|
|
 |

Tiedote 20.10.05
EU:n taattava lääkkeiden ja
rokotteiden jakelu sinne, missä niitä eniten tarvitaan
Euroopan parlamentin ympäristö- ja
kansanterveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Satu Hassi
osallistuu valiokunnan edustajana tänään torstaina ja
huomenna perjantaina Lontoossa pidettävään EU:n
terveysministerien kokoukseen. Kokouksen pääaiheena on
varautuminen lintuinfluenssan mahdolliseen muuttumiseen
ihmisille tuhoisaksi pandemiaksi.
"Nyt ei ole käsillä hätätilanne", korosti Hassi, "mutta
meidän on varauduttava siihen, rauhallisesti mutta
päättäväisesti. Olemme saaneet varoitusmerkit ja nyt on
keskityttävä riskin minimoimiseen."
"Tällä hetkellä yksi suurimmista ongelmista on
lääkevarastojen riittämättömyys ja tepsivän rokotteen
puute. Asiantuntijat ovat arvostelleet sitä, että
muutamat maat ovat ennakkotilauksillaan varanneet koko
tuotantokapasiteetin etukäteen. Tuhoisan taudin
mahdollisesti puhjetessa rokotteita ja lääkkeitä ei
välttämättä ole juuri siellä, missä niitä eniten
tarvittaisiin", totesi Hassi.
"EU:n onkin hankittava lääkkeiden ja rokotteiden
valmiusvarasto, joka voidaan toimittaa juuri sinne,
missä sitä tarvitaan pandemian pysäyttämiseksi
syntysijoilleen", vaati Hassi.
Hassi totesi, että lintuinfluenssa, sellaisena kuin
virus nyt on, muodostaa suuren taloudellisen uhkan
siipikarjan tuotannolle ja terveysvaaran niille
ihmisille, jotka ovat tekemisissä sairaiden lintujen
kanssa. Aasiassa sairastuneiden ihmisten kuolleisuus on
ollut korkea.
"Varsinaisen superuhkan muodostaa kuitenkin se
mahdollisuus, että tauti, joka nyt pystyy tarttumaan
ihmiseen vain sairaasta linnusta, muuntuu ihmisestä
toiseen tarttuvaksi", korosti Hassi. "Tällöin tauti
voisi levitä pikavauhtia, jopa muutamassa päivässä
mantereelta toiseen."
"Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että viruksen
ihmisestä toiseen tarttuva muoto syntyy ennemmin tai
myöhemmin. Emme kuitenkaan tiedä, milloin tämä
tapahtuu", selvitti Hassi. "Uudet tutkimustulokset
kertovat, että myös viime vuosisadan alussa riehuneen
tuhoisan 'espanjantaudin' aiheutti ihmisestä toiseen
tarttuvaksi muuntunut lintuinfluenssavirus."
"Käytettävissä oleva aika on käytettävä siihen, että
ihmisille tuhoisan taudin puhjetessa epidemia kyetään
nujertamaan syntyseudullaan eikä sitä päästetä
leviämään", korosti Hassi.
Hassi totesi Euroopan parlamentin korostaneen sitä, että
toimintasuunnitelma pandemian puhkeamisen varalta pitää
laatia etukäteen, mukaan lukien tiedotussuunnitelma.
Lääketieteen ja eläinlääketieteen asiantuntijoiden on
tehtävä tiivistä yhteistyötä. On vahvistettava EU:n
tutkimustoimintaa, jotta paremmin ymmärtäisimme
mekanismin, jolla virus voi kehittää ihmisestä toiseen
tarttuvan muodon. EU:n on tuettava niitä maita, joihin
lintuinfluenssa on levinnyt, jotta nämä voivat tehostaa
toimintakykyään.
TAUSTATIETOJA
Matapatogeenista lintuinfluenssaa esiintyy jatkuvasti
eikä se välttämättä aiheuta linnuissa oireita. Vuonna
1997 havaittiin lintuinfluenssan korkeapatogeeninen
muoto H5N1, joka sairastuttaa ja tappaa lintuja.
Myöhemmin havaittiin, että se pystyy tarttumaan
sairaista linnuista ihmisiin.
WHOn mukaan 116 sairastuneesta ihmisestä 60 on kuollut
vuoden 2004 alun jälkeen neljässä maassa, Kambodjassa,
Indonesiassa, Thaimaassa ja Vietnamissa.
Tauti on aiheuttanut suurta taloudellista vahinkoa
siipikarjantuotannolle ja maaseudun asukkaille niissä
maissa, joissa se on levinnyt.
Turkista lokakuun alussa löytynyt lintuinfluenssa on
varmistunut H5N1-tyyppiseksi. Myös Romaniassa ja
Kreikassa on havaittu lintuinfluenssaa. Tutkimukset
siitä, ovatko nämä H5N1-tyyppiä, ovat kesken.
Heinäkuussa H5N1-lintuinfluenssaa todettiin Venäjällä ja
elokuussa Mongoliassa, Kazakstanissa ja Tiibetissä.
Venäjällä ei ole todettu ihmisten saamia tartuntoja.
Vuoden 2004 alusta EU:n komissio kielsi linnunlihan,
käsittelemättömien lihatuotteiden ja lintujen tuonnin
maista, joissa lintuinfluenssaa on havaittu.
Komission mukaan EU:ssa on käytettävissä 10 miljoonaa
annosta antiviruslääkkeitä, ja 36 miljoonaa lisää
tullaan toimittamaan vuoden 2007 loppuun mennessä. Tämä
riittäisi kattamaan vain 10 % EU:n väestöstä, kun WHO:n
suositus on vähintään 25 %.
Virusta vastaan tepsivää rokotetta ei vielä ole. Osa
EU:n jäsenmaista on tehnyt rokotteesta ennakkotilauksia.
Hollannissa havaittiin vuonna 2003 lintuinfluenssa H7N7.
Se saatiin kuriin teurastamalla miljoonia lintuja.
Ihmisessä tämä virus on aiheuttanut yleensä vain lieviä
oireita, mutta yksi eläinlääkintäviranomainen kuoli
saatuaan tartunnan.
|
|
|