivan pieni hintalappu. Jopa Kioton ilmastosopimuksen
hinnaksi on sentään arvioitu alle prosentti kansantuotteesta. No,
edellä
mainittu hintalappu on saatu kysymällä kemian alan firmoilta, paljonko
nämä arvioivat direktiivin maksavan itselleen. Epäilenpä, että
vastaajilla on ollut houkutus arvioida hinta yläkanttiin.
Miksi ihmeessä EU:n komissio esittää uutta
kemikaalilainsäädäntöä, jos se tulisi hirmukalliiksi? Juuri siksi, että
elinympäristössämme on tuhansia kemikaaleja, joiden vaikutuksia ei
tunneta kunnolla.
Kun freoneja alettiin käyttää suihkepullojen ponnekaasuina ja
kylmäkoneiden jäähdytysaineina, tarkoitus ei ollut tuhota maapalloa
suojaavaa otsonikerrosta. Kun sahoilla käsiteltiin puutavaraa
sinistymisen estoaineilla, tavoite ei ollut saastuttaa pohjavettä
kloorifenolilla. Kun laivojen ja veneiden pohjia käsiteltiin
myrkyllisillä tinayhdisteillä, tarkoitus ei ollut myrkyttää meren
pohjaeliöstöä. Kun hyönteisiä alettiin tappaa DDT:llä, tarkoitus ei
ollut levittää ainetta Huippuvuorten jääkarhuihin. Eikä
ehkäisypillereitäkään sen vuoksi syödä, että kalat vaihtaisivat
sukupuolta.
Uudet kemikaalit on nykyisin testattava ennen kuin niitä
saa tuoda markkinoille. Markkinoilla on kuitenkin kymmeniätuhansia vanhoja
aineita, joista ei tiedetä tarpeeksi. Esimerkiksi vain joka kolmannesta
käytössä olevasta kemikaalista tunnetaan niiden vaikutukset sikiöihin,
joka viidennestä vaikutukset hedelmällisyyteen, ja vain joka
seitsemännen aineen vaikutus syöpäriskiin tunnetaan.
EU:n komissio onkin arvioinut, että kemikaalidirektiivi
tuottaisi nettohyötyä. Kemikaalien testaus toki maksaa, mutta
saavutettavien terveyshyötyjen rahallinen arvo on kymmenkertainen kustannuksiin
verrattuna.
Jo useita vuosia sitten tutkijat soittivat hälytyskelloja
siksi, että miesten sperma on heikentynyt. Onneksemme kuitenkin
suomalaismiehillä on spermassaan enemmän eläviä ja terhakkaita
siittiöitä kuin useimmilla muilla eurooppalaisuroilla. Mutta silti
meilläkin sperma on huonompaa kuin aiemmin. Sitä, mistä kaikesta tämä
johtuu, ei vielä tiedetä. Kemikaalidirektiivin paneminen toimeen
lisäisi tietoa tästäkin asiasta.
Olisitko sinä valmis maksamaan jotakin terveemmästä spermasta, omasta tai
kumppanisi, poikasi tai vävysi? Minä olisin.
|