Euroopan ruokaturvavirasto vastasi Satu Hassin kysymykseen silakan syönnin riskeistä

-Vastaus tukee Suomen linjaa

Euroopan ruokaturvavirasto on tänään 5.7.05 julkaissut vastauksensa Euroopan parlamentin esittämiin kysymyksiin kasvatetun ja villin kalan syönnin turvallisuudesta. Osana tätä kokonaisuutta ruokaturvavirasto vastasi MEP Satu Hassin esittämään kysymykseen siitä, onko Itämeren silakan syönti käyttö ihmisravintona suositeltavaa vai ei. Itämeren silakanhan tiedetään sisältävän dioksiinia yli sen rajan, mitä EU:ssa yleensä elintarvikkeille sallitaan. Toisaalta kalan rasvoilla on myös suotuisia terveysvaikutuksia.

Ruokaturvaviraston antama vastaus tukee sitä linjaa, jota Suomi on EU-päätöksenteossa ajanut ja jonka mukaan silakan syöntiä ei tule kokonaan kieltää, mutta riskiryhmiä, kuten odottavia äitejä, tulee neuvoa rajoittamaan silakan syöntiä.

Ruokaturvavirasto totesi, että toisaalta kasvatetun kalan, kuten kirjolohen, ja toisaalta villin kalan, kuten silakan, syöntiin liittyvät terveysriskit ovat jossain määrin erilaisia. Kokonaisuutena ottaen villi ja kasvatettu kala ovat kuitenkin ravintona samanarvoisia.

Virasto totesi vastauksessaan, että erityisesti odottavien äitien tulee rajoittaa rasvaisen kalan, kuten lohen, kirjolohen ja silakan syöntiä ja itse asiassa rajoittaminen on suositeltavaa myös lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla, koska dioksiini poistuu elimistöstä hyvin hitaasti. Jos rasvaista kalaa ei syö enempää kuin kaksi kertaa viikossa, haitallisia aineita ei kuitenkaan kerry elimistöön vahingollisia määriä.

Ruokaturvaviraston vastauksessa vahvistetaan se myös WWF:n tutkimuksissa todettu havainto, että Itämeren silakassa ja lohessa on enemmän haitallisia aineita kuin Atlantin kaloissa. Dioksiinin ja sen kaltaisten aineiden pitoisuuden Itämeren silakassa ovat 3,5-kertaiset verrattuna Atlantin silliin ja lohen kohdalla ero on 5-kertainen.

Euroopan ruokaturvavirasto on elin, jonka ratkaisut perustuvat tieteelliseen arvioon.