|
|
 |
 |
Kolumni Vihreä lanka -lehdelle 25.04.08
Tarvitaanko tsunami?
Tarvittiin toinen maailmansota ennen kuin ihmiskunta kykeni muodostamaan YK:n ja Eurooppa aloittamaan integraation.
Tarvitaanko ison, Grönlannista mereen liukuvan jäälohkareen aiheuttama megatsunami tai jotain muuta vastaavaa ennen kuin ihmiskunta kykenee päivittämään päätöksenteon koko maailmaa koskettavista asioista?
Yhteistä sopimista huutavia asioita riittää. Miten ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä vähennetään ja miten urakka jaetaan. Miten maailman metsiä suojellaan ja valvotaan. Miten maailman ruokavarat jaetaan niin, että yhdet eivät näe nälkää samaan aikaan kun toiset ylensyövät. Miten kalastusta säännellään niin, että kalaa on vielä sadan vuoden päästäkin. Miten asutetaan nykyiset ja tulevat ilmastopakolaiset.
Viime viikkoina on tapahtunut esimerkiksi seuraavaa. Etelänapamantereesta lohkesi mereen 400 km2:n suuruinen jäätikkö. Britannian ympäristöministeriöstä vuoti julkisuuteen suunnitelma luovuttaa merelle noin 60 km2:n verran alavaa merenrantamaata Norfolkista, mukana 600 perheen kodit, 6 kylää ja 5 keskiaikaista kirkkoa. Norfolkissa rantaviiva on viimeisen kymmenen vuoden aikana jo siirtynyt sisämaahan päin ja useita taloja on romahtanut mereen.
Perusruokien, kuten riisin ja vehnän hinta on noussut rajusti ja se on aiheuttanut mellakoita eri puolilla maailmaa. Taustalla on monia asioita, kuten kasvanut lihansyönti, viljapeltojen muuttaminen biopolttoainepelloiksi ja pitkät kuivuusjaksot. Australiassa kuusi vuotta kestänyt kuivuus on tyrehdyttänyt aikaisemmin massiivisen riisin viennin. Maailman suurin riisimylly Australiassa suljettiin äskettäin.
Aiemmin tänä vuonna tutkijat varoittivat, että nykymenolla ryöstökalastus romauttaa muutamassa vuosikymmenessä valtaosan kaupallisesti hyödynnettävistä kalakannoista.
Nykyisin mikä tahansa maa voi jättäytyä kansainvälisten sopimusten ulkopuolelle. Yksikin maa voi jarruttaa neuvotteluja vuosikausia. Sekä USA että Saudi-Arabia ovat tehneet tämän ilmastoneuvotteluissa. Kansainvälisiä sopimuksia voidaan asettaa vastakkain. Melkein kaikki maailman valtiot ovat sitoutuneet estämään vaarallisen ilmastonmuutoksen. Mutta kaupan vapaudesta on myös sovittu eikä ilmastovapaamatkustajalle rapsahda kauppasanktioita.
YK-järjestelmässä toisen maailmansodan voittajat voivat tehdä päätöksiä ripeästikin ja ryhtyä voimatoimiin. Kaikki muu sujuu etananvauhdilla, jos silläkään.
Jotta ihmisten maailma ei suistuisi väkivaltaisen taisteluun vedestä, ruoasta ja maasta, koko ihmiskuntaa koskevista asioista pitää voida päättää kohtuullisessa ajassa, kohtuullisenkokoisella enemmistöllä.
Vai olemmeko me kuin se sammakko, joka on kattilassa liedellä eikä osaa päättää hypätä pois ennen kuin vesi kiehuu?
|
|