|
|
 |
Lobbaukselle pelisäännöt
Lobbarit ovat vaikuttamisen ammattilaisia. Bryssel on Washingtonin jälkeen maailman toiseksi suurin lobbarien keskittymä. Brysselissä arvioidaan olevan 13 - 20 000 lobbaria. Lobbareita, jotka on akkreditoitu Europarlamenttiin, eli he saavat vapaasti tulla ja mennä sinne, on 5000 eli seitsemän per meppi.
Valtaosa eli 70 % on firmojen palveluksessa. Loput edustavat erilaisia intressitahoja, esimerkiksi yhden asian kansalaisjärjestöjä tai laajempialaisia edunvalvontajärjestöjä.
EU-päätöksenteon merkitys ja Europarlamentin valta ovat kasvaneet, mutta lobbausta koskevat säännöt ovat jääneet ajasta jälkeen. On vaadittu lobbareiden rekisteröintiä, ilmoitusta lobbausyritysten ja lobbausta tekevien tahojen ilmoitusta organisaationsa taloudesta.
Tähän asti lobbareita on ohjannut vain yleinen käyttäytymisohje, jonka hyväksyminen on kulkuluvan ehtona. Esimerkiksi sellaista kirjallista ilmoitusta lobbareiden asiakkaista ja yrityksen rahoituksesta, jota esimerkiksi Yhdysvalloissa lobbarilta vaaditaan, ei ole tarvinnut tähän mennessä tehdä.
Alexander Stubb on laatimassa mietintöä säännöistä lobbaukselle. Tärkeitä kysymyksiä tässä mietinnössä ja järjestelmässä ovat:
- Tuleeko rekisteröitymisen olla pakollista vai riittääkö vapaaehtoisuus?
Vihreät ovat vaatineet nimenomaan pakollista järjestelmää. Näillä näkymin Stubb esittänee vapaaehtoista järjestelmää kokeiluluontoisena. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi sen, että lobbausyritykset boikotoisivat rekisteröintiä.
-Tuleeko lobbareiden toimittaa ilmoitus taloudestaan rekisteriin?
Vihreiden mielestä tulee, muuten järjestelmä ei ole juuri nykyistä parempi. Ilmoituksen tulee sisältää luettelo asiakkaista ja erittely siitä, kuka maksaaa minkäkin verran tietyn kynnyksen ylittyessä.
- Tuleeko mietinnönlaatijan merkitä mietintöönsä "lobbarin jalanjälki"?
Koska Euroopan parlamentissa ei ole virallista intressitahojen kuulemisjärjestelmää kuten eduskunnassa, olisi läpinäkyvyyden lisäämiseksi hyvä, että mietinnön laatija itse seuraa, mitä tahoja hän on tavannut kuullakseen aihealueen kannalta keskeisiä edunvalvojia ja asiantuntijoita taatakseen tasapuolisuuden. Lisäksi pitäisi perustaa rekisteri eri lobbaustahojen parlamentin jäsenille lähettämistä ehdotuksista ja lobbauskirjeistä.
- Ketkä kuuluvat säännöstelyn piiriin?
Mielipiteet vaihtelevat: joko vain voittoa tavoittelevat yritykset tai niiden edustajat tai myös kansalaisyhteiskuntaa edustavat tahot. Stubb kannattaa laajaa lobbarin käsitettä eli lukisi säännöstelyn piiriin myös järjestöt, tosin heiltä vaadittaisiin todennäköisesti kevyempi ilmoitus taloudestaan.
- Tuleeko rekisteristä yhteinen komission kanssa?
Lobbarit ovat samoja, joten yhteinen rekisteri olisi ainakin byrokratian kannalta kevyempi. Tästä ei ole ollut poliittista erimielisyyttä ja asiasta on neuvoteltu komission kanssa.
Parlamentti käsittelee Stubbin mietintöä täysistunnossa joko huhti- tai toukukuussa. Sitä ennen mietintö on perustuslaillisen valiokunnan käsittelyssä, jossa muutosehdotusten jättöpäivämäärä on 13.2.
Lisätietoja:
Tiedote 08.05.2008, Satu Hassi »
Vihreän ryhmän lehdistötiedote 15.04.2008
Vihreän ryhmän lehdistötiedote 15.04.2008
Stubbin mietintöesitys (rtf-dokumentti)
Satu Hassin kolumni Kalevassa 11.10.2007
Stubbin haastattelu Euobserverissa 24.1.2008
Muuta lobbaukseen liittyvää:
Vihreän ryhmän lobbaus-seminaarin materiaalit 15.04.2008
Ohjelma (word-tiedosto) täältä »
Mary Craigin tapaustutkimus (word-tiedosto) täältä »
Alter:n esitys (ppt-tiedosto) täältä »
Satu Hassin esitys (ppt-tiedosto) täältä »
lista Satu Hassille tarjotuista aterioista
|
|
|
|
|
|
|
