Marraskuu 2006

Torstai 30.11.06

Konservatiivit kemianteollisuuden juoksupoikina

Keskiviikko 29.11.06

Pahvilobbarit

Tiistai 28.11.06

Hybridiauton ratissa Brysselissä

Maanantai 27.11.06

Matkalla kohti Brysseliä luen iltapäivälehdistä, että maajussille morsian-ohjelman jussit ovat tehneet valintansa. Koko ohjelman maailmankuva vaikuttaa ihan oudolta. Niinkö se tosiaan menee, että naiset ovat kaikki valmiina otettaviksi, mies senkun valitsee. Eikö nainen yhtään valitse?

EU:n teollisuuskomissaari Günter Verheugen on sanonut viime viikolla Financial Times-lehdessä, että EU vahingoittaa kilpailukykyään toimimalla ilmastonsuojelussa ennen muita. Hoh hoijaa! Nicholas Sternin pitäisi varmaan antaa Verheugenille yksityisopetusta siitä, miten kalliiksi tulee ilmastonmuutos. Verheugen taitaa olla suunnilleen viimeinen mohikaani, joka ei ymmärrä, että vitkuttelu ilmastonsuojelussa tulee kaikkein kalleimmaksi. Dany Cohn-Bendit kommentoi, että Verheugen näyttää jääneen jälkeen sekä ympäristön että talouden todellisuudesta. EU saa päinvastoin kilpailuedun asettumalla kehityksen kärkeen.

Guardian kertoo asiantuntijoiden olevan sitä mieltä, että kukaan yksittäinen murhaaja ei ole voinut myrkyttää Litvinenkoa radioaktiivisella poloniumilla. Haastateltu tutkija sanoi, että polonium voi tappaa näin nopeasti vain, jos se on yhdistetty toiseen ”design-myrkkyyn”, ja tällaisen mykkypillerin valmistaminen ei ole mahdollista ilman jonkin valtion apua ja erikoislaboratoriota. Myrkkypilleri on lisäksi täytynyt käyttää hyvin nopeasti, ehkä 28 päivässä valmistamisestaan, koska poloniumin puoliintumisaika on vain 138 päivää eli se häviää aika sutjakkaa vauhtia.

Ympäristövaliokunnassa äänestettiin vastauksesta komission vihreään kirjaan, joka koskee terveellisen ruokavalion ja liikunnan edistämistä. Valiokunnan enemmistö ei kannattanut lelujen käytön kieltämistä ruokamarkkinoinnissa. Vihreät esittivät tätä, koska käytännöllisesti katsoen kaikki lapsiin kohdistuva ruokamainonta markkinoi roskaruokaa, kuten karkkia, sokerimuroja ja perunalastuja.

Valiokunta keskusteli myös Nairobin ilmastokokouksesta. Moni sanoi, että kansainväliset neuvottelut etenevät liian hitaasti, paljon hitaammin kuin itse ilmastonmuutos. Komissiota keskustelussa edustanut Arthur Runge-Metzger totesi, että ilmastonsuojelu pitää nostaa valtionpäämiesten kokousten esityslistoille. Olen tästä samaa mieltä. Itse sanoin, että tärkein tapa, jolla EU voi edistää sitä, että ilmastonsuojelu etenee, on näyttää esimerkkiä ja päättää omista pitkän aikavälin päästövähennyssitoumuksistaan. Runge-Metzger sanoi komission olevan tästä samaa mieltä. Tämä oli mielestäni yllättävän reipas kannanotto häneltä.

Romanian ja Bulgarian komissaariehdokkaat olivat parlamentin valiokuntien kuultavina. Minut oli valittu yhdeksi ympäristövaliokunnan edustajista esittämään kysymys Bulgarian komissaariehdokkaalle Meglena Kunevalle, jonka vastuualueeksi suunnitellaan kuluttajansuojaa. Kysyin onko hän halukas rajoittamaan roskaruoan markkinointia lapsille ja mitä hän on valmis tekemään suojellakseen kuluttajia kun muun muassa lääkkeiden markkinointi netissä yleistyy. Hänen vastauksensa näihin ja useimpiin muihinkin kysymyksiin olivat tosi pyöreitä. Hänen ansioluettelonsa näyttää vihreiden näkökulmasta hyvältä, paljon kokemusta ja opintoja muun muassa ympäristöasioista, mutta hänen esiintymisensä ei ollut kovinkaan vakuuttavaa, hänen tietonsa eivät olleet erityisen hyvät eikä hän uskaltanut mielipiteitäänkään sanoa.

Sunnuntai 26.11.06

Aamulehdessä on vuoden tietoturvamöhläysten top 10-lista. Suosikkini on listan kakkonen. Muuan professori halusi lopettaa tietokoneen kovalevyn vinkunan ja pani levyasemaan öjyä. Ja loppuihan se vinkuna. Jukka sanoi, että tämä vetää vertoja niksille, joka neuvoo kaatamaan tietokoneen näppäimistölle kahvia, jos näppäinten ääni häiritsee.

Sunnuntain Hesari kertoo EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä tietojenvaihtosopimuksesta, jonka Washingtonissa kävivät allekirjoittamassa ministerit Leena Luhtanen ja Kari Rajamäki. Sopimus koskee USA:n ja EU:n viranomaisten pääsyä toistensa tietoihin, jotka liittyvät vakavien rikosten tutkintaan. Ongelmalliseksi asian tekee se, että USA sallii kuolemanrangaistuksen, jota EU ei hyväksy, ja että USA:ssa tuli syyskuussa voimaan ”Military Commissions Act”, joka sallii kidutuksen, kunhan pysyviä jälkiä ei jää. Tuota lakia on nimitetty ”kevytkidutuslaiksi”.

Solmittu sopimus voi siis johtaa siihen, että eurooppalaiset viranomaiset luovuttavat USA:lle tietoja, joiden perusteella epäiltyjä ”kevytkidutetaan” ja joiden perusteella voidaan tuomita kuolemaan. Sopimukseen ei sisälly lauseketta, joka estäisi tietojen luovutuksen, jos epäiltyä uhkaa kuolemanrangaistus. Kun tietoon on tullut useita tapauksia, joissa USA on pidättänyt ihmisiä terrorismista epäiltyinä hyvin kevein perustein, tämä sopimus on hyvin ongelmallinen. On hyvä, että ihmisoikeuksien kaventamista ”terrorismin vastaisen sodan” perusteella arvostelee jokin muukin kuin vihreät ja ihmisoikeusjärjestöt, jopa Hesari.

Lauantaina 25.11.06

Olemme mökillä Kuhmoisissa. Harmaata, käytännöllisesti katsoen kaikki lumi on sulanut, samoin jää järvestä.

Juice on kuollut eilen sairaalassa. Surullista. Hänen musiikkinsa on kolahtanut useampaan sukupolveen, 80-luvulla sekä tyttäreni että minä hoilasimme Juicen biisejä. Tunsin Juicen itsekin jonkinasteisesti, hän oli Pirkkalaiskirjailijoiden jäsen.

Perjantai 24.11.06

Taas murha Putinin Suomen vierailun alla

Olin aamulla MTV:n aamulähetyksessä. Alun perin aiheena piti olla REACH ja Itämeri, mutta pääaiheeksi tulikin EU:n ja Venäjän huippukokous.

Aamun järkyttävä uutinen kertoo, että Litvinenko, entinen Venäjän salaisen poliisin agentti, on kuollut. Myrkytetty Litvinenko tutki Anna Politkovskajan murhaa. Ennen kuolemaansa hän saneli kirjeen, jossa syytti Putinia kuolemastaan. On tosi hurjaa, että Putinin molempien tämänsyksyisten Suomen vierailujen alla hänen valtakoneistolleen hankala toisinajattelija murhataan.

Yhtä paljon kuin Litvinenkosta, puhutaan siitä, että Puola esti EU:ta virallisesti aloittamasta yhteistyösopimusneuvotteluja Venäjän kanssa, koska Venäjä on pannut puolalaisen lihan tuontikieltoon. Suomessa syytetään nyt Puolaa häiriköksi, mutta minä kyllä ymmärrän Puolaa, lihan tuontikielto vaikuttaa lähinnä poliittiselta eleeltä. Tätä vielä alleviivaa Venäjän ilmoitus, että se panee vuodenvaihteesta alkaen kaiken EU-maissa tuotetun lihan tuontikieltoon, koska EU ottaa uusiksi jäseniksi Romanian ja Bulgarian kysymättä tähän Venäjän lupaa. Venäjä siis itse kertoo käyttävänsä lihan tuontikieltoa poliittisen painostuksen välineenä. Tosi paksua.

Tekniikka ja talous-lehti otsikoi: ”Ilmastonmuutos ei avaa eurooppalaisten lompakkoja.” Kuitenkin lehdessä siteerattu Financial Times-lehden teettämä tutkimus kertoo, että kaksi kolmasosaa eurooppalaisista on valmis maksamaan ilmastonmuutoksen hillinnästä ja muuttamaan toimintatapojaan. 85 % haluaisi lisää rahaa uusiutuvan energian edistämiseen. Lehden otsikointi on ihan outo. Financial Timesissa samaa mielipidetiedustelua koskeva uutinen olikin otsikoitu tasan toisin päin: ”European would accept climate change curbs”. Sen tutkimuksen mukaan selkeä enemmistö eurooppalaisista vastustaa ydinvoiman lisäämistä. Ranskassakin, jossa aiotaan rakentaa lisää ydinvoimaa, vain 29 % kansalaisista kannattaa sitä.

Talouselämä-lehdessä Martti Purasjoki, entinen kilpailuviraston johtaja, ja VTT:n profesori Mikko Kara kiistelevät siitä, mitä sähkömarkkinoille pitäisi tehdä. Kara sanoo: ”Siitä olen eri mieltä, tarvitaanko kuudes ydinvoimala siksi, että meillä sähkönkulutus kasvaa. En vastusta ydinvoimalaa, mutta minusta argumentointi horjuu.” Karahan on julkisesti sanonut, ettei Suomen sähkönkulutus enää merkittävästi kasva. Purasjoki vastaa: ”Tapaamani ruotsalaiset ymmärsivät heti, mistä on kysymys. Ydinvoimaa rakennetaan tänne Suomeen, koska täällä on myönteinen ilmapiiri, ja sitten täältä myydään Ruotsiin sähköä hyvällä hinnalla. Niille ei tarvitse vääntää tätä rautalangasta.”

Toisin sanoen Purasjokikin myöntää, että jos vielä yksi ydinvoimala tehtäisiin, syynä ei olisi Suomen oma kulutus, vaan idea olisi myydä sähköä muualle. Kertoisipa saman yhtä selkokielisesti myös laajalevikkisemmissä tiedotusvälineissä.

Torstai 23.11.06

Vihreille mieluinen tulos teollisuus- ja energiavaliokunnassa

ITRE-valiokunnan äänestys EU:n energiastrategiasta meni hienosti. Valiokunta tuki vihreiden ehdotuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä ja uusiutuvan energian tavoitteista. Valiokunta tuki sitä, että sähköntuotannolle, lämmitykselle ja jäähdytykselle asetetaan sektorikohtaiset uusiutuvan energian tavoitteet siten, että vuonna 2020 EU:n energiasta 25 % tulee uusiutuvista energianlähteistä ja vuoteen 2040 mennessä 50 %. EU:n tulee vähentää hiilidioksidipäästöjään 30 % vuoteen 2020 mennessä ja 60-80 % vuoteen 2050.

Suomen menettely Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston välisissä neuvotteluissa EU:n budjetista on herättänyt ihmetystä parlamentissa. Neuvottelut katkesivat tuloksettomina. Suomi ei ilmeisesti ole kertonut muille jäsenmaille, ettei parlamentti missään nimessä hyväksy sitä, että EU:n komission pitää dramaattisesti vähentää henkilökuntaansa. Suomi on itse ajanut tätä ministerineuvostossa.

Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla takkuaa taas. Turbiinihallin betonivaluja on jouduttu piikkaamaan pois, koska suunnittelusta vastannut intialainen insinööritoimisto ei tajunnut, miten iso lämpötilaero Suomen talven ja kesän välillä on, eikä suunnitellut rakennukseen tarvittavia liikuntasaumoja. No, globalisaatiota tämäkin. Ja esimerkki siitä, ettei halvin aina tule edullisimmaksi. Olkiluodon turbiinilaitoksen valmistumisaikataulu siirtyy kuukausilla.

Guardianissa on hiuksianostattava juttu Kongon pääkaupungissa Kinshasassa olevasta ydinlaitoksesta, jonne on varastoitu merkittävät määrät rikastettua uraania. Paikan turvajärjestelyt ovat lievästi sanottuna lepsut. Alueen ympärillä on piikkilanka-aita. Sen raoista olisi helppo livahtaa sisäpuolelle, mutta portista pääsee vähemmällä vaivalla, koska siellä ei läheskään aina ole vahtia. Vuosia sitten laitoksen johtaja antoi tuntemattomalle henkilölle avaimen, jolla pääsee rikastetun uraanin säilytyspaikkaan. Kaksi uraanisauvaa katosikin, niistä toinen löytyi, toinen on edelleen kateissa. Myös kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on huolissaan laitoksen turvallisuudesta. Terroristeille, jotka haluavat rakentaa radioaktiivista materiaalia levittävän ”likaisen pommin”, tämä paikka olisi kohtalaisen helppo kohde. USA aikoinaan auttoi rakentamaan tämän laitoksen, koska sai Kongosta uraania Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommeihi.

Guardian uumoilee myös, että paavi suunnittelee Vatikaanin kondomilinjan järkevöittämistä. Terveyspolitiikasta vastaava paavin neuvonantaja on valmistellut asiasta kannanoton. Asiasta perillä olevat tahot ovat varmoja, että hän ehdottaa kondomien käytön sallimista, ainakin joissakin tapauksissa, HIV-tartuntojen leviämisen estämiseksi.

Keskiviikko 22.11.06

REACH-neuvottelut karahtamassa karille?

Tänään olin kahdenkin ulkomaisen median haastateltavana. Brittiläinen Guardian-lehti haastatteli minua Inspire-direktiivistä. Lehti on uutisoinut direktiivistä aika näyttävästi, koska siinä on kyse tiedon saannin avoimuudesta. Sitten olin Puolan television nauhoituksessa keskustelemassa EU:n ympäristöpolitiikasta yhden puolalaisen ja yhden saksalaisen kollegan kanssa.

Iltapäivällä pidin esiinnyin kertaa elämässäni videolinkin kautta suomalaisella koululla. Yhteyden toisessa päässä oli Raahen ammattikorkeakoulu. Heillä oli esitykseni powerpointit, joita he vaihtoivat sitä mukaa kun esitykseni eteni. Mielenkiintoinen kokemus, onnistui aika hyvin, ainakin täältä päästä arvioiden. Oppilaitoksiin tulee aika paljon vierailukutsuja, videolinkin kautta ehtisi käydä paljon useammassa.

Tänään oli myös parlamentin ja ministerineuvoston välinen neuvottelu kemikaaliasetusta eli REACH:ia koskevasta kompromissista. Neuvottelujen tavoitteena on se, että lopullinen sopu löytyisi ennen parlamentin toisen käsittelyn äänestystä, joka on joulukuussa. Ministerineuvoston puheenjohtajamaa Suomi tarjosi hyvin vähäisiä myönnytyksiä parlamentin haluamaan suuntaan. Parlamentin neuvottelijat pitivät niitä aivan riittämättöminä. Parlamentti haluaa, että vaarallisiksi, esimerkiksi syöpää aiheuttaviksi, havaituille kemikaaleille ei anneta käyttölupaa silloin, kun turvallisempikin vaihtoehto on olemassa.

Näyttää siis, että kompromissineuvottelut REACH:ista ovat menossa karille, mikä tarkoittaisi sitä, että lopullisen päätöksen syntyminen viivästyy ensi vuoden puolelle.

Europarlamentin liikennevaliokunnassa enemmistö ei tukenut vihreiden ehdotusta, että Euroopassa säädettäisiin yleinen 130 km/h nopeusrajoitus. Satakolmekymppiäkin on minusta liian kova vauhti. Mutta saksalaiset eivät halua autobahneilleen mitään rajoituksia. Se on tosi hölmöä. Suuret nopeudet ovat ylivoimaisesti suurin syy kuolonkolareihin. Myöskään vihreiden ehdotus koko EU:ta koskevasta 0,5 promillen rattijuopumusrajasta (sama kuin Suomessa) ei mennyt läpi.

Parlamentin sisäisessä päätöksenteossa tapahtui tosi hämmästyttävä ja masentava asia. Parlamentin puhemiehistö hyväksyi säännöt syrjinnän estämisestä parlamentin sisäisissä nimityksissä, mutta ei ottanut sukupuolista suuntausta mukaan asioihin, joiden perusteella syrjintä on kiellettyä. Esityksen tästä teki vihreitä edustava varapuhemies Gerad Onesta. Ehdotus hävisi. Puolesta äänesti Gerardin lisäksi ainoastaan saksalainen demari Dagmar Roth-Behrend. Vastaan äänesti kolme konservatiivia ja yksi EUL-ryhmän edustaja, tyhjää yksi konservatiivi ja lisäksi parlamentin puhemies Joseph Borrel Fontelles, joka on demari.

Tämä on mielestäni aivan uskomatonta. EU:n perusoikeusasiakirjassa, joka sisältyy myös EU:n perustuslakiehdotukseen, kielletään syrjintä sukpuolisen suuntautumisen perusteella. Mutta parlamentin puhemiehistön jäsenistä vain neljäsosa tuki tätä periaatetta.

Illalla olin Toyotan tarjoamalla illallisella, jossa kehuttiin Toyotan hybridiautoja. Hybridiauto painaa vain 100 kg enemmän kuin tavallinen auto, bensaa kuluu 30 % vähemmän. Toyotan mukaan tavallisen ja hybridiauton verottoman hinnan ero ei ole kovinkaan iso. No, Suomessa ero on iso, koska meidän autoveromme nostaa sitä. Suomessa Toyota myy 25 000 autoa vuodessa, niistä vain 100 on hybridejä. Illalliselle ajettiinkin hybridiautolla. Auto oli ihan mukava, ja sitä paitsi aika hiljainen. Kojelaudassa oli näyttö, josta näki, varataanko akkua vai antaako akku virtaa sähkömoottorille.

Tiistai 21.11.06

Inspire-sovittelu venyi yöhön, ministerineuvosto torjui tiedon avoimuuden radioaktiivisesti saastuneista alueista

Brysselissä on lauhaa, kosteaa ja harmaata.

ITRE:lle eli teollisuus-, tutkimus ja energiavaliokunnalle oli järjestetty asiantuntijakuuleminen hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista. Tätähän monet pitävät yhtenä lupaavana keinona vähentää hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Kuulimme muun muassa, että maanalaista hiilidioksidipoteroa varten tarvitaan ennen kaikkea sopiva kivilaji. Sen pitää olla tarpeeksi huokoista ja toisaalta yläpuolella pitää olla tiivis kerros, jotta hiilidioksidi ei pääse vuotamaan ylös ja ilmaan. IPCC arvioi, että seuraavan 100 vuoden aikana varastokapasiteetti ei rajoita tämän menetelmän käyttöä.

Kiina on ilmoittanut rakentavansa maailman suurimman aurinkovoimalan. Se nousee luoteiseen Gansun provinssiin. Laitoksen suunniteltu sähköteho on 100 megawattia. Hyvä Kiina!

Illalla oli parlamentin ja ministerineuvoston välinen sovittelu Inspire-direktiivistä. Sen idea on tehdä karttatiedot ja muut paikkaan sidotut tiedot sellaisiksi, että jokaisessa jäsenmaassa kerätyt tiedot ovat käyttökelpoisia koko EU:ssa. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi tiedot säästä, saasteista ja tulvasuojelusta. Parlamentin ja ministerineuvoston välillä käytiin vääntöä ensi sijassa siitä, missä määrin tietoa tuottavat valtion viranomaiset voivat tekijönoikeuksiin vedoten nojalla kieltäytyä luovuttamasta tietoa eteenpäin ja missä määrin ne saavat laskuttaa tiedosta. Parlamentti halusi suurempaa avoimuutta ja sitä, että tiedosta ei saa laskuttaa enempää kuin tiedon tuotantokulut. Parlamentti halusi myös sitä, että tietoja saa netistä selata ja katsoa ilmaiseksi. Ministerineuvosto halusi suurempaa vapautta laskuttaa niin paljon kuin kunkin maan valtiovarainministeriö haluaa tiedon tuottajien laskuttavan.

Neuvottelut kestivät melkein puoleen yöhön. Lopputulokseksi tuli, kuten niin usein muulloinkin, jossain määrin tulkinnanvaraisia muotoiluja, jotka jokainen voi selittää voitokseen, jos haluaa.

Inspire-direktiivin käsittelyssä parlamentti on hyväksynyt ehdotukseni siitä, että järjestelmään otetaan mukaan myös alueet, joilla on normaalia suurempi säteilyriski. Tämä lisäys tehtiin direktiivin kohtaan, jossa lueteltiin alueita, joille kohdistuu käyttörajoituksia erilaisten ympäristöhaittojen, kuten esimerkiksi melun ja saasteiden takia. Ehdotukseni olisi koskanut esimerkiksi Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden laskeumakarttoja, jotka ovat olemassaolevaa tietoa. Ministerineuvosto ei tätä parlamentin vaatimusta hyväksynyt. En koskaan saanut selvää vastausta, miksi. Mene ja tiedä, ehkä sitten Britanniassa tai Ranskassa on uraanikaivosten tai ydinpolttoainejätteen jälleenkäsittelyn jäljeltä radioaktiivisesti saastuneita alueita, joita koskevaa tietoa nämä maat eivät halua julkiseksi ja kaikkien eurooppalaisten saataville.

Maanantai 20.11.06

Brysseliin

Aamulla ennen Brysseliin lähtöä ehdin hankkia uuden sim-kortin kännykkään ja tilata uuden henkilökortin. Matkalla kahlasin taas läpi viikon varrella tulleita lehtiä.

Elonkehä-lehti kertoo Etnia-filmifestivaalista. Elokuva Arlit, toinen Pariisi, kertoo Pohjois-Nigerissä sijaitsevasta Arlitin kaupungista, jossa on toiminut uraanikaivoksia. Sama Cogema-Areva, joka nyt tutkii uraania Suomen maaperästä, hääri myös siellä. Kaivoksen aktiiviaikana kaupunki vaurastui, mistä nimi ”toinen Pariisi”. Uraanin hinnan laskettua ja kaivostoiminnan vähennyttyä tuli työttömyys ja sen lisäksi säteilyn aiheuttamat sairaudet ja ympäristön saastuminen. Uraanin vaaroista ei ollut kerrottu kaivostyöntekijöille eikä alueen asukkaille, jotka ovat keränneet kaivoksista romua talojensa rakennusmateriaaliksi ja astioiksi ja joiden lapset leikkivät kaivosalueella. Kun kuvausryhmä teki filmiä, filmiryhmälle annettiin suojavarusteet vierailun ajaksi. Kaivosmiehet sen sijaan kaivoivat uraania paljain käsin.

Kaliforniasta tuli mielenkiintoinen biotekniikkauutinen. Eräs firma on ilmoittanut kehittäneensä menetelmän, jolla viljelykasvien ominaisuuksia voidaan muokata halutulla tavalla ilman että niihin siirretään geenejä muista lajeista. Menetelmän nimi on RTDS (Rapid Trait Development System) ja se hyödyntää kasvin omaa geneettistä koneistoa DNA:n muuntamiseen. Tätä on jo kauan tehty bakteereille, nyt sitä on ensi kertaa sovellettu kasveihin. Mielenkiintoista, tosin en uutisen perusteella pysty yhtään arvioimaan, voidaanko tällä tavalla välttää näin ne riskit ja ongelmat, joita sisältyy ”perinteiseen” geenimuunneltujen kasvien valmistamiseen.

Europarlamentin ”gay and lesbian rights”-ryhmä älähti siitä, että Latvian parlamentissa on valittu ihmisoikeuksien ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtajaksi Janis Smits, joka tunnetaan homoja ja lesboja mollaavista lausunnoistaan. Täytyy sanoa, että on outo valinta.

Venäläisen Zeljonyi Mir eli Vihreä maailma-järjestön tiedotteessa arvostellaan suunnitelmaa tuoda Suomeen ja Pohjoismaihin sähköä, joka on tuotettu Sosnovyi Borin ydinvoimalaitoksessa (jossa on 4 kappaletta Tshernobyl-tyyppisiä reaktoreja). Tiedotteessa sanotaan, että tällainen sähkön tuonti on laitonta, koska Sosnovyi Borin reaktorien käyttöluvan pidennys on päätetty ilman ympäristövaikutusten arviota, ilman julkisia kuulemisia ja ilman ympäristöviranomaisten selvityksiä, vaikka Venäjän laki niitä vaatii. Tiedotteessa sanotaan, että sähkön tuonti Sosnovyi Borista vastaa ydinpolttoainejätteen vientiä Venäjälle. Se on totta.

EU:n komission ympäristöpääosaston teettämä selvitys kertoo, että ympäristöteollisuuden vuotuinen liikevaihto EU:n 25 jäsenmaassa on 227 mrd euroa. Siitä 214 mrd € tulee vanhojen 15 jäsenmaan alueelta. Työpaikkoja alalla on 3,4 miljoonaa, eli ei ihan vähän.

Eilinen Independent-lehti kertoi, että Britanniassa joka kuudes lapsi kärsii jonkinlaisesta kehityshäiriöstä. Tätä kuvataan ”hiljaiseksi epidemiaksi”. Lääketieteellisessä Lancet-lehdessä julkaistu tutkimus luettelee 202 käytössä olevaa kemikaalia, jotka vahingoittavat aivoja ja arvioi, että nämä ovat vain jäävuoren huippu. Taas uusi perustelu sille, miksi tarvitaan REACH-kemikaalilainsäädäntö, ja miksi vaarallisiksi havaitut kemikaalit pitää poistaa käytöstä, jos turvallisempi vaihtoehto on olemassa.

Joukko suomalaisia terveystutkijoita on huolissaan siitä, että REACH ei tule olemaan tarpeeksi tiukka niiden kemikaalien suhteen, jotka häiritsevät hormonitoimintaamme. 38 hormonikemikaalien tutkijaa on julkaissut asiasta avoimen kirjeen. He vaativat myös hormonihäiritsijäkemikaalien käytön alistamista lupamenettelyyn.

Eurooppalaisten lääkärien komitea vetoaa, että REACH:issa päätettäisiin Euroopan parlamentin kannan mukainen tiukka korvausvelvollisuus vaarallisiksi osoittautuneille kemikaaleille ja kuluttajien tiedonsaantioikeus.

Raimo Sailas on kokenut ilmastoherätyksen, Nicholas Sternin raportin ansiosta. Viime viikolla Kaleva-lehdessä on julkaistu Sailaksen haastattelu, jossa asia tulee ilmi. No, jo on aikakin! Sailas sanoo, että mitkään pitkän aikavälin talousennusteet eivät ole uskottavia, jos ei niissä ole otettu huomioon ilmastonmuutosta.

No, toivottavasti Suomessakin nyt ryhdytään todellisiin ilmastotekoihin, kun valtiovarainministeriön todellinen ylivaltiaskin on ymmärtänyt, että ilmastonmuutos on vakava asia ja että vahinkojen estäminen tulee paljon halvemmaksi kuin niiden kärsiminen nahoissaan. Tähän astihan ilmastonsuojelutoimilta on edellytetty, että ne eivät maksa mitään, varsinkaan energiavaltaiselle teollisuudelle.

Stern on lehtietojen mukaan saanut myös EU:n komission puheejohtajan Barroson ymmärtämään ilmastonsuojelun tärkeyden. Se on hyvä saavutus.

Lauantai 18.11.06

Yö ja päivä matkustamiseen

Kenian Airwaysin lento Lontooseen oli kolme varttia myöhässä. Turvatarkastus oli hitaahkoa, kuten aina Heathrowlla. Panin tottelevaisesti pari piskuista lentokonehammastahnatuubia läpinäkyvään muovipussiin, mutta kun jouduin riisumaan kengät ja ottamaan repusta pois tietokoneen, panin muovipussin epähuomiossa reppuun. Reppua ei kuitenkaan vaadittu avattavaksi. Päättelin tästä, että uusia määräyksiä nesteiden viemisestä lennoille ei valvota erityisen valppaasti, edes Lontoossa, vaikka uudet turvamääräykset säädettiin nimenomaan brittien vaatimuksesta. Kun pääsin check in -tiskille, Helsingin lennon lähtöön oli aikaa enää 25 minuuttia. Virkailija ei suostunut enää kirjoittamaan minulle korttia. Olin aivan varma, että ehtisin hyvin juosta lähtöportille, mutta yön lentäneenä en jaksanut ruveta riitelemään, hyväksyin kolmisen tuntia myöhäisemmän lennon. No, ehdinpähän Lontoossa käydä suihkussa, mikä on tosi ihanaa yölennon jälkeen, ja lukea rauhassa aamun lehtiä.

Ségolène Royal on voittanut ylivoimaisesti Ranskan sosialistipuolueen presidenttiehdokasvaalin. Tämä tuntuu mukavalta. Britanniassa on ehdotettu roskaruoan, eli tujakasti sokeroitujen, suolattujen tai rasvaisten ruokien mainonnan kieltämistä television lastenohjelmien yhteydessä. Hyvä! Itse asiassa Euroopan parlamentin vihreät ovat esittäneet tätä samaa eurooppalaiseen lainsäädäntöön, mutta emme ole saaneet ajatusta läpi. Jotkut päätöksen vastustajat sanovat, että mainonta vain siirtyy nettiin. No, en usko että roskaruoan nettimainonta yhtään vähenee, vaikka telkkarissa ei muuta mainostettaisikaan kuin karkkia ja perunalastua.

Financial Times kertoo, että USA:n senaatin ympäristövaliokunnan uusi puheenjohtaja, Barbara Boxer Kaliforniasta, on sanonut ilmastonmuutonsuojelua ykkösasiakseen. Hänen edeltäjänsä James Inhofe teki kaikkensa vastustaakseen ilmastonsuojelussa ja nimitti ihmisen vaikutusta ilmastoon suureksi humpuukiksi. Muutama keskeinen ilmastonsuojelun vihollinen jäi valitsematta senaattiin. Mielipidetutkimuksen mukaan 58 % USA:n äänestäjistä haluaa, että kongressi ryhtyy toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

British Energyn ydinvoimajohtaja Roy Anderson eroaa reaktoreissa ilmenneiden turvallisuusongelmien vuoksi. Aikaisemmin tänä vuonna kahden reaktorin putkistossa havaittiin vakavia säröjä ja ne on pysäytetty. Niiden käynnistämistä tammikuussa suunnitellaan, mutta ne joutuvat toimimaan vajaateholla, jotta uusia säröjä ei aiheutuisi.

Koneessa saan sitten suomalaisetkin lehdet. Ilta-Sanomien viikonloppuliitteessä on juttu siitä, miten pedofiilit käyttävät netin keskustelupalstoja alaikäisten houkutteluun. Toimittaja tekeytyi pikkutytöksi, esimerkiksi 8- tai 11-vuotiaaksi. Kaikki syntyneet keskustelut etenivät nopeasti seksin ehdotteluun tai vihjailuun. Tämä on kyllä todella kamalaa.

Jutussa haastateltu Helsingin poliisin asiantuntija kertoo, että nettikeskustelukaveria tapaamaan menevä pikkutyttö voi joutua tilanteeseen, ”ettei lapsi pääse pois muuten kuin suostumalla seksipalveluun”. Minua kyllä ilvoksuttaa se, että viranomainen puhuu ”seksipalvelusta”, kun tarkoittaa lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Se on tosi vieraantunutta kielenkäyttöä.

Jompikumpi iltapäivälehti listaa Susanin 10 virhettä, joiden takia tämä menetti Matin. Kaikki virheet ovat juorulehdille annetuista haastatteluista. No, tosiasiassa Susan teki yhden ainoan virheen ja tämä oli se, että hän erehtyi juttelemaan juorulehtien toimittajille kuin kavereille.

Perjantai 17.11.06

Isot päätökset lykätään tulevaisuuteen

Läksimme aamulla Ulriikan kanssa lähetystöön hakemaan väliaikaista passia. Ulriikka oli tilannut paikalle ”Taxi Johnin”, Terhin kenialaisten ystävien tunteman taksinkuljettajan. Hotelli oli neuvonut meille väärän paikan passivalokuvan ottamiseen. ”Taxi John” lähti opastamaan meitä toiseen paikkaan, kävellen, koska näin oli kuulemma nopeampaa. Lähetystön pihalla hän jäi autoon odottamaan meitä.

Lähetystöstä oli jo hoidettu ilmoitus varkaudesta erityiselle diplomaattipoliisiasemalle. Väliaikaisen passi teki nuori virkailija, joka sanoi olevansa hommassa kohtalaisen kokematon. Autoin häntä liimaamaan paikalleen nimi- ja valokuvasivun peitoksi tulevan muovin. Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen itse osallistunut oman passini tekemiseen.

Sain lähetystöstä myös kopion todella juhlallisen näköisestä virallisesta kirjeestä Kenian hallitukselle tämän tapauksen johdosta. Ulriikka lähti vielä tämän kirjeen ja uuden passini kanssa maahanmuuttovirastoon hakemaan leimaa. Varastetussa passissanihan oli myös Kenian viisumi. Leima tarvittiin siihen, että pääsisin illalla maasta ulos. Ulriikka haki myös uuden lentolipun. Kaikkeen tähän suttaantui minulta koko aamupäivä ja Ulriikalta noin kello neljään iltapäivällä asti.

Ehdin konferenssialueelle juuri parahultaisesti kuulemaan Dimasin brieffausta mepeille. Kokouksen tärkeimmät asiat oli melkein jo sovittu, enää Kiina ja Saudi-Arabia olivat vielä vastustamassa. Saudithan ovat ilmastokokouksissa aina vastustaneet kaikkea ja tekevät parhaansa saadakseen muutkin vastustamaan. Siinä vaiheessa, kun he ovat täysin yksin, he suostuvat siihen että päätös tehdään.

Kuuden kieppeillä illansuussa Dimas tuli uudestaan selostamaan mepeille sopua, joka oli jo tosiasiallisesti saavutettu, se oli enää virallisen kokouksen vahvistusta vailla. Valko-Venäjä on saanut hyväksytyksi ehdotuksen omaksi päästörajoituksekseen vuoteen 2012. Tämä ei ole ihan niin hyvä asia kuin miltä se kuulostaa, koska maan päästöraja on paljon yli sen tosiasiallisten päästöjen. Toisin sanoen Valko-Venäjä voi periaatteessa myydä olemattomia päästövähennyksiä, niin sanottua kuumaa ilmaa. Eli siis Kiotoa vesitettiin. Mutta toisaalta suunnilleen ainoa ostaja tälle kuumalle ilmalle olisi EU. Jos EU ei osta, vesitys jää teoreettiseksi. Dimas kertoi Valko-Venäjän luvanneen tehdä ympäristöinvestointeja. ”Ehkä he istuttavat vankiloiden katoille kukkia”, kommentoi yksi läsnäolija.

Vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskeva päätös on ristiriitainen. Sovittiin, että Kioton sopimuksen uudelleentarkastelu tehdään vuoteen 2008 mennessä ja että sen pitää perustua parhaisiin tieteellisiin tietoihin ja arvioihin ja että ryhdytään tarpeellisiin toimiin. Toisaalta sovittiin, että se ei saa johtaa osapuolten [sopimusmaiden] uusiin sitoumuksiin.

Se, että ryhdyttäisiin niihin toimiin, jotka parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon perusteella ovat tarpeen, on selkeästi ristiriidassa sen kanssa, että osapuolille ei tulisi uusia sitoumuksia. Ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjähän pitää vähentää ja nopeasti eikä riitä, että sitä tehdään vain teollisuusmaissa, joihin nykyiset päästörajoitukset kohdistuvat.

Tässä päätöksessä EU:n saavutusta on aikaraja, vuosi 2008, ja viittaus tarpeellisiin toimiin ja parhaaseen tieteelliseen tietoon. Kiinan saavutusta on se, että ei tule uusia sitoumuksia.

Selkokielellä tämä päätös tarkoittaa minun mielestäni sitä, että nyt ryhdytään Kioton sopimuksen alla viralliseen valmistelutyöhön, jossa katsotaan, millaiset päästövähennykset ovat tarpeen, jotta ilmastonmuutos ei kiihdy vaaralliseksi. Päätöksiä pitäisi tehdä 2008. Jos siihen mennessä on kypsynyt poliittinen tahto tehdä tarvittavat päätökset, valmistelutyö niitä varten on siihen mennessä tehty. Mutta jos poliittista tahtoa ei ole, päätöksiä ei synny.

Toisin sanoen prosessia pidetään säästöliekillä hengissä ja isoja päätöksiä lykätään tulevaisuuteen, edelleen.

Pikkulinnut kertoivat kuitenkin, että eri maiden hallitusten neuvottelijat puhuvat kuitenkin koko ajan epävirallisesti siitä, että teollisuusmaiden pitäisi vähentää päästöjään 30 % vuoteen 2020 ja koko maailman 50 % vuoteen 2050. Tämä on suurin piirtein se päästövähennysvauhti, joka ilmaston tutkijoiden mielestä pitäisi saavuttaa, jotta ilmastonmuutos saataisiin aisoihin. Optimistinen tulkinta on se, että mielet ovat kypsymässä tarvittaville päätöksille, vaikka vielä ei ole rohkeutta sanoa sitä julkisesti.

Vaikka kokouksen tulokset jäivät laihoiksi ja niistä jäi suhteellisen halju olo, tuntuu kuitenkin hyvältä, jos käytävillä ja kahvipöydissä puhutaan oikean suuruusluokan päästövähennyksistä. Euroopan parlamentti totesi tammikuussa 2005, että teollisuusmaiden tulee vähentää päästöjään vuoteen 2020 mennessä 30 % ja vuoteen 2050 mennessä 60-80 %. Olemme siis olleet tässä asiassa suunnannäyttäjiä.

Pikkulinnut kertoivat myös, että nyt, kun Berlusconin hallitus ei enää ole vallassa Italiassa, Suomi on ilmastoasioiden jarrumaa EU:n ministerineuvostossa.

Lentokentällä pääsin ilman vaikeuksia läpi kaikista muodollisuuksista. Passintarkastaja tutkaili passiani, joka on myönnetty tänään Nairobissa ja kysyi: ”Onko passinne varastettu?” On, vastasin. Vaikutti siltä, että hänelle tällainen oli sangen tuttua.

Torstai 16.11.06

Käsilaukku vietiin

Tänään Euroopan parlamentin delegaatio tapasi muun muassa IPCC:n (Intergovernemental Panel on Climate Change) eli ilmastonmuutoksen tieteellisen asiantuntijaelimen johtajan Rajendra Pachaurin. Hän puhui siitä, että IPCC julkaisee ensi vuonna neljännen suuren raporttinsa, jossa arvioidaan ilmastonmuutoksen etenemistä, ihmisen osuutta siihen ja tähän liittyviä riskejä. Monet lähteet kertovat, että IPCC:n neljännen raportin sanoma tulee olemaan vielä hälyttävämpi kuin edellisen raportin. Pachauri ei juurikaan suostunut antamaan tietoja tulevan raportin sisällöstä, korosti vain sitä, että työn tieteelliset kriteerit ovat tiukkoja.

Pachauri on intialainen. Kerroin itse ihmetteleväni sitä, miksi Intia ei tunnu olevan huolissaan Himalajan jäätiköiden sulamisen vaikutuksista Intian suuriin jokiin, joista monet saavat alkunsa Himalajalta. Pachauri sanoi olevansa itse tästä asiasta erittäin huolestunut ja puhuneensa siitä jo kauan. Asia uhkaa Intian lisäksi myös muun muassa Nepalia ja Bhutania. Kiinassa suunnitellaan jo tiettyjen jokien uomien muuttamista, mikä on mahdollinen tulevan konfliktin aihe alueen valtioiden välillä.

Kysyin Pachaurilta myös New Scientist-lehden julkaisemista tiedoista, joiden mukaan monia yhdysvaltalaisia tutkijoita, jotka ovat IPCC:n työssä mukana, painostetaan. Pachauri sanoi, ettei usko painostuksen vaikuttavan tutkijoihin. Tieteellisessä työssä, jossa saman alan asiantuntijat käyvät läpi toistensa tuloksia ja arvioivat kriittisesti käytetyn aineiston ja metodin, totuus lopulta aina voittaa.

Pachaurin tapaamisen jälkeen Dorette Corbey otti esille eilisiltaisen lehdistötilaisuuden, jossa EU oli esiintynyt tosi lepsusti. Yhtä lukuun ottamatta kaikki paikalla olevat mepit olivat samaa mieltä. Päätimme laatia komissiolle ja ministerineuvostolle (eli siis Suomelle) kirjeen siitä, miten EU vastaisuudessa esiintyisi paremmin ja selkeämmin.

Iltapäivällä olin puheenjohtajana keskustelutilaisuudessa siitä, millä tavalla trooppiset metsät tulisi ottaa mukaan ilmastosopimuksiin, jotta samalla suojeltaisiin sekä ilmastoa että metsiä ja niiden luonnon monimuotoisuutta. Tilaisuuden tähdeksi oli lupautunut Wangari Maathai, mutta valitettavasti hän ei tullut paikalle. Vihreän ryhmän ympäristöasiantuntija Terhi oli varmistanut hänen tulonsa kymmeniä kertoja sekä edellispäivinä että tänään. Seminaarimme aikanakin Wangarin sihteeri lupasi moneen kertaan, että tämä tulee, vaikkakin myöhässä, mutta ei tullut. Siitä huolimatta keskustelusta tuli oikein hyvä ja sali oli täynnä.

Ympäristöjärjestöthän ovat vastustaneet kehitysmaiden metsäprojektien ottamista mukaan Kioton sopimuksen CDM:ään eli puhtaan kehityksen mekanismiin, jonka kautta teollisuusmaat voivat kuitata osan päästövähennyksistään kehitysmaissa toteutettavilla projekteilla. Tämä on johtunut siitä, että on pelätty trooppisista metsistä tulevan Kiotoon iso porsaanreikä, jossa tehtaiden ja voimalaitosten todellisten päästövähennysten sijasta istutettaisiin kehitysmaissa metsää, vaikka kyseisen maan metsien kokonaismäärä samaan aikaan vähenisi ja vaikka istutetun metsän pysyvyyttä ei voitaisi taata.

Viime vuosina on kuitenkin yhä enemmän ja enemmän alettu ajatella niin päin, että ilmastonsuojelun myötä voitaisiin luoda taloudellisia kannustimia suojella trooppisia metsiä. Jos paikallisyhteisöt hyötyisivät taloudellisesti siitä, että metsä pidetään metsänä, niiden ei tarvitsisi rahan toivossa myydä puuta tai muuttaa metsää soijapelloiksi. Papua-Uusi Guinea ja Costa Rica ovat ehdottaneet, että myös estetystä metsän hävityksestä korvattaisiin. Mutta miten? Korvattaisiinko vain niille valtioille ja paikallisyhteisöille, jotka jättävät suunnitellut metsänhävityshankkeet toteuttamatta? Vai korvattaisiinko ylipäänsä olemassa olevien trooppisten metsien ylläpidosta? Ja mistä saataisiin rahat? Tästä siis keskustelimme. Brasilian Greenpeacen edustaja kertoi, että hänen maassaan trooppisten metsien hävitys johtuu pääasiassa isosta agribisneksestä, metsiä raivataan pihvikarjan laitumiksi ja soijapelloiksi, muun muassa. Kenialainen nainen, joka on tehnyt aiheesta väitöskirjan, sanoi Kenian metsien hakkaamisen johtuvan ensisijassa siitä, että kylät raivaavat lisää peltoa.

Illansuussa mepit tapasivat taas komission ja ministerineuvoston edustajat. Dimas ja Enestam eivät itse päässeet paikalle, koska olivat itse parhaillaan neuvotteluissa. Avril Doyle välitti Euroopan parlamentin delegaation kritiikin EU:n tähänastista esiintymistä kohtaan.

Kokouksessa on tähän mennessä tehty päätöksiä vähemmän vaikeista asioista, kuten rahastosta, jolla autetaan kehitysmaita sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Kuuma peruna, eli Kioton sopimuksen sitoumusten tarkistus, on edelleen auki. Kyse on siis siitä, miten päästöjä vähennetään vuoden 2012 jälkeen, mitkä maat ja miten paljon. Kiotohan ei sano mitään vuoden 2012 jälkeisestä ajasta. EU haluaa näille neuvotteluille takarajan, joka mahdollistaisi sen, että päästövähennysvelvoitteisiin ei tule katkosta vuoden 2012 jälkeen. Kiina vastustaa takarajaa ja ylipäänsä keskittyy siihen, että kehitysmaille ei saa tulla päästörajoituksia. Valitettavasti isoimmille kehitysmaille, kuten juuri Kiinalle, on pakko sopia päästörajoituksista, jos ilmasto halutaan pelastaa.

Illalla menimme Ulriikan ja Terhin kanssa libanonilaiseen ravintolaan syömään. Olimme hyvällä tuulella muun muassa siksi, että järjestämämme tilaisuus oli mennyt hyvin, siitäkin huolimatta että Wangari ei loppujen lopuksi tullut paikalle. Kun olimme lopettelemassa illallista ja iloista rupatteluamme, huomasin että käsilaukkuni oli poissa. Syntyi kohtalainen häslinki. Ravintolan henkilökunta epäili, olinko ylipäänsä tullut laukun kanssa ravintolaan. Satuin olemaan aivan varma, etten ollut unohtanut sitä minnekään muualle, koska olin maksanut taksissa tulomatkan, laukku oli sylissäni kun nousin autosta. Yksi ensimmäisistä ajatuksistani oli, että onneksi olin ottanut laukusta ja lompakostani pois aika paljon kaikenlaista, joka tavallisesti on tuossa ”survival kitissä”. Valitettavasti passi ja lentoliput kuitenkin olivat laukussa. Takaisin Eurooppaan pitäisi lentää huomenillalla.

Ulriikka ja Terhi ryhtyivät etsimään puhelintensa muisteista ulkoministeriön päivystyksen ja Suomen Nairobin suurlähetystön puhelinnumeroita. Saimmekin yhteyden ulkoministeriön päivystykseen ja sen kautta Suomen Kenian konsuliin ja erääseen toiseenkin lähetystön työntekijään, joka neuvoi olemaan menemättä poliisiasemalle nyt yöllä. Saimme myös kuoletetuksi laukussa olleen luottokortin.

Tämä on ensimmäinen kerta elämässäni, kun minulta viedään käsilaukku. Edes lompakkoa ei koskaan ole viety, vaikka olen matkustellut aika paljon. No, onneksi meistä kukaan ei sentään joutunut aseellisen ryöstön kohteeksi.

Keskiviikko 15.11.06

”Te ensin” -linja jyllää edelleen

Nairobissa satoi, kun saavuimme sinne aamulla. Tienvarsilla oli paljon kuraa, mutta kaikki kasvillisuus näytti hyvin vihreältä ja rehevältä. Teiden varsilla oli paljon taimimyymälöitä, vieri vieressä olevat erilaiset taimet näyttivät tosi somilta, kuten myös monenlaiset kukkivat puut.

Hotellissa kävimme häthätää suihkussa ja jatkoimme saman tien kokouspaikalle. YK:n alue Nairobissa on aika viehättävä, rakennusten välissä on nurmikon lisäksi paljon puita ja pensaita, kokoustilasta toiseen kuljetaan ulkokautta kivettyjä polkuja pitkin. Se tuntuu tosi paljon mukavammalta kuin olla aamusta iltaan vangittuna betonisiin kongressipalatseihin.

Toisaalta kaikessa on aika lailla siirtomaatunnelmaa. Hotellissa koreisiin univormuihin puetut mustat ovi- ja kerrosvahdit pokkuroivat ja hymyilevät ylen kohteliaasti pääasiassa valkoihoisille asiakkaille. YK:n alueella kaikki avustava henkilökunta, tarjoilijat, siivoojat ynnä muut, ovat mustia, mutta iso osa kokousväestä valkoisia. Tätä kaikkea kehystää vielä rehevä ja kaunis trooppinen kasvillisuus. Pakostakin tuntee itsensä siirtomaaherraksi.

Nicholas Stern näyttää olevan tähti myös Nairobin ilmastokokouksessa. Tänään hän puhui täysistunnolle, huomenna oheistapahtumassa. Sternin sanoma tuntuu olevan kaikkien huulilla. En ehtinyt tänään häntä kuuntelemaan, mutta kuulin muilta, että hänen esityksensä oli suunnilleen sama kuin viime viikolla Brysselissä. Ilmaston suojelu on erittäin kannattavaa, ”tosi hyvä kauppa”, totesi Stern. Toisin sanoen, vaikka ilmaston suojelu maksaa, se tulee erittäin paljon halvemmaksi kuin valloilleen päästetyn ilmastonmuutoksen aiheuttamat tuhot.

Vaikuttaa siltä, että maailmalla on heräämässä uudenlainen ymmärrys siitä, että ilmastonmuutos on hyvin vakava uhka ja että on paljon järkevämpää estää sen ryöstäytyminen valloilleen kuin seisoa tumput suorana odottamassa katastrofien kypsymistä. Tätä uudenlaista ymmärrystä heijastavat myös USA:n vaalitulos ja se, että myös USA:n republikaanien asenteet näyttävät olevan muuttumassa.

Valitettavasti tuo ymmärrys ei näytä kovinkaan paljon heijastuvan hallitusten neuvottelulinjaan täällä Nairobissa. ”Te muut ensin” -periaate jyllää edelleen. Toisin sanoen melkein kaikkien tärkein huolenaihe näyttää olevan, ettei oma maa vain vahingossakaan tee karvankaan vertaa enemmän kuin muut, mieluummin vähemmän.

Nicholas Sternin mukaan globaalit päästöt pitäisi saada laskuun ennen vuotta 2020. Mutta täällä Nairobissa ei suinkaan vielä keskustella siitä, paljonko teollisuusmaat vähentävät päästöjään lähivuosikymmeninä – tai paljonko kehitysmaat hillitsevät päästöjensä kasvua – vuoden 2012 jälkeen, josta Kioto ei sano mitään. Täällä keskustellaan siitä, aletaanko ja miltä osin, virallisesti keskustella uusista päästörajoituksista. Hallitusten edustajat vääntävät kättä siitä, millaisia työryhmiä ynnä muita valmisteluelimiä asetetaan, ja asetetaanko niiden työlle takarajaa vai ei. Varsinaisia isoja päätöksiä siis lykätään tulevaisuuteen.

Kun mepit tapasivat kansalaisjärjestöjen edustajia, nämä arvostelivat EU:ta heikosta esiintymisestä. Kritiikki kohdistui sekä ympäristökomissaari Dimasiin että Suomen ympäristöministeri Enestamiin, joka on nyt EU:n ympäristöministerineuvoston puheenjohtaja.

Ikävä kyllä täytyy sanoa, että illan lehdistötilaisuudessa EU:n esiintyminen oli heikkoa. Dimas ja Enestam puhuivat EU:n johtavasta roolista ja siitä, että ilmastonsuojelulla on kiire, mutta eivät sanoneet oikeastaan mitään, mikä olisi osoittanut EU:n edelleen olevan ilmastoneuvottelujen veturi. He eivät sanoneet selkeästi edes sitä, että EU ajaa Nairobissa sellaista neuvotteluaikataulua, joka mahdollistaa sen, että kansainvälisiin päästövähennyssitoumuksiin ei tulisi katkosta Kioton jälkeen.

Reipas konservatiivikollegani Avril Doyle pelasti tilanteen kertomalla, että EU on päättänyt selvittää, mitä seuraisi siitä, jos EU asettaisi tuontitullit niille maille, jotka eivät ole ratifioineet Kiotoa. Parlamenttihan asettui jo viime vuoden tammikuussa kannattamaan tätä. Tänä syksynä myös komission asettama korkean tason työryhmä asettui tukemaan selvityksen tekemistä. Toimittajat kiinnostuivat asiasta ja piirittivät Avrilin lehdistötilaisuuden päätyttyä.

Virallisten neuvottelujen ohella oli koko ajan toinen toistaan mielenkiintoisempia oheistilaisuuksia. Ruotsalaismeppi Anders Wijkman raportoi innoissaan tapahtumasta, jossa brasilialainen metsäasiantuntija oli selostanut trooppisten metsien monimutkaista roolia myös ilmaston säätelyssä. Sen lisäksi että metsiin on sitoutuneena valtavat määrät hiiltä, joka metsien hävitessä siirtyy hiilidioksidina ilmaan, ja niissä elää valtaisa määrä erilaisia eliölajeja, ne haihduttavat ilmaan merkittävät määrät vettä ja näin tuottavat sadetta. Tietty pinta-ala trooppista metsää haihduttaa ilmaan enemmän vettä kuin meri. Tämän vuoksi trooppiset metsät toimivat eräänlaisena pumppuna, joka vetää lämpöä meristä ilmaan. Jos trooppisia metsiä hakataan liikaa, tämä prosessi häiriintyy ja merten lämpeneminen nopeutuu, mikä puolestaan lisää rajujen hurrikaanien todennäköisyyttä.

Meppidelegaatio oli kutsuttu kaupungin ulkopuolelle toissa vuoden rauhannobelistin Wangari Maathain Green Belt Movement-järjestön tapahtumaan. Siellä allekirjoitettiin sopimus järjestön ja Maailmanpankin välillä. Wangari Maathai kertoi, että Karuran metsäalue, jolla juuri olemme, on Kenian makean veden muodostumisen kannalta keskeinen.

Tapahtumassa istutettiin kahdeksan puuta. Meppidelegaatiota johtava Hans Blockland, ympäristövaliokunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja, sai istuttaa yhden puun. Minä valiokunnan toisena varapuheenjohtajana sain kastella sen. Tämä puu, jonka nimeä en saanut ylös, on kuulemma perinteinen lääke monenlaisiin tauteihin. Juuret auttavat ripuliin, lehdet malariaan, kuoret mahakipuun, ummetukseen, hammassärkyyn ja lihaskipuun.

Paikalla oli iso joukko värikkäisiin kansallispukuihin pukeutuneita masai-kansan jäseniä. He ja muutkin afrikkalaiset säestivät tilaisuutta useaan otteeseen laululla ja tanssilla.

Illalla meppidelegaatio illallisti kolmen Maailmanpankin edustajan kanssa. Istuimme erään hotellin ravintolan ulkoterassilla. Kaksi Maailmanpankin edustajista oli Yhdysvalloista. Oli hauskaa jutella sellaisten jenkkien kanssa, jotka vaikuttivat olevan sitoutuneita ilmastonsuojelun edistämiseen. He kertoivat Maailmanpankin arvioineen, että jos tulevat energiainvestoinnit haluttaisiin tehdä vain puhtaimmalla käytettävissä olevalla tekniikalla, maailman vuotuisten energiainvestointien hinta nousisi noin 20–30 miljardilla. Se on paljon rahaa, mutta kuitenkin summa, jonka maksaminen on täysin mahdollista. Myös Nicholas Sternin arvio tarvittavasta vuotuisesta lisärahasta on samaa suuruusluokkaa. Tavanomaisella tekniikalla vastaavat investoinnit maksavat noin 165 miljardia dollaria,

Tiistai 14.11.06

Komissaarin kanssa VIP-salongissa

Päivästä aika iso osa meni Nairobin matkan valmisteluihin. Niiden ja täysistuntoäänestysten lisäksi oli REACH-kemikaalilainsäädäntöä koskevia palavereita. Teollisuuskomissaari Verheugen käyttäytyy todella kummallisesti, kääntää takkiaan niin että napit lentävät. Parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa viime kuussa Verheugen puhui pontevasti sen puolesta, että vaaralliset kemikaalit pitää korvata turvallisemmilla, jos vaihtoehto on olemassa. Silloin käsiteltiin tietyn vaaralliseksi osoittautuneen kemikaaliryhmän kieltämistä. Mutta REACH-neuvotteluissa Verheugen tekee kaikkensa, jotta tätä periaatetta ei otettaisi kemikaalilainsäädännön yleisperiaatteeksi.

Arkijärjellä on tosi vaikea ymmärtää, miksi vaarallisten kemikaalien käyttö pitäisi sallia silloin, kun turvallisempi vaihtoehto on olemassa. Mutta juuri tästä asiasta nyt väännetään kättä Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston välillä.

Päivän uutinen on se, että Ruotsissa Ringhalsin ydinvoimalaitoksessa, 500 km Tukholmasta etelään, muuntaja on aamuyöllä syttynyt palamaan ja kolmosreaktori jouduttiin pysäyttämään. Seisokin arvellaan kestävän kolmisen viikkoa. Eipä siitä ole kauaakaan, kun Forsmarkin ydinvoimalassa oli vaarallinen läheltä piti-tilanne.

Illansuussa lähdin Strasbourgista kanssa lentämään kohti Nairobia ja ilmastoneuvottelukokousta, yhdessä kolmen muun meppikollegan kanssa. He olivat Avril Doyle Irlannista, Dorette Corbey ja Hans Blockland Hollannista sekä Roberto Musacchio Italiasta. EU:n ympäristökomissaari Dimas oli samalla lennolla kabinettipäällikkönsä kanssa. Heidän piti alun perin lähteä edellispäivänä, mutta lähtö viivästyi REACH-vääntöjen takia. Amsterdamissa, jossa odotimme Nairobin lennon lähtöä. Dimas kutsui mepit mukaansa VIP-salonkiin. Se oli oiva tilaisuus rupatella kerrankin siten, ettei kaikilla ollut hirmuinen kiire muualle.

Maanantai 13.11.06

Koko päivä suttaantui matkaan – alas Strasbourg! c Halusimme vielä sunnnuntai-iltanakin saunoa ja uida avannossa, jäimme mökille yöksi. Aamulla pitää lähteä kahdeksalta ajamaan kohti Tamperetta, jotta ehtisin ajoissa junaan ja Frankfurtin lennolle.

Lennän Frankfurtiin SAS:lla Helsingistä Tukholman kautta. Tukholmassa ilmenee, että lento Frankfurtiin on peruttu. No, saan paikan myöhemmältä lennolta, mutta se merkitsee, että saavun Frankfurtiin vasta klo 19 ja Strasbourgiin noin iltakymmeneltä. Kohtalaisen pitkä matkustuspäivä. Eikä huominen ole parempi, lähden Strasbourgista Amsterdamin kautta kohti Nairobia ja ilmastokokousta. Huokaus!

Junassa ja lentokoneissa luen vuoren lehtiä, joita kotiin on päässyt kertymään ja joita en aikaisemmin ole ehtinyt lukea. 26.10. Tekniikka ja talous kertoo professori Mikko Karan näkemyksestä, jonka mukaan Suomen tulevaa sähköntarvetta on liioiteltu. Ehdinkin jo perjantaina kuulla yhdeltä tutulta, että Metsäteollisuusliitto on useissa tiedotteissaan haukkunut Mikko Karaa. Paperiteollisuus kun tekee kaikkensa, jotta sähkö Suomessa olisi mahdollisimman halpaa, viis siitä miten muulle yhteiskunnalle käy. Paperipatruunat ovart liian kauan olleet liian hyviä kavereita liian monen johtavan poliitikon kanssa, ja myös ministeriöiden korkeiden virkamiesten kanssa. 19.10. Hesarissa akatemiaprofessori Eva-Mari Aro kirjoittaa kehitteillä olevista menetelmistä, joilla esimerkiksi auringon energiasta voidaan suoraan valmistaa vetyä, joka on erinomainen puhdas energianlähde, tai oikeastaan energiavarasto, ja samalla myös muuta polttoainetta, kuten metanolia.

20.10. Talouselämässä on ollut juttu bioenergiasta. Siinä kerrotaan, että ruokohelven (joka on aika vähätöinen viljelyskasvi) polttoon sopivia voimaloita on Suomessa 80. Jos niistä 50 isoimmassa 10 % turpeesta ja kivihiilestä korvataan ruokohelvellä, saataisiin lämpömäärä, jolla lämpiäisi 250 000 omakotitaloa, tai sähkömäärä, joka vastaa Loviisan ydinvoimalan yhden reaktorin tuotantoa. Tai jos 100 000 sähkölämmitteistä omakotitaloa siirtyisi pelletteihin, sähköä säästyisi määrä, joka myös vastaa Loviisan yhden reaktorin tuotantoa.

On hauskaa, että ennen niin patakonservatiivisissa Talouselämä ja Tekniikka ja talous-lehdissä on alkanut olla tuhkatiheään juttuja uuden energiatekniikan avaamista mahdollisuuksista.

Mutta 26.10. Aamulehdessä ja monessa muussakin lehdessä mollataan biopolttoaineita, väitetään niiden saastuttavan enemmän kuin fossiiliset. Kotimaisen ohraetanolin ja rypsidieselin tuotanto voikin saastuttaa. Mutta en todellakaan usko väitettä, että biopolttoaineiden seuraavat kehitysvaiheet olisivat yhtä huonoja, olen kuullut Brysselissä niin monta esitystä siitä, miten biopolttoaineiden tuotantoon ei kohta tarvita ruokaa, vaan entsyymitekniikalla voidaan muuttaa erilaisten energiakasvien selluloosa sokeriksi ja edelleen etanoliksi, ja miten esimerkiksi levistä voidaan tehdä biodieseliä. Näin biopolttoaineita voidaan tehdä esimerkiksi biojätteistä. Ja biopolttoaineiden tuotannon ”jätteet” kelpaavat monien biomateriaalien, esimerkiksi biomuovien, raaka-aineiksi.

Sunnuntai 12.11.06

Lueskelen New Scientist-lehden paria viime numeroa. Se on yksi parhaista ja mielenkiintoisimmista lehdistä, joita tiedän. Lokakuun lopun numerossa on hiuksia nostattava juttu USA:n suurimmasta rikastetun, siis ydinasekelpoisen, uraanin varastoalueesta, joka on kurjassa kunnossa. Tuolla alueella aikoinaan valmistettiin rikastettu uraani Hiroshiman pommia varten. Sinne on tuotu rikastettua uraania eri puolilta USA:a, niitä on 200 erilaisessa säiliötyypissä. Kaikista säiliöistä ei lainkaan tiedetä, mitä niissä on, kirjanpidossa on aukkoja. Jotkin uraaniyhdisteet ovat kaasuuntuneina syttymisherkkiä, tulipalonalkuja onkin ollut. Turvamääräysten laiminlyönnin vuoksi erääseen suodattimeen oli päässyt kertymään rikastettua uraania vaarallisen suuri määrä. Jos tämä olisi saanut jatkua tarpeeksi kauan, suodattimeen olisi kertynyt ydinpommiin riittävä määrä uraania, joka olisi aiheuttanut ydinräjähdyksen. Huh!

Yhdessä loka-marraskuun vaihteen numeroista kerrotaan myös siitä, miten IPCC:n (hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin työssä mukana olevia USA:laisia tutkijoita painostetaan. Ilmastoskeptikot valitsevat tutkijan kerrallaan hyökkäystensä kohteeksi, tavoitteenaan tuhota tutkijan maine ja ura, jotta amerikkalaisyliopistojen tutkijat eivät lopulta enää uskaltaisi osallistua IPCC:n työhön. Monet heistä ovat tehneet hyvin uraauurtavaa työtä.

Lauantai 11.11.06

Saari talvikuntoon

Menemme käymään saareen ”Jukan puolen mökille” panemaan sen talvikuntoon. Matkalla Kotkaan autoradio kertoo, että USA:lainen riisi on joutunut suomalaisten maahantuojien epäsuosioon, koska siitä on löytynyt geenimuunneltua ainesta, amerikkalaisista puhtaussertifikaateista huolimatta. Oikein!

Merenrannassa laiturissa on enää kaksi venettä, meidän paatti ja yksi toinen. Veneemme näyttää siinä kovin yksinäiseltä. Käymme häthätää saaressa, kaadamme sadevesitynnyrit kumolleen, tyhjennämme vesiastiat, joissa on jo jonkin verran jäätä, mutta onneksi mikään ei ole vielä halki. Nostamme soutuveneen ylemmäs ja käännämme sen kumolleen. Sitten jätämme talvijäähyväiset kesäparatiisillemme. Illaksi ja huomiseksi on nimittäin ennustettu kovaa tuulta. Olisi sinänsä kiva jäädä saareen yöksi, vaikka onkin jo aika arktista, mutta emme tiedä, pääsemmekö sunnuntaina pois, jos nyt jäämme.

Ajamme vielä Kuhmoisiin äidiltäni perimälleni mökille, ehdimme lämmittää saunankin.

Perjantai 10.11.06

Lentokoneessa tapasin yhden tutun toimittajan. Tämä ihmetteli sitä, miten Sternin raportista tuli heti megauutinen, kun hän puhui ilmastonmuutoksen vaikutuksista talouteen eikä ympäristöön. Niinpä. Kun sanotaan, että ilmastonmuutos tuhoaa ympäristöä, se herättää vain haukotuksia. Mutta kun sanotaan, että se tuhoaa talouden, asia otetaan tosissaan.

International Herald Tribune kuvaa USA:n uutta puolministeriä Robert Gatesia "anti-Rumsfeldiksi". Guardianissa on henkilökuva Rummysta, siinä siteerataan Kissingeriä jonka mukaan Rumsfed oli "häikäilemättömin koskaan tapaamani mies”.

Guardian kirjoittaa, että Rumsfeldin ero tulee ainakin 3 vuotta liian myöhään, mutta osoittaa kuitenkin, että presidentti Bushin on viimein pakko tunnustaa Irakin katastrofi tosiasiaksi, josta Rumsfeldila on suuri vastuu. Heti 9.11.2001 terrori-iskun jälkeen Rumsfeld syytti, virheellisesti, Saddam Husseinia iskusta. Hän paitsi ajoi hyökkäystä Irakiin kuin käärmettä pyssyyn, myös päätti että se tehdään vain kolmanneksella siitä miesvahvuudesta, jota kenraalit pitivät välttämättömänä.

52 johtavaa eurooppalaista ekonomistia ja WWF vaativat EU:n päästökauppajärjestelmän tehostamista. Koko järjestelmä on uhattuna, jos päästöoikeuksia jaetaan liikaa. Suomesta mukana ovat profeesorit Pentti Malaska, Tomi Kallio ja Markku Wilenius Turun Kauppiksesta sekä Matti Liski ja Minna Halme Helsingin Kauppakorkeakoululta.

Koneessa luen iltapäivälehdistä varsinaiset asiat. Susan on lehdissä isosti. Naisparka, erehtyi hölöttämään toimittajille, ei tajunnut että hänellä vain rahastetaan. Nyt sitten vähän aikaa rahastetaan Matin ja Susanin erolla.

Jukan kanssa sanailimme siitä, että Brunberg joutuu muuttamaan Suukko-namiensa pakkausta. Jukka ehdotti, että suutelevan parin toinen osapuoli olisi junttisuomalainen. Minä ehdotin, että se voisi olla vaikkapa Väinämöis-lakkinen maajussi. Tai sitten suutelevana parina voisi olla musta ja valkoinen mies, tai musta ja valkoinen nainen.

Lueskelen postia viikon varrelta. Käymäläseura huussi kertoo nettisivuista, joilla on tietoa erilaisista kompostikäymälämalleista. Yhdistys on toteuttanut ”kuivakäymälät turvallisesti Eurooppaan”-hanketta, Viron mallikäymälät ovat olleet jo koeponnistuksessa. Infolehtinen päättyy kehotukseen: ”Kaikki helpottamaan maailman vessahätää!”

Torstai 09.11.06

Nicholas Stern: EU:n tulee olla valmis yksipuolisiinkin päästövähennyksiin

Ensin hyvät uutiset: USA:ssa demokraatit saavat enemmistön myös senaattiin ja hallitsevat kongressin molempia kamareita ensi kertaa 12 vuoteen. Voitto varmistui Virginiassa.

Sitten ikävä uutinen: Sampo myy koko pankkitoimintansa tanskalaiselle Danske Bankille. Minulla on ollut Postipankki-Leonia-Sammossa tili teini-ikäisestä asti. Välillä suutuin siihen ja siirryin Osuuspankkiin, mutta sitten sisuunnuin Osuuspankkiin ja palasin takaisin. Pitäisiköhän palata takaisin Osuuspankkiin?

Aamulla juttelin yhden toimittajan kanssa REACH-kemikaalilainsäädännöstä. Kuulin häneltä, että Matti ja Susan ovat eronneet. Voi voi!

Vanhanen on myös loihenut lausumaan, että Suomen pitää ryhtyä EU:n mielipidejohtajaksi itse valitsemissaan asioissa, kuten uusiutuva energia. Sallikaa minun nauraa! Kuvittelen sieluni silmillä Vanhasen, joka ei ole pääministerinä ottanut selkeää ja omaperäistä kantaa yhtään mihinkään, astumassa tiedotustilaisuudessa eurooppalaisen lehdistön eteen sanomaan: ”Nyt sanon mielipidejohtajan kannan …” Ja toivon tosiaan, että Suomesta ei tule uusiutuvan energian mielipidejohtajaa, koska Suomi on niin sanottujen uusien uusiutuvien energianlähteiden hyödyntäjänä Euroopan häntäpäässä. Uusiutuvan energian kokonaisvertailuissa olemme aika hyviä, koska meillä on jonkin verran vanhaa vesivoimaa ja paperitehtaat käyttävät suuren määrän puuperäistä energiaa. Ainoa ”uusi uusiutuva”, jossa Suomi on tehnyt jotain merkittävää, on puuhake. Kaikessa muussa ”uudessa uusiutuvassa” Suomi on hännänhuippuja, kuten tuulivoimassa, maalämmössä, biopolttoaineissa, energiakasvien viljelyssä. Meillä näitä uusia tulossa olevia teknologioita keskitytään vähättelemään ja parjaamaan.

Financial Times kirjoittaa, että komissio vaatii tiukentamaan jäsenmaiden suunnittelemia hiilidioksidin päästökiintiöitä seuraavalle kaudelle. Erityisen suurta korjausta komissio vaatii Itävallalta ja Suomelta. Varsinainen mielipidejohtaja!

Aamulehdessä kirjoitetaan nanohiukkasten terveysvaikutuksista. Samasta asiasta Europarlamentin vihreät ovat puhuneet paljon, vastaanotto ei ole ollut kovin innostunut. Äärimmäisen pienet, millimetrin miljoonasosan suuruusluokkaa olevat hiukkaset pääsevät kulkemaan elimistössä suunnilleen vapaasti, Nanomateriaaleista ei kuitenkaan ole tehty kunnollisia riskianalyysejä, vaikka niitä on alettu käyttää muun muassa kosmetiikassa.

STT:n kiertoartikkelissa puhutaan hormonihäiritsijäkemikaaleista. Niinpä, niistäkin europarlamentin vihreät ovat puhuneet paljon, ja niiden käytölle tulee toivottavasti jotain tolkkua uuden REACH-kemikaalilainsäädännön myötä.

Vihreiden energia- ja ilmastoseminaari jatkui. Felix Matthes saksalaisesta Öko-Institutista esitteli energiaskenaarion, jossa EU:n hiilidioksidipäästöjä vähennetään 30 % vuoteen 2020 ja samalla ydinvoima ajetaan alas. Isoin päästövähennyssiivu saadaan energiasta, energiatehokkuuden parantamisesta, uusiutuvasta energiasta, sähkön ja lämmön yhteistuotannon lisäämisestä ja kivihiilen korvaamisesta maakaasulkla. Hiilidioksidin talteenottoa tarvitaan vasta vuoden 2020 jälkeen. Toiseksi isoimmat päästövähennykset saadaan liikenteestä ja kotitalouksista. Liikenteen päästövähennykset koostuvat uusiutuvasta energiasta, autojen polttoainetehokkuuden parantamisesta, rautateiden ja joukkoliikenteen suosimisesta.

Yks iso ongelma ovat jo tehtyjen investointien päästöt. Vuoteen 2020 puolet nykyisestä voimalaitoskannasta pitää korvata. Se on hyvä, koska uudet voimalaitokset voidaan tehdä uusilla tekniikoilla. Huono uutinen on se, että neljännes vuoden 2020 päästökiintiöstä on jo sidottu olemassaolevien voimalaitosten kautta.

Keskustelussa tuli esille muun muassa, että ydinvoima on vuosikymmeniä saanut leijonanosan Euroopan energiatekniikan tutkimusrahoista. Kuitenkin ydinvoiman osuus kokonaisenergiasta on aika vähäinen. Jopa IEA:n uudessa skenaariossa, jonka Suomen tiedotusvälineissä on uutisoitu suosittavan ydinvoiman käytön lisäämistä, uusiutuvalla energialla on paljon suurempi osuus.

Myös kivihiilen käyttöä subventoidaan edelleen, se on laskussa, mutta vielä vuonna 2004 oli noin 6 mrd euroa. Vuonna 1984 EU:n komissio arvioi, että hyötöreaktorit eli breederit tulevat olemaan kaupallisessa käytössä vuonna 2005. Eivät ole, vaan breederien, kuten fuusionkin, aikaperspektiivi näyttää siirtyvän eteenpäin vuosikymmenessä suunnilleen 10 vuotta.

Tilaisuudessa oli myös paneelikeskustelu, jossa oli useiden firmojen edustajia. He vaativat kaikki sitovia päästövähennys- ja energiansäästötavoitteita, jotta muun muassa valaistusten ja rakennusten energiatehokkuuden parannusmahdollisuudet otettaisiin oikeasti käyttöön.

Iltapäivällä kävin puhumassa Itämeriseminaarissa. WWF:n Lasse Gustafsson totesi siellä, että vielä 1980-luvulla Itämeri oli kalastuksen kannalta maailman tuottavimpia meriä, mutta nyt se on pahasti ylikalastettu. Uusin Science-lehti ennustaa, että tätä menoa kaikki kaupallisesti hyödynnettävä kala katoaa maailman meristä muutamassa kymmenessä vuodessa. Erityisesti turskan kalastus Itämerellä pitäisi lopettaa, että se ei häviäisi sukupuuttoon.

Normaalisti menen torstai-iltaisin Suomeen. Nyt jäin illaksi Brysseliin kuuntelemaan Nicholas Sterniä, Maailmanpankin entistä pääekonomistia, joka on tehnyt raportin ilmastonmuutoksen ja ilmastonsuojelun taloudellisista vaikutuksista.

Sterniä oli ilo kuunnella, hänellä oli niin nautittavan älykäs ja selkeä tapa puhua. Ja lisäksi hänen sanomansa oli musiikkia korvilleni.

Hän korosti, että ”odotetaan ja katsotaan” on hyvin vaarallinen toimintalinja, ihmiskunta on jo astunut vaarallisille vesille. Kun otetaan huomioon muutkin kasvihuonekaasut kuin hiilidioksidi, niiden yhteismäärä ilmakehässä on nyt 430 ppm (miljoonasosaa). Jos ilmastoa ei haluta päästää lämpenemään yli kahdella asteella verrattuna esiteolliseen aikaan, arvo ei saisi nousta yli 450:n. Ilmaston hiilidioksidipitoisuuden nousua on kuitenkin enää hyvin vaikea saada rajattua tähän, myös 550 ppm on vaikeaa, mutta kuitenkin mahdollista, jos globaalit päästöt saadaan käännettyä laskuun seuraavien 10-20 vuoden aikana, ennen vuotta 2020. Jos mitään ei tehdä, sadan vuoden päästä voidaan olla arvossa 850 ppm, ja ilmasto voi olla 5 astetta lämpimämpi. 5 astetta on lämpötilaero jääkauden ja lämpökauden välillä. Ihmiskunta ei ole koskaan elänyt maapallolla, joka olisi 5 astetta nykyistä lämpimämpi. Voi hyvin olla, että käytetyt arviointimallit aliarvioivat ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja. Todennäköisesti yli miljardi ihmistä tulee kärsimään vesipulasta, erityisesti Afrikassa. Jotkut mallit ennustavat, että Niilin vedestä häviää yli puolet. Merenpinnan nousu aiheuttaa suuria vaikeuksia muun muassa Lontoolle, Pietarille, Hollannista puhumattakaan.

Valinta ei kuitenkaan ole taloudellisen kehityksen ja ilmastonsuojelun välinen, ”voi olla vihreä ja kasvaa”. Siirtyminen vähähiiliseen talouteen edellyttää taloudellista johtajuutta. Täm asia ei kuulu vain ympäsristö- ja energiaministereille, myös valtiovarainministerien tulee osallistua. Toimet, joilla ilmakehän hiilidioksidipitoisuus saadaan tasaantumaan tasolle 550 ppm, maksavat noin prosentin globaalista kansantuotteesta vuoteen 2050 mennessä. Tämä vastaa sitä, että hinnat nousisivat prosentilla kertaalleen, ei siis vuosittain.

Miten päästövähennykset sitten saadaan aikaan? Ensinnäkin päästöille pitää saada hinta, joko veroilla tai päästökaupalla, tai sitten on annettava yrityksille hallinnolliset päästökiintiöt. Jotta päästökauppa toimisi, markkinoilla tarvitaan niukkuutta, eli päästöoikeuksia ei saa jakaa liikaa. Päästöoikeuksien ilmaisjako on järkevää ainoastaan siirtymäkauden menettelynä. Tutkimus- ja kehitysrahat pitäisi tuplata, noin 20 mrd euroon, mutta valitettavasti kehitys on ollut päinvastainen, 1980-luvulta energiatutkimusrahat ovat suunnilleen puolittuneet. Myös erilaisia muita kannusteita pitäisi nostaa 2-5-kertaisiksi.

Joku taloustieteilijä on jo ehtinyt arvostella Sterniä muun muassa liian alhaisen diskonttauskoron käytöstä. Tätä hän kommentoi näin: Jos katsot että lapsesi on vähemmän tärkeä kuin sinä, siksi että hän köyhtyisi tulevaisuudessa, käytät aikasidonnaista diskonttauskorkoa.

Kysyin Sterniltä, mitä hän ajattelee siitä, että EU jatkaisi päästövähennyksiä yksipuolisesti, jos kansainvälistä sopimusta globaaleista päästövähennyksistä ei saada aikaan lähivuosina. Hän vastasi, että ainakin jonkin 10-20 vuoden ajan EU:n pitää olla valmis siihen. Jos me nyt lyömme hanskat tiskiin, koko muukin maailma tekee sen. Jos maksamme siitä 1 % yhden vuoden kansantuotteesta, se ei tee isoa eroa Kiinan ja EU:n talouksien välillä.

Kysymykseen asenteiden muuttumisesta hän sanoi, että Lontoon ruuhkatullikin meni läpi vasta, kun autojen ajonopeus keskustassa putosi kävelyvauhtiin. Mutta asenteet muuttuvat. John Stuart Mill puhui siitä, että pitäisi vaikuttaa siihen, mihin arvojärjestykseen ihmiset asettavat asioita. Esimerkiksi rattijuoppouden ja kierrätyksen suhteen asenteet on muuttuneet. Muutama vuosikymmen sitten autojen kuljettajien puhallutusratsioita pidettiin järkyttävänä puuttumisena ihmisten yksityisyyteen.

Ruotsalaiskollegani Anders Wijkman totesi NASA:n Jim Hansonin pitävän jo yhden asteen lämpenemistä nykyiseen verrattuna hyvin vaarallisena. Stern sanoi, että jos matkalla kohti 550 miljoonasosaan rajoitettua ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta opimme, että päästövähennykset tulevat halvemmiksi kuin nyt arvioimme, oikea johtopäätös siitä ovi hyvinkin olla, että kannattaa tiukentaa tavoitetta.

Anders Wijkman kysyi myös, mitä mieltä Stern on siitä, että EU säätäisi rangaistustullin niille maille, joilla ei ole hiilidioksidin päästörajoituksia. Stern totesi, että myös USA on saanut WTO-paneelissa hyväksynnän esimerkiksi katkarapujen tuontikiellolle tietyistä Aasian maista, koska katkarapuja tuotettiin tavalla, joka vahingoitti merikilpikonnia. Tästä voisi päätellä, että ainakaan WTO ei kiellä ilmastotullia.

Stern neuvoi myös arvostamaan sitä, mitä muut maat ovat tehneet. Kiina on hyvin nopeasti alentanut taloutensa energiaintensiivisyyttä, eli energiankulutus ei ole kasvanut läheskään samaa vauhtia kuin talous. EU:n hiilidioksidipäästökauppa pitää muotoilla sellaiseksi, että muut voivat tulla mukaan, esimerkiksi Kalifornia ja halukkaat USA:n kaupungit, ja japanilaiset firmat. Hiilidioksidin päästökiintiöiden pitäis olla kunnianhimoisempia, siis tiukempia. Jos markkinoilla olisi niukkuutta, hinnoista tulisi vakaampia.

Saamistaan kriittisistä kommenteista Stern totesi, että hänen raporttiaan kritisoivat eivät pidä ilmastonmuutoksen uhkaa todellisena. Hän kertoi itse tavanneensa melkoisen joukon ilmaston tutkijoita, myös skeptikoista tieteellisesti arvovaltaisimman, Lindsayn, joka ei hänen mielestään tuntunut vakuuttavalta.

Monissa maissa energiasektorin vuotuiset subventiot ovat samaa suuruusluokkaa kuin päästövähennysten hinta olisi. Metsien hävittäminen pitäisi lopettaa hyvin äkkiä, sen aiheuttaman päästöt ovat tosi isot. Mutta jos metsät otetaan yhtäkkisesti Kioton mekanismeihin, se voi tuhota päästökaupan, eli tämä pitää tehdä suunnitelmallisesti.

Kun kävelin kohti Brysselin kotiani, partainen mies kauppasi ruutupaperilehtiön sivuille tehtyjä kuulakärkikynäpiirustuksia, 4 euroa kappale, ”laatupiirustuksia”. Ostin yhden.

Keskiviikko 08.11.06

Demokraatit voittivat ja Rumsfeld eroaa

Jihuu! Demokraatit saivat enemmistön USA:n kongressin edustajainhuoneessa. 12 vuoden vähemmistötaival päättyy.

Vihreä ryhmä järjesti yhdessä Euroopan vihreiden puolueiden ilmasto- ja energia-asiantuntijoiden kanssa seminaaria siitä, miten ilmasto pelastetaan.

Saksalainen kansanedustaja Reinhard Loske totesi, että IPPC:n uuden raportin viesti tuntuu olevan kaksin verroin niin karu kuin edellisen, esimerkiksi sen osalta, miten trooppisia tauteja levittävät hyönteiset ja muut otuksen leviävät pohjoiseen. Sternin raportin vertaus ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan on brittiläinen understatement. Sodat loppuvat ja jälleenrakennus alkaa. Valloilleen päässyt ilmastonmuutos ei lopu.

Keskustelimme muun muassa suhtautumisesta hiilidioksidin talteenottoon ja säilytykseen, jota monet ympäristöjärjestöt vastustavat. Carbon capture and storage, ilmastoslangissa CCS, on kuitenkin yksi tärkeimmistä päästövähennyskeinoista melkein kaikissa kansainvälisissä skenaarioissa siitä, miten päästöjä maapallolla vähennetään niin että ilmasto pelastuu. Oma mielipiteeni on se, että vihreiden ei tulisi torjua tätä päästövähennyskeinoa, sitä tulee tutkia ja sille pitää laatia ympäristökriteereitä.

Yksi puhujista totesi, että Euroopan lehdissä on aika paljon juttuja Olkiluotoon rakenteilla olevasta ydinvoimalasta. Paljon vähemmän kerrotaan niistä kolmesta reaktorista, jotka viime vuosina on suljettu Ruotsissa, Sakasassa ja Espanujassa.

Illalla tuli toinen ilouutinen: Yhdysvaltain puolustusministeri Donald Rumsfeld eroaa. Onkohan tällä maailmalla sittenkin toivoa?

Olin Suomen energiateollisuuden lounaalla. Siellä todettiin, että äskettäin Euroopassa laajalle levinneen sähkökatkon syytä ei vieläkään tiedetä. Eilisessä Aamulehdessähän se pantiin tuulivoiman syyksi.

Tiistai 07.11.06

Bioenergia hyödyttää taloutta ja ympäristöä

Hyvä bioenergiauutinen. Maatalouden tutkimuslaitoksen eli MTT:n tutkimus sanoo, että ruokohelven tuotanto energiaksi on kannattavaa sekä taloudelle että ympäristölle. Se lisää viljelijöiden tuloja, vähentää hiilidioksidipäästöjä ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Ruokohelvellä voidaan korvata fossiilista turvetta. Viljely vaatii vähemmän lannoitteita kuin esimerkiksi rehuohra.

Kauhistus! IEA eli kansainvälinen energiajärjestö ennustaa, että Kiinan hiilidioksidipäästöt ylittävät USA:n päästöt vuonna 2009, kymmenkunta vuotta aikaisemmin kuin on oletettu. Tämä vaikeuttaa olennaisesti maapallon ilmaston pelastamista.

Olin bisnesmieslounaalla, jolla keskusteltiin Nairobissa meneillään olevista ilmastoneuvotteluista, alustajana ympäristökomissaari Dimas. Oli muuten varsinainen mieslounas, tuntui kuin olisin palannut 1980-luvun sähköinsinöörikokouksiin. Lounaspaikka oli sopivan polkupyörämatkan päässä, lainasin parlamentin polkupyörän. Jotkut puhujat esittivät ihan kummallisia käsityksiä, mm väittivät, ettei Venäjä ole mukana Kiotossa. Innostuin pitämään pienen palopuheen, jossa muun muassa korjasin tämän virheen. Paikalla oli myös Venäjän suurlähettiläs, joka vahvisti että olen oikeassa. Kehotin herra johtajia miettimään sitä, millainen tapa vähentää globaaleja päästöjä olisi reilu, ja tutkimaan esimerkiksi Vattenfallin esitystä.

Illalla olin tilaisuudessa, jossa Tarja Haloselle myönnettiin ”Silver rose”-palkinto. Tilaisuuden järjestäjä ja palkinnon jakaja on useiden eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä, järjestöt työskentelevät muun muassa ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksien puolesta. Yksi palkinnon saajista oli israelilainen kansalaisjärjestö "Kav La O'ved", joka puolustaa vierastyöläisten ja heidän lastensa oikeuksia. Intifadojen takia Israel on tiukentanut rajavalvontaa varsinaisen Israelin ja miehitettyjen alueiden välillä. Palestiinalaisia ei enää päästetä Israelin puolelle töihin samaan tapaan kuin ennen. Niinpä Israel on tuottanut satojatuhansia ulkomaalaisia työntekijöitä muista maista ja maanosista. Ulkomaalaisten tyntekijöiden lapset, jotka eivät ole synt Israelissa, joutuvat lähtemään maasta täytettyään 18, vaikka olisivat kasvaneet siellä pikkuipanasta. Kamalaa yli-ihmismeininkiä, sanon minä.

Maanantai 6.11.06

Takaisin Brysseliin

Tänäänkin puhuin koululla, omassa vanhassa koulussani eli Sammon lukiossa Tampereella. Tuntui hassulta, kun talo oli ihan uusi ja outo.

Seuraavaksi olin tuomaroimassa Yleisradion ja Eurooppa-tiedotustoimiston järjestämää ”Euromitta”-tietokilpailua, alueellista karsintaa loppukisaan pääsevästä joukkueesta. Porilaiset voittajat olivat tosi hyviä, mutta olivat muutkin hyviä.

Illansuussa pääsin kerrankin osaksi aikaa Suomen WWF:n hallintoneuvostoon. Siellä eräs yritysmaailman edustaja, jonka kanssa juttelin ilmastosta, sanoi hämmästyneensä saatuaan tietää, miten paljon sellaista tekniikkaa on jo olemassa, jolla päästöjä voidaan vähentää. Niinpä, kyse on vain siitä, miten tuo uusi puhtaampi ja fiksumpi tekniikka saataisiin käyttöön. Nicholas Stern sanoo, että päästöille pitää asettaa hinta, jotta yritykset saataisiin investoimaan ilmastoystävällisiin ratkaisuihin.

Lentokentällä kuin Kauppalehdestä Raimo Sailaksen haastattelun, jossa hän sanoo muun muassa: "huuma [eduskunnan biopolttoaineinnostus] muistuttaa sitä euforiaa, joka vallitsi eduskunnassa vuonna 1993, kun esitys viidennestä ydinvoimalasta oli kaadettu." Sailas väittää, että vuonna 1993 silloin ydinvoiman vaihtoehdoksi esitettiin vain maakaasu.

Sailas muuten puhuu pötyä. Vuonna 1993 me ydinvoiman vastustajat puhuimme nimenomaan kotimaisesta bioenergiasta, kuten puuhakkeesta, vaikka sitä yritettiinkin asettaa naurunalaiseksi. Kauppalehdessä Sailaksen haastattelun kyljessä olevat käppyrät osoittavatkin, että puuhakkeen ja muun puusta peräisin olevan energian käyttö lähti nopeaan nousuun vuoden 1993 jälkeen. Mutta tämä kotimainen energia notkahti vuoden 2002 jälkeen, kun eduskunta oli hyväksynyt viidennen ydinvoimalan.

Ma 6.11. - jatkoa

Tämänpäiväinen Guardian kertoo, että ilmastonmuutoksen vuoksi nouseva merenpinta voi aiheuttaa tulvariskin kolmannekselle Afrikan rannikon asuma-alueista vuoteen 2080 mennessä, mukaan lukien Kapkaupunki, Lagos ja Aleksandria. Näin on sanonut Achim Steiner, YK:n ympäristöohjelman eli UNEP:in uusi johtaja. Raporttia esitellään Nairobissa alkavassa ilmastokokouksessa. Greenpeacen energiapoliittinen asiantuntija John Coequyt sanoi, että Grönlannin jäätiköt liikkuvat rivakammin kuin ilmastoneuvottelijat.

Uutisia viime viikolta: USA:laisen energiafirman GE Energyn toimitusjohtaja John Krenicki odottaa EU:n tyylisen hiilidioksidipäästökaupan alkavan myös USA:ssa. Hän sanoo firmansa jo investoivan puhtaaseen energiatekniikkaan.

Euroopan ympäristöviraston julkaisema tutkimus osoittaa, että EU:n Kioto-tavoite on nipin napin saavutettavissa, edellyttäen että kaikki päätetyt ja suunnitellut päästöjä vähentävät toimet toteutetaan kunnolla. Toissa vuonna EU:n 23 jäsenmaan (en tiedä mitkä 2 jäsenmaata on jätetty laskematta mukaan) päästöt kasvoivat vähän, 0,3 %, verrattuna edelliseen vuoteen.

Viime viikon maanantaina Guardianissa George Monbiot on todennut, että ilmastonmuutoksen todellista hintaa ei mitata rahassa vaan ihmishengissä. Hän esittää toimenpideohjelman, jolla teollisuusmaat vähentäisivät päästöjään peräti 90 % vuoteen 2030. Se on kyllä sangen reipas tavoite. Tiistain Guardianissa kerrotaan amerikkalaisfirmoista, jotka pyrkivät “hiilineutraaleiksi” eli hiilidioksidipäästöttömiksi, mm Wal-Mart, Tesco ja GE.

Autoteollisuus sen sijaan urputtaa sitä vastaan, että komissio sanoo valmistelevansa pakollisia rajoituksia autojen hiilidioksidipäästöille. No, se nyt on arvattavissakin.

EU:n kilpailukyvyn, energian ja ympäristön korkean tason työryhmä kehottaa harkitsemaan EU:lle myös yksipuolisia päästövähennystavoitteita, ja vastaavasti asettamaan tulleja tuonnille niistä maista, joissa ei ole hiilidioksidin päästörajoituksia.

Science-lehdessä on julkaistu artikkeli, jossa varoitetaan, että nykymenolla vuoteen 2050 mennessä suuri osa maailman kalakannoista romahtaa ylikalastuksen vuoksi.

Sunnuntai 5.11.06

Olemme viettäneet pyhäinpäiväviikonlopun perinteisellä tavalla, Tampereen Jazzi-happeningissä. Kaikki kolme konserttia, joissa olimme, olivat tosi hyviä, harvinaisen hyviä.

Keskiviikko 1.11.06

Edelleen kouluvierailu

Helsingissä edelleen. Vesisade muuttui lumisateeksi, lisäksi tuli pureva viima. Tänäänkin puhuin koululla, Helsingin Ranskalais-suomalaisella koululla. Illalla oli keskustelutilaisuus "Mitä Kioton jälkeen".

Lokakuu »