perustietoa EU:sta, EU:n parlamentista ja Satun teesit »
 |
  |
|
|
Joulukuu 2007Perustus valettiin viimein Tänään vihdoin viimein valettiin tulevan kotimme perustan vahvistus. Olen koko joulun ajan nukkunut yöt aika huonosti, kun olen pelännyt, että vahvistamaton talon perustus alkaa sortua. Nyt voin viimein rauhoittua. Kävimme mökillä Kuhmoisissa saunomassa ja uimassa. Järvi on jäässä, mutta rannassa jää on niin ohutta että sen saa käsillä lyötyä rikki, eli avannon teko ei ollut työlästä. Tyttären remonttitulosta ihailemassa Kävimme Helsingissä ihailemassa kellariremonttia, jonka vanhempi tyttäreni ja hänen miehensä ovat tehneet talossaan. Saunoimme upouudessa saunassa. Paikalla oli myös nuorempi tytär sekä veljeni vaimonsa ja lastensa kanssa, eli koko Helsingin pään klaani. Lämpöpumppu ja sähköt paikalleen Lämpöpumpun myynyt firma ei vastannut mitään sähköpostilla lähettämääni reklamaatioon siitä, että 500 kiloa painava ja aika suolaisen hintainen laite jätettiin noin 20 metrin päähän siitä, mihin piti. Rakennusurakoitsija onnistui hankkimaan neljä riskiä miestä, jotka saivat kuin saivatkin raahattua vekottimen nostoliinojen avulla tekniseen tilaan. Aika poikia, se teki 125 kiloa per nuppi. Sähkötkin saatiin kytkettyä ja kuoppa sisäänajotien päässä saatiin umpeen. Samaan kohtaan tullaan kyllä kaivamaan vielä kolmaskin kuoppa, koska Elisa ei suostunut vetämään tietoliikennekaapelia sen enempää vesi- ja viemärityön kuin sähkökaapelityönkään yhteydessä. Olisiko liikaa vaadittu, että nykyisten tietoliikenneyhteyksien aikana katu avattaisiin vain kerran ja vedettäisiin samalla kertaa sekä vesi- ja viemäriputket että sähkö- ja telekaapelit? Kolminkertaisen kaivun kustannukset rokotetaan tietysti asiakkailta, mutta olisiko siirtyminen kertakaivuun parempi säästökohde kuin esimerkiksi se, että asiakkaiden annetaan jonottaa palvelunumeroihin tuntikausia? Benazir Bhutto on tapettu Benazir Bhutto on kuollut vaalitilaisuuteen kohdistetussa väkivaltaiskussa. Se on todella pelottavaa. Ydinasevaltio Pakistanin ajautuminen kaaokseen olisi vakava turvallisuusuhka koko maailmalle. Meidän työmaalle tuli tänään lämpöpumppu. Iloinen asia, mutta ei ihan niin iloinen kuin voisi kuvitella. Lämpöpumppu painaa 500 kiloa, koska lämminvesivaraaja on osa samaa pömpeliä. Tämä miehen korkuinen teräsjärkäle oli määrä toimittaa nosturiautolla teknisen tilan oven eteen, betonialustalle. Autonkuljettaja, joka vekottimen toi, sanoi, ettei tiedä moisesta mitään ja siirsi vekottimen tyynen rauhallisesti autonsa nosturilla keskelle tontin sisäänajotietä noin 20 metrin päähän teknisestä tilasta, kuoppaiseen ylämäkeen. Sisäänajotiehän on muhkurainen kuin perunapelto sen jäljiltä, kun taloon on vedetty uudet vesi- ja viemäriputket. Vähän sen jälkeen tuli sähkölaitoksen kaivuri kytkemään uuden talokaapelimme sähkölaitoksen maakaapeliin. Sähkölaitos ei ollut suostunut lähettämään asentajiaan paikalle silloin, kun katu jouduttiin avaamaan uusien vesi- ja viemäriputkien takia. No, kaivettuaan kuopan sähkölaitoksen miehet huomasivat, että talomme kohdalle ei ole vielä tuotukaan sähkölaitoksen omaa kaapelia, se pitää vetää hiukan kauempaa. He eivät kuitenkaan päässeet kaivamaan katua pysäköityjen autojen vuoksi. Kuoppa jäi siihen yöksi. No, onneksi sentään lämpöpumppu jäi seisomaan kuopan oikealle eikä väärälle puolelle. Perhettä, ruokaa ja kirjoja Varsinainen joulu meni kokatessa sekä perheen ja ystävien kanssa. Aattona olimme kotona Jukan ja nuoremman tyttäreni kanssa, tytär kokkasi vaikka mitä, muun muassa joululimppua ja kikhernepateeta. Kävimme hänen kanssaan Rajaportin saunalla joulusaunassa, olipa kiva päästä sinne tosi pitkästä aikaa. Aattoyönä läksin tyttären kanssa Aleksanterin kirkkoon, Sympaatti-kuoron jouluyön konserttiin. Tytär on 90-luvulla laulanut samassa kuorossa. Kuoron ohjelmisto oli ihan samaa kuin ennen, mutta joulunahan se kuuluu asiaan. Joulupäivän aterian söimme isän kotona hänen ja hänen kihlattunsa kanssa. Tapaninpäivänä tapasimme ystäviä. Kokkauksen ja seurustelun ohessa aika kului kirjojen parissa. Ensimmäiseksi tartuin Hannu Väisäsen kirjaan Toiset kengät. Se on mielestäni Finlandia-palkintonsa ansainnut. Itse asiassa olisin suonut Hannu Väisäselle Finlandian jo hänen ensimmäisestä kirjastaan Vanikan palat. Molemmat kirjat kolahtivat minuun. Väisänen ikään kuin maalaa sanoilla tunnelmia, värejä, hajuja, maisemia, ihmisiä, hän kirjoittaa kadehdittavan hyvin. Kattopaneelin maalaus jäi haaveeksi Tavoitteenamme on, että talosta muutama huone olisi valmiina tammikuun puolivälissä, jolloin muutamme sisään. Viikolla on tullut paneelia näiden huoneiden sisäkattoja varten. Menin tänään työmaalle maalatakseni laudat. Mutta aikeeksi jäi, huomasin että työmaalle tuotu paneeli oli aivan vääränlaista. Piti tuleman niin sanottua helmiponttia, jota talossa vanhastaankin on, mutta tuodut laudat ovatkin antiikkipaneelia. Harmitti. Anteeksi nyt vain kaikki antiikkipaneelin ystävät, mutta minusta se on tekoromanttista rihkamaa. Pitääkö Stora Enso Lappia läänityksenään? Tällä viikolla kemijärveläiset saivat ensin ilouutisen, sitten kylmää vettä niskaan. Torstaina Ruukki Group ilmoitti haluavansa ostaa Kemijärven sellutehtaan, jota Stora Enso on lakkauttamassa. Perjantaina Stora Enso ilmoitti, ettei se myy. Tänään lauantaina Hesarissa Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen sanoo, että Kemijärvellä ei saa olla tehdasta, joka kilpailee Pohjois-Suomen puusta Stora Enson kanssa, ei sellutehdasta eikä myöskään laitosta, joka tekisi biopolttoainetta puusta. Hänen mukaansa Kemijärvellä saa kehittää vain yritystoimintaa, joka ei hyödynnä puuta. Hetkinen! Tämähän tarkoittaa, että Stora Enso pitää Lappia läänityksenään. Se lakkauttaa Lapin puuta käyttäneen tehtaan, mutta katsoo kuitenkin olevansa yksinoikeutettu Lapin puuhun. Kokoomuslainen ministeri Jyri Häkämies, joka vastaa valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta, sanoo ettei valtio Stora Enson suurimpana osakkeenomistajana mahda mitään firman törkeilylle. En nyt tähänkään ihan usko, mutta ainakaan valtion ei Lapin suurimpana metsänomistajana ole mikään pakko myydä Lapin puuta Stora Ensolle. Asia on Sirkka-Liisa Anttilan käsissä. Hän käyttää valtion omistajavaltaa Metsähallituksessa, joka hallinnoi valtion metsiä. Remonttityömaalle Pitkästä aikaa pääsin Pispalaan remontoitavan talomme työmaalle. Joulu"loma" tulee menemään aika lailla remontin merkeissä, ja kokatessa myös tietysti. Yritän kuitenkin varsinaiset joulunpyhät pysyä poissa työmaalta ja rautakaupoista. Tänään kiersimme remonttityömaata Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestarin kanssa. Saimme häneltä monia hyviä neuvoja. Talon kellarikerros näyttää aika hurjalta, se on lähinnä iso kuoppa, jonka ylälaidoilla ovat vanhat perustukset. Kellariin rakennettavien huonetilojen ja myös alapohjan lämpöeristyksen vuoksi kivijalkaa on pitänyt harjun puolelta korottaa aika lailla. Nyt vanha kivijalka on osittain tyhjän päällä ja joissakin kohdissa sen vieressä on melkein pystysuoraan kaivettua soraa. Työmiehet rakentavat parhaillaan valumuottia kivijalan vahvistusta varten. Kohti kotia Läksin Brysselistä kotiin jo aamukoneella. Bali-kommentointi maailman lehdissä näyttää jatkuvan. International Herald Tribunessa Thomas Friedman kirjoittaa, ettei pidä todellisena yhtäkään sellaista Israelin ja arabien rauhansopimusta, jonka selittämiseen tarvitaan Lähi-idän asiantuntija. Hän soveltaa samaa testiä ilmastosopimuksiin, jos selittäjäksi tarvitaan ympäristöekspertti, se ei ole todellinen. Balin sovun selittämiseen hän tarvitsi 10 eksperttiä – ja hän sentään oli itsekin Balilla. Friedman ehdottaa nopeampaa konstia kuin 190 maan neuvottelut, jotka eivät valmistu ennen kuin sekä Etelä- että Pohjoisnavat ovat sulat. Se nopeampi konsti olisi, että USA panisi töpinäksi ja sen esimerkkiä seuraisivat muutkin maat. Friedman kertoi USA:n neuvottelijoiden pitäneen Balilla tiedotustilaisuuden paikalla oleville ympäristöaktivisteille. Kävi ilmi, että neuvottelijat ovat täysin perillä ilmastonmuutoksesta. Eräs paikalla ollut aktivisti kysyikin puhujilta, miltä planeetalta he oikein ovat, kun heidän puheensa ovat niin täydellisessä ristiriidassa USA:n neuvottelulinjan kanssa. Presidentti Bush on eilen allekirjoittanut lain, jolla pyritään edistämään energiansäästölamppujen käyttöä valaistuksessa ja tiukennetaan autojen polttoaineekulutusnormia, siis jotain hyvää sentään häneltä. Vanha normi on 25 mailia gallonalta, mailimäärä nousee 35:een, mikä vastaa noin 7 litraa sadalla. Auton hiilidioksidipäästö 120 g/km vastaa noin 5 litraa sadalla bensankulutuksessa. Komissio esittää autoille sitovaa hiilidioksidipäästörajaa Päivän pääuutinen on EU:n komission tänään julkaisema ehdotus autojen hiilidioksidipäästöjä rajoittavaksi laiksi. Komissiohan julkaisi jo keväällä alustavan suunnitelmansa, jonka mukaan vuonna 2012 EU:ssa myytävien uusien autojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö saa olla korkeintaan 130 g/km. Tämän lisäksi 10 g/km:n verran pitää vähentää liikennepolttoaineen elinkaaripäästöjä. Komission tänään julkaisema lakiehdotus on keväällä ilmoitetun mukainen. Saksalaiset autofirmat ilmoittivat tekevänsä kaikkensa, ettei komission ehdotusta hyväksytä. No, sehän nähtiin jo aiemmin syksyllä, että autofirmat lobbaavat raivokkaasti, erityisesti saksalaiset. Toisaalta vihreä saksalaiskollegani kävi tänä vuonna erään saksalaisen autofirman tuotekehittelyosastolla ja siellä kaikki olivat sitoutuneet kehittämään maailman vähäpäästöisimmän ja ympäristöystävällisimmän auton. Mutta näistä asioista väännetään kättä myös firman sisällä, nämä ihmiset toivoivat tukea tiukasta lainsäädännöstä. Parlamentti antoi alustavan kantansa komission kaavailuihin aiemmin tänä syksynä. Ympäristöväki oli tähän parlamentin päätökseen hyvin pettynyt, koska jo komission esitys on 10 g/km vesitetty siihen verrattuna mitä aiemmin on kaavailtu, ja parlamentin alustavassa kannassa autoteollisuudelle annetaan kolme vuotta lisäaikaa, ja 5 g/km löysempi päästöraja. No, siitä mitkä vuosiluvut ja grammamäärät tulevat varsinaiseen lakiin, tullaan varmasti näkemään yksi kevään suurimmista taisteluista parlamentissa. Tänään julkistetussa komission ehdotuksessa on myös sakot päästörajassa lipsumisesta. Aluksi ne ovat 20 euroa grammalta, eli esimerkiksi autosta, jonka päästöt ovat 100 g/km raja-arvoa suuremmat, valmistaja maksaa sakkoa 2000 euroa. Ympäristöväki arvosteli sakkoja liian lepsuiksi, ne eivät oikeasti kannusta autotehtaita pysymään päästörajoissa, sakoista tulee käytännössä vain lisävero isopäästöisten autojen hintaan. Tosin sakot nousevat aika rapsakkaa tahtia vuosittain. Saksalainen vihreä kollegani Renecca Harms arvosteli komission ehdotusta siitä, että isot ja painavat autot saavat päästörajoista helpotusta. Se onkin täysin outoa, ilmastonmuutoksen kannalta on täysin yhdentekevää, tuleeko hiilidioksidi pienestä vai suuresta autosta. Autojen päästörajoja säätelevän lain pitäisi nimenomaan kannustaa valitsemaan kevyempiä autoja. Ministerineuvosto on hyväksynyt ensi vuodelle kalastuskiintiöt, jotka ovat tämänvuotisia isommat. Kiintiöt ovat paljon suuremmat kuin mitä tieteelliset neuvonantajat suosittelevat, monet kalakannathan ovat helisemässä. Myös ympäristövaliokunnan kokouksessa käytiin myös keskustelu Balin ilmastokokouksen tuloksista. Tuntuipa mukavalta, kun saksalainen kristillisdemokraatti Peter Liese vaati komissiota valmistelemaan EU:n ilmastotoimenpiteet sen pohjalta, että päästöjä vähennetään vuoteen 2020 mennessä 30 %. Liese vertasi ilmastonsuojelua syövän hoitoon. Syöpähoidot eivät ole potilaalle kovinkaan kivoja, mutta mitä varhaisemmassa vaiheessa hoito aloitetaan, sitä paremmin se puree. Neste piti mepeille tiedotustilaisuuden biopolttoainesuunnitelmistaan. Paikalle tuli vain suomalaisia meppejä. Balin matkallahan mepit kuulivat biopolttoaineista laajan mielipiteiden kirjon. Useimmat YK-järjestöjen edustajat kannattivat pikemminkin biopolttoaineiden sertifiointia kuin niiden kieltämistä. Useimmat ympäristöjärjestöt sen sijaan haluaisivat panna stopin ainakin palmuöljyn käytölle. Hurjinta oli kuulla siitä, että öljypalmuviljelmien tieltä kaadetaan trooppista luonnonmetsää alueilla, jossa maaperä on turvetta. Vaikka paksu turvekerros ei palaisikaan, se hapettuu pikku hiljaa. Vuodessa noin metrin kerros turvetta hapettuu ja muuttuu hiilidioksidiksi. Nesteen edustajat vakuuttivat firmansa pystyvän jäljittämään jokaisen palmuöljyerän ja varmistamaan että se on tuotettu kestävästi. Tämänhetkiset RSPO-sertifikaatin kriteerit eivät kuitekaan sisällä maaperän hiilidioksidipäästöjä. Nesteen mukaan heidän valmistamansa biodiesel tuottaa elinkaarensa aikana (viljelmien lannoitus mukaan lukien) 60 % vähemmän hiilidioksidia kuin normaali fossiilidiesel. Säästetyn hiilidioksiditonnin hinnaksi tulee 200 € jos öljyn hinta on 50 $ barreli, ja 50 €/tn jos öljyn barrelihinta on 100 $. Jos öljyn barrelihinta nousee 120 dollariin, biodiesel tuottaa päästövähennyksiä ihan ilmaiseksi. Nesteen tavoitteena on päästä biopolttoainetuotantoon, jossa raaka-aineena ei käytetä ruokaa. Keskustelimme aika pitkään erilaisista mahdollisista biodieselin raaka-aineista, jatropha-kasvista leviin. Kuulemma nykyinen fossiiliöljy on aikoinaan, miljoonia vuosia sitten, muodostunut syanobakteereista (joihin sinileväkin kuuluu). Olin unohtaa CNN:n haastattelun Olin puheenjohtajana ilmastoa ja turvallisuutta käsittelevässä seminaarissa. Ruotsin ulkoministerin Carl Bildtin neuvonantaja Olof Ehrenkrona totesi, että ilmastonmuutoksen saaminen kuriin on kaikkein suurin haaste, jota ihmiskunnalla koskaan on ollut. Hän puhui myös ruoan hinnan noususta, esimerkiksi vehnän hinta on noussut korkeammaksi kuin koskaan. Avril Doyle antoi Balin kokouksen päätösistunnosta eloisan kuvauksen. Hän sanoi tulleensa Balilta takaisin optimistisempana kuin meni sinne, hän näkee lasin pikemminkin puoliksi täytenä kuin puoliksi tyhjänä. Tärkeää on, että Kiina nyt mukana ilmastonmuutoksen hillintätoimissa. Avril kuuluu konservatiiviryhmään, mutta täytyy sanoa, että tässä asiassa minun tunnelmani ovat hyvin samanlaiset. Iltapäivällä kokoontui täysistunto keskustelemaan Portugalin puheenjohtajakauden tuloksista. En istunut siellä, vaan siivosin työhuoneessani sähköpostia ja työpöytää. Uppouduin siihen niin perusteellisesti, että unohdin luvanneeni CNN:lle haastattelun Balin ilmastokokouksen tuloksista. Havahduin, kun puhelin soi vartin päästä siitä, kun olin luvannut tulla TV-kameran eteen. Toimittaja oli vielä paikalla, eikä ihme kyllä ollut edes vihainen myöhästymisestäni. Hän halusi kommenttini siksi, että olen esitellyt Europarlamentin päätöslauselman Balin neuvotteluista. Ruotsin hiilidioksidipäästöt ovat viime vuonna laskeneet, päinvastoin kuin Suomen, kaikkiaan Ruotsin päästöt ovat 9 % alle vuoden 1990 tason (vaikka Kioton sopimus sallisi Ruotsin nostaa päästöjä 4 %). Ruotsin ilmastopolitiikka onkin paljon kunnianhimoisempaa kuin Suomen. Muun muassa puupellettejä, maalämpöä ja tuulivoimaa edistetään ihan toisella vaihteella kuin Suomessa. Esimerkiksi Ruotsin energiavirasto ehdotti äskettäin uutta huimaa tuulivoimatavoitetta. Aiempi tavoite oli tuottaa vuonna 2015 tuulivoimalla 10 TWh vuosittain, nyt tavoitteena on päästä 30 TWh:n sähköntuotantoon vuonna 2020. Suomen vuotuinen sähkönkulutus on 80-90 TWh:n suuruusluokkaa. Toisin sanoen Ruotsissa energiaviranomaiset pitävät mahdollisena tuottaa tuulivoimalla niin paljon sähköä että se vastaa suunnilleen kolmasosaa Suomen nykyisestä kulutuksesta. Kolmannes tuulivoimakapasiteetista tehtäisiin merelle. Työpöytäni läjistä löysin sellaisenkin tiedon, että EU:n alueella ympäristöteollisuus työllistää 3,4 miljoonaa ihmistä. Se on siis suurempi työllistäjä kuin autoteollisuus, jolla on työvoimaa 2,7 miljoonaa. Kemian teollisuus työllistää 2,4 miljoonaa. Voi kunpa ekoteollisuus lobbaisi yhtä hurjalla draivilla kuin auto- ja kemian teollisuus! Luvut ovat komission julkaisemasta esitteestä. Tänään onnistui maksaa se Balin matkan hiilidioksidipäästöhyvityskin. Balin tuloksista ristiriitaisia arvioita Jouduin lähtemään Brysseliin aikaisella aamulennolla, ehtiäkseni ajoissa Europarlamentin ilmastovaliokunnan kokoukseen, jossa keskusteltiin Balin tuloksista. Aikainen herääminen ei tietysti ollut kovin suurta herkkua, kun vasta lauantaina illansuussa olin päässyt kotiin. Valiokunnassa irlantilainen Avril Doyle, joka oli Balilla kokouksen loppuun asti totesi kokouksen olleen EU:lle suuri diplomaattinen voitto, EU:han sai loppukokouksessa raivoisat suosionosoitukset. USA:lle sen sijaan buuattiin, mitä ei kai koskaan ennen ole tapahtunut YK-kokouksessa. Tämä siis tapahtui sen jälkeen, kun USA oli arvostellut kehitysmaita siitä, että nämä eivät toteuta sitä johtajuutta, jota ovat luvanneet. Kehitysmaa toisensa jälkeen nousi kipakasti arvostelemaan Yhdysavaltoja. Papua – Uusi Guinea sanoi: Olemme odottaneet teidän johtajuuttanne, mutta jos ette halua sitä osoittaa, lopettakaa ainakin seisominen tien tukkeena ja päästäkää muut kulkemaan. Valiokunnan kokouksen jälkeen yritin maksaa Balin matkani hiilidioksidipäästöjen kompensointimaksun, mutta Atmosfairin verkkosivut olivat ylikuormituksen takia tukossa. Ilmeisesti yksi ja toinenkin Balilla ollut pyrki maksamaan hiilidioksidihyvityksen. Maailman lehdissä on ollut Balin ilmastokokouksen tuloksista kovin eriäviä näkemyksiä, toiset kehuvat, toiset vähättelevät. Valkoisen talon lehdistösihteeri Dana Perino on jo ehtinyt ottaa etäisyyttä Balin päätöksiin, hän on sanonut USA:n suhtautuvan niihin suurin varauksin. Financial Times kirjoitti eilen, että hyväksymällä Balin tekstin Valkoinen talo on allekirjoittanut sen, että maapallon lämpeneminen yksiselitteistä ja ilman päästövähennyksiä planeetta joutuu vakaviin vaikeuksiin. Kuusi kuukautta sitten ei olisi voinut kuvitella saavansa Valkoista taloa allekirjoittamaan tällaista tekstiä. Myös se, että USA:n hallitus hyväksyi YK:n valtuuttamisen käymään neuvotteluja Kioton seuraajasopimuksesta, on rohkaisevaa. Aina kriittinen George Monbiot taas kirjoitti Guardianissa tänään, että toistaiseksi Balin sopimus on vielä huonompi kuin Kioto, USA piti muuta maailmaa pilkkanaan, jälleen kerran. Monbiot syyttää Al Gorea siitä, että hän aikanaan Kiotossa (jossa hän vuonna 1997 johti USA:n neuvotteluvaltuuskuntaa) tuhosi Kioton sopimuksen vaatimalla siihen porsaanreikiä. Sellaisina Monbiot pitää Kioton sopimuksen sisältämiä valtioiden välisen päästökaupan muotoja. International Herald Tribune kirjoitti eilen, että Balin saavutus, päätös neuvotella vielä kaksi vuotta, on "vauvan askel" ja ilmastoneuvottelujen etenemisvauhdin vertaaminen jäätiköihin on jäätiköiden vauhdin aliarviointia, kun Grönlannin jäät sulavat kiihtyvällä vauhdilla. Tänään Thomas Friedman kirjoittaa International Herald Tribunessa, että sellaista asiaa kuin "myöhemmin", ei enää ole. Jos esimerkiksi haluat käydä katsomassa Tyynen meren pieniä saaria, se on tehtävä nyt, koska kohtapuoleen se on mahdotonta. Tämä muuten toi mieleeni sen, mitä Pentti Linkola sanoi, kun tapasin hänet Helsingin kirjamessuilla. Hän sanoi, että ihmisten asenteen voi tiivistää sanoihin "nyt kun vielä voi", eli hän on huolissaan siitä, että ihmiset kiirehtivät tekemään kaikenlaista, mikä tulee olemaan tosi kallista tai mahdotonta sitten, kun hiilidioksidipäästöillä on roima hinta tai kun esimerkiksi rannikkoalueet ovat jääneet nousevan merenpinnan alle. Financial Times kertoo myös, että Venäjä ilmoittaa toimittaneensa Iranille ydinvoimalapolttoainetta, mutta Iran ilmoittaa, ettei silti aio lopettaa omaa uraanin rikastustoimintaansa. Venäjä on mukana ydinsulkusopimuksessa, joka siis kieltää uusia valtioita hankkimasta ydinasetta. Jo viime viikolla kuulin Saksassa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan ydinvoimaloiden lähellä asuvilla lapsilla on enemmän syöpää kuin muilla. Nyt näin tarkemmat luvut. Tutkimus tehty vuosien 1980-2003 sairaustilastojen perusteella. Sen mukaan 5 km:n säteellä ydinvoimaloista asuvilla alle 5-vuotiailla lapsilla on havaittu 77 syöpätapausta, joista 37 leukemiaa. Jos noilla alueilla olisi lasten syöpiä saman verran kuin Saksassa keskimäärin, niitä olisi kaikkiaan 48 ja leukemiatapauksia olisi 17. Ero on tilastollisesti merkitsevä, ja leukemiaa on jopa 117 % yli kansallisen keskiarvon. Tutkimus on Saksan säteilyturvakeskuksen (Bundesamt für Strahlenschutz) nettisivuilla. Olisipa mielenkiintoista, jos Suomessakin tehtäisiin vastaava tutkimus. Bali sopi tiekartasta, päämäärä jäi epäselväksi Sillä välin, kun matkustin kohti Suomea, mihin meni noin 20 tuntia, Balilla oli viimein päästy sopuun. (Tätä kirjoitan junassa, tsekattuani netistä paikalla olleiden viestit ja viralliset päätöstekstit). Balin ”tiekartta” syntyi, mutta päämäärä jäi valitettavan epäselväksi. Aikataulusta sentään sovittiin, eli seuraava ilmastosopimus pitäisi saada valmiiksi viimeistään 2009. Varsinaisesta päätöksestä jäivät puuttumaan selvät viittaukset yhteisiin päästövähennystavoitteisiin, eli seuraavat aiemmassa luonnoksessa olleet asiat: - koko maailmassa päästöt pitää vähentää selvästi alle puoleen vuoden 2000 tasosta vuoteen 2050 - koko maailman päästöt pitää kääntää laskuun seuraavien 10-15 vuoden aikana - teollisuusmaiden päästöjä tulee vähentää 25-40 % vuoteen 2020 Yhteiset päästövähennystavoitteet jäivät kätketympien ja tulkinnanvaraisempien viittausten varaan. Tämä tarkoittaa käytännössä, että vieläkin tuhlataan aikaa kaikille yhteisestä tavoitteesta vääntämiseen, vaikka YK:n tieteellinen asiantuntijaelin IPCC on antanut asiasta aivan selvät neuvot. Paikalla olleilta kuulin, että kokouksen viimeinen yö ja päivä olivat olleet dramaattiset. Neuvottelut katkesivat aamuyöllä puoli kolmelta. Täysistunto oli kutsuttu koolle kahdeksaksi. Istunnolle jaetuissa teksteissä ei ollut asioita, joista Kiina katsoi yöllä sovitun. Kiina myös suivaantui siitä, että istunto oli kutsuttu koolle samaan aikaan, kun Kiinan neuvottelijoilla oli tapaaminen kokouksen isäntämaan Indonesian ulkoministerin kanssa. Kiinan delegaatio syytti YK:n ilmastosopimussihteeristöä epälojaalisuudesta ja vaati anteeksipyyntöä. Pääsihteeri Yvo de Boer tuli kyyneleet silmissä kertomaan, ettei sihteeristö ollut tiennyt Kiinan ja Indonesian kokouksesta, ja lähti salista. Lopputilanteessa EU sai raivokkaat aplodit, kun asettui tukemaan Intian esittämää kehitysmaaryhmän viimeistä muutosehdotusta, sen tuen, jota teollisuusmaiden tulee antaa kehitysmaille näiden ilmastonsuojelun vauhdittamiseen, pitää olla ”mitattavaa”, eli löyhät lupaukset tuesta eivät riitä. Samalla kehitysmaiden oma päästösitoumus valitettavasti vesittyi. Se taas oli suora seuraus siitä, että USA suostui vain hyvin epämääräisiin itseään koskeviin teksteihin (muita teollisuusmaitahan koskee päätöksessä se mitä sanotaan Kioton sopimuksessa mukana olevista niin sanotuista Annex I-maista). USA syytti kehitysmaita siitä, että nämä eivät täytä lupauksiaan johtajuudesta – mikä oli kyllä aivan täydellisen uskomatonta, kun tietää mitä USA itse on tehnyt. USA saikin kiukkuisen palautteen ja jäi lopuksi täysin yksin. Kun päätös hyväksyttiin, monella osanottajalla oli kyyneleet silmissä. Siinä välissä Yvo de Boer oli palannut, häntä oli kiitetty suuresta työstään – ja hän on todella tehnyt aivan uskomattoman työn, satun tietämään siitä jotain, ja kehitysmaaryhmä oli ilmaissut luottavansa häneen täysin, ja hänelle aplodeerattiin seisaaltaan. Kokouksen ”pääpäätöksessä” ei viitata teollisuusmaiden tulevaan päästövähennysvauhtiin, mutta niin sanotussa ad hoc-työryhmäpäätöksessä sanotaan IPCC:n suosittelema 25-40 % vuoteen 2020 mennessä. Sen lisäksi ”pääpäätöksen” alaviitteissä on tiettyjä viittauksia IPCC:n suosituksiin. Illansuussa ilmastoneuvottelujen tunnelma kiristymässä Balin ilmastoneuvottelujen täysistuntosalissa silmiini sattui Kirkkojen maailmanneuvoston kannanotto, joka oli otsikoitu ”Act fast and act now”, eli toimikaa ripeästi ja heti. Tekstissä puhuttiin tarvittavasta paradigman muutoksesta. Tuntuupa mukavalta, kun kirkotkin puolustavat maapalloa. Itse neuvotteluissa tilanne oli kiristymään päin. Viime yönä ministerien ydinryhmä oli neuvotellut kolmeen asti. Erityisesti USA vastustaa sitä, että teollisuusmaiden päästövähennyshaarukaksi sanotaan 25-40 % vuoteen 2020 mennessä (mikä perustuu IPCC:n raporttiin). USA haluaisi sanoa paperissa vain globaalin päästövähennystavoitteen vuodelle 2050. Tämä mahdollistaisi tuntuvien päästövähennystoimien lykkäämisen hamaan tulevaisuuteen. Ilmaston tutkijoiden viesti kuitenkin on, että maapallon tulevaisuuden kannalta ratkaisevimpia ovat lähimmät vuodet ja vuosikymmenet, siksi päästöt pitäisi kääntää laskuun nopeasti. Kehitysmaat haluaisivat juuri päinvastoin, teollisuusmaiden lähiajan päästövähennystavoite pitäisi mainita, globaalia pitkän aikavälin tavoitetta ei – koska jälkimmäisestä seuraa loogisesti, että myös kehitysmaiden päästöjä on välttämätöntä rajoittaa. Japani, Kanada ja Australia peesaavat tässä asiassa USA:a enemmän tai vähemmän selvästi. Australiassa on noussut meteli uuden hallituksen kaksinaamaisesta linjasta, uusi hallitushan esiintyy suurena ilmastohyviksenä. Australian entinen pääministeri Howard, joka edustaa oikeistoa ja kieltäytyi Kioton sopimuksen ratifioinnista, on täysin kääntänyt kelkkansa ja ilmoitti tukevansa vuoden 2020 päästövähennystavoitetta. EU oli eilen illansuussa väläytellyt, että jos USA jatkaa kapuloiden lyömistä YK:n ilmastoneuvottelujen rattaisiin, EU jää pois presidentti Bushin koollekutsumasta suurimpien päästäjämaiden neuvotteluprosessista. Minusta tämä olisi oikein, minua sieppaa tosi paljon, että USA tekee kaikkensa YK-neuvottelujen jarruttamiseksi, mutta kun se kutsuu muita maita neuvotteluihin, joille ei ole asetettu mitään tavoitetta, muut tulevat kohteliaasti mukaan. Eilen illalla Bushin ympäristöneuvonantaja oli sanonut USA:n lehdistötilaisuudessa: ”The US will lead, and will continue to lead, but leadership also requires others to fall in line and follow.” (USA johtaa [ilmastoponnisteluja] nyt ja tulevaisuudessa, mutta johtajuus edellyttää että muut tulevat ruotuun ja seuraavat.) Joku oli painanut tämän sitaatin aaneloselle, joita pyöri käytävillä. Kaikki, jotka tämän lapun näkivät, nauroivat kippurassa. Muutamia tunteja tämän lausunnon jälkeen USA oli tehnyt päätösehdotuksen, jossa sanottiin, että kaikki päästövähennykset ovat vapaaehtoisia. On johtajuutta, joo. Perjantaiaamuna puheenjohtajamaa Indonesia oli jättänyt uuden, aiempaa lepsumman päätösluonnoksen, josta oli pudotettu pois teollisuusmaiden päästövähennyshaarukka vuoteen 2020 mennessä. Perjantaina illansuussa erilaisissa epävirallisissa kokoontumisissa pohdittiin, millä teksti- ja pykäläjonglöörauksilla teollisuusmaiden lähiajan päästötavoitteen voisi ujuttaa päätökseen. Pohdittiin myös sitä, voidaanko luottaa USA:n linjan kääntyvän niin, että vuonna 2009 solmittavasta sopimuksesta kuitenkin saataisiin kunnollinen, vaikka teollisuusmaiden lähiajan päästötavoitetta nyt ei lyötäisi lukkoon. Japanin neuvottelijoiden piiristä vuodettiin tietoa, että Japani siirtyy paremmalle linjalle heti kun USA:n linjassa tapahtuu käänne. Ikäväkseni kuulin paikalla olevien Suomen teollisuuden edustajien puhuvan siihen malliin, että ovat sitä tyytyväisempiä, mitä paremmin USA onnistuu torpedoimaan Balin päätöksiä. Perjantaiaamupäivänä Europarlamentin delegaatio teki ekskursion katsomaan Seranganin saaren kosteikonsuojeluprojektia, jossa elvytetään rannan magrovemetsiä, tai ehkä niitä voisi pikemminkin sanoa pusikoiksi. Meitä vastassa oli ryhmä iloisesti hymyileviä koululaisia. He istuttavat magroveja ja käyvät myös säännöllisin väliajoin huoltamassa istutuksia. Mangrovetaimikkoja uhkaavat muun muassa jokiin ja mereen heitetyt muovipussit, joita juuttuu magroveihin ja tukahduttaa puita. Meidätkin pantiin istuttamaan mangroveja. Saimme kahlata taimet kourassa mutaisella laskuveden paljastamalla merenrannalla. Onneksi älysin ottaa suosiolla sandaalit pois jalasta jo ennen kuin mentiin meren puolelle. Aluksi pohja oli kovaa, mutta pikkuhiljaa pinta pehmeni ja siellä minne taimia piti istuttaa, mutaa oli nilkkaan asti. Kuraiset mepit nauroivat katketakseen. Useimmilla kuraantuivat myös vaatteet, myös minä sain housuihini kuraroiskeita reisiin asti. Koululapsilla, jotka näyttivät meille mallia, oli istutuslapiot. Kun minulle ei liiennyt sellaista, kaivoin istutuskuopat käsin. Seranganilla elvytetään myös koralleja. Saari on ollut tunnettu koralliriutoista ja merikilpikonnista. Mutta 1990-luvulla silloisen presidentti Suharton pojan rakennushankkeet tärvelivät koralleja pahasti. Pääsimme noin tunniksi lasipohjaisissa veneissä katsomaan ”korallitaimikkoa”. Merivesi näytti tosi houkuttelevalta, mutta juuri kellään ei ollut uimapukuja mukana. Mutta yksi toisensa jälkeen hyppäsi mereen t-paidat päällä, riisuen vain hameen tai pitkät housut pois, minä myös. Helteessä ei tuntunut kovinkaan epämukavalta istua veneessä märät vaatteet yllä. Saaren kalastajakylässä meille selvitettiin, että korallien saaminen uuteen kasvuun houkuttelee – tietenkin – paikalle myös erilaisia kaloja, joita paikalliset ihmiset pyydystävät myytäväksi akvaariokaloina. Korallien elvytys on siis myös välittömästi tuonut uuden tulonlähteen. Siinäkin tilaisuudessa puhuttiin palmuöljystä. Kuulimme, että Indonesiassa hakataan paljon turvemaalla olevia metsiä. Kun turve paljastuu, siitä hapettuu vuodessa noin metrin kerros. Tästä seuraavat hiilidioksidipäästöt ovat järkyttävän suuret. Jos tällaiseen metsään perustetaan öljypalmuviljelmä biodieselin tuottamiseksi, turvemaan päästöt ovat moninkertaiset verrattuna biodieselin ”päästövähennykseen”. Kovalle maalle perustettavat öljypalmuviljelmät eivät ole yhtä haitallisia, mutta sellainen maaperä on paljolti jo asutuksen käytössä. Palmuöljyn RSPO-sertifiointijärjestelmä ei kuulemma käytännössä toimi. Metsäasiat ovat muutenkin Indonesiassa sangen huonolla tolalla. Tilaisuudessa puhuneen Maan ystävien edustajan mukaan Indonesiassa on arvioitu voitavan vuodessa hakata metsiä kestävästi 7 milj m3, mutta todellinen hakkuumäärä on kymmenkertainen. Paperitehtaita on moninkertaisesti liikaa metsävaroihin verrattuna. Metsien hävityksen vuoksi Indonesia onkin maailman kolmanneksi suurin hiilidioksidipäästäjä, ja vaikka maa on kehitysmaa, päästöt ovat korkeat myös henkeä kohden, 15 tonnia vuodessa, eli isommat kuin EU:ssa. Tässä tilaisuudessa kuulimme myös, että merilevää tutkitaan paperin mahdollisena raaka-aineena. Saa siis nähdä, ehkä levästä 10-15 vuoden kuluttua tehdään sekä paperia että autojen polttoainetta. Balilla hidasta edistystä, Al Gore veti salin täyteen Tänä aamuna useammankin mepin mieleen oli tullut, että hyvä kun tämän kuun 13. päivä ei satu olemaan perjantai. Ympäristö, jossa kokousta pidetään ja hotellit, jossa kokousosanottajat asuvat, on tosi upea ja ylellinen. Mutta kaikesta tästä ei paljoakaan ehdi nauttia. Aamuisin olen käynyt uimassa vähän auringonnousun jälkeen, pari kertaa myös illalla jonkin verran ennen puoltayötä. Lounaita olemme useimpina päivinä pystyneet syömään ulkoilmaravintoloissa, joissa on kohtalaisen mukava istua varjossa katoksen alla. Ilmastoneuvottelujen tilanne näyttää hiukan paremmalta kuin eilen iltapäivällä. Osa kiistakysymyksistä on saatu ”siivottua”. Puheenjohtaja eli Indonesian ympäristöministeri kokosi eilen 40 maan ministerit ”puheenjohtajan ystävät” -neuvotteluryhmään setvimään kiistanalaisia asioita. Kaikesta päätellen tästä on ollut jonkin verran apua. Kehitysmaille tärkeästä teknologiansiirtoasiasta on päästy sopimukseen. Kokonaissovusta ollaan kuitenkin vielä kaukana. Ympäristöjärjestöjen tämänpäiväinen tiedote oli otsikoitu: ” Bali: Road map or road-kill?” (Bali: tiekartta vai kuolonkolari?) Konferenssiin puheenjohtaja julkaisi tänään uuden päätösluonnoksen, joka perustuu eilisillan keskusteluihin ”puheenjohtajan ystävät” –ryhmässä. Teksti on pidentynyt eilisestä yli 2-kertaiseksi. Mutta lopputuloksen kannalta keskeiset asiat ovat siellä edelleen, tosin edelleenkin kiistanalaisina. Isoimmat avoimet kysymykset koskevat sitä, asetetaanko teollisuusmaita koskeva lähivuosikymmenien päästövähennystavoite. IPCC:n uusimman raportin perusteella sen kuuluisi olla 25 – 40 %:n vähennys vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Vuoden 2020 tavoite on hyvin tärkeä siksi, että lähivuosien päästöt ovat kaikkein ratkaisevimpia sen suhteen miten pahaksi ilmastonmuutos pääsee. Näistä asioista tullaan kaiken todennäköisyyden mukaan vääntämään kättä perjantain ja lauantain välinen yö. USA on monessa asiassa yksin, tai melkein yksin. Ehkä yksi oudoimpia USA:n vetoja oli se, että se ehdotti itselleen lievempää päästövähennystavoitetta kuin se on vaatinut kehitysmailta. Valitettavasti löytyy myös maita, jotka peesaavat USA:ta ja tekevät USA:lle helpommaksi neuvottelujen jarruttamisen. Niin sanottu sateenvarjoryhmä, jossa on mukana Japani, Kanada ja Australia, vastustaa teollisuusmaille asetettavaa vuoden 2020 päästövähennystavoitetta. Nämä maat ajavat sitä, että sovittaisiin vain globaalista päästövähennystavoitteesta vuodelle 2050. Kehitysmaaryhmä G77 piilottelee vielä USA:n selän takana ja vetoaa siis siihen, että on mahdotonta asettaa kehitysmaille minkäänlaista päästövähennystavoitetta ainakaan niin kauan kuin USA ei ole hyväksynyt itselleen sellaista. G77:ssä on tästä voimakasta sisäistä keskustelua. Erityisesti Brasilia ja Etelä-Afrikka ovat olleet rakentavia, Intialla taas on ollut kova linja. Käytävillä spekuloidaan USA:n tavoitteeksi sitä, että tämä kokous epäonnistuisi ja USA saisi esittää ilmastonsuojelun johtajaa aloittamassaan suurimpien päästäjämaiden MEM-keskusteluprosessissa. Ranska, joka on lupautunut isännöimään yhtä MEM-prosessin kokouksista, on väläytellyt peruuttavansa tarjouksensa, jos USA jatkaa YK:n ilmastoneuvottelujen jarruttamista ja sabotointia. Meppidelegaatio tapasi tänään muun muassa kansanedustajia Japanista, Tansaniasta ja Brasiliasta, FAO:n johtajan Jacques Dioufin, YK:n varapääsihteeri Ad Melkertin, Maailman luonnonsuojelujärjestön IUCN:n edustajia sekä YK:n ilmastoerityisedustajan Ricardo Lagosin (joka on entinen Chilen presidentti). Aiheita, jotka olivat esillä melkein kaikissa tapaamisissa, olivat biopolttoaineet ja trooppisten metsien suojelu. WWF tiedottaa uudesta raportista, jonka mukaan Etelämantereen pingviinikannat ovat helisemässä ilmastonmuutoksen takia. Joidenkin pingviinilajien lisääntymisalueet ovat uhattuna, toisten ravinto vähenee, kun ilmastonmuutos uhkaa kalakantoja, yhdessä ylikalastuksen kanssa. Länsi-Antarktiksen merialueen jääpeite on 26 vuodessa vähentynyt noin 40 %. Esimerkiksi keisaripingviinit joutuvat kasvattamaan poikasensa yhä ohuemmalla jäällä ja yhä kovemmissa tuulissa. Kun jää keväisin sulaa ja hajoaa yhä aikaisemmin, kasvava määrä munia ja poikasia huuhtoutuu mereen. Brittihallituksen tieteellinen pääneuvonantaja Sir David King ja Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ilmastoneuvonantaja Johannes Schellnhuber ovat eilen puhuneet sangen pessimistiseen sävyyn. He ovat sanoneet pitävänsä jo epätodennäköisenä, että enää kyettäisiin estämään maapallon lämpenemistä yli kahden asteen. Heidän mukaansa jo tämänkin suuruinen lämpeneminen olisi kuitenkin tosi vakava asia ja muun muassa aiheuttaisi vesipulan useille miljardeille ihmisille. Pysyminen kahden asteen lämpenemisrajan alapuolella edellyttäisi että maailma pystyisi kääntämään päästöt laskuun noin vuoteen 2015, mihin kumpikaan herroista ei usko. Kingin mukaan 20 %:n todennäköisyydellä maapallo lämpenee yli 3,7 asteella, mikä vahingoittaisi yhteiskuntia tosi pahasti. Kuka suostuisi nousemaan lentokoneeseen, jonka putoamistodennäköisyys on 20 %, hän kysyi. King ja Schellnhuber sanoivat, että ihmiskunnan pitäisi suunnilleen 50 vuodessa pystyä siirtymään suurin piirtein hiilettömään elämäntapaan. Eräässä tilaisuudessa tänään kerrottiin Saksassa julkaistusta uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan ydinvoimaloiden lähellä alle 5-vuotiailla lapsilla enemmän syöpiä kuin muualla asuvilla ja ero on tilastollisesti merkitsevä. Asiasta puhui Balilla fyysikko Karin Wurzbacher. Tutkimus löytyy Saksan säteilyturvakeskuksen (BFS, Bundesamt Für Strahlenschutz) nettisivuilta. Illansuussa Al Gore esiintyi “istuntosali kakkosessa”. Iso Sali oli tupaten täynnä jo yli puoli tuntia ennen ilmoitettua alkamisajankohtaa. Myös TV-kameroita ja lehtikuvaajia oli iso joukko. Al Gore ja IPCC:n johtaja Pachauri ovat pari päivää sitten vastaanottaneet Nobelin rauhanpalkinnon. He kättelivät ja halasivat toisiaan. Mielenkiintoista, että molemmat tulevat maista, jotka edustavat näiden neuvottelujen ääripäitä. Al Goren puhe oli voimakas. Muutamia poimintoja. Kyseessä on planeetan hätätilanne. Tänä Pohjoisen Jäämeren jää suli ennennäkemättömän nopeasti. Pari vuotta sitten arvioitiin koko jää voisi sulaa aikaisintaan vuosisadan puoliväliin mennessä. Nyt arvioidaan että se voi sulaa 7 vuodessa. Goren mielestä on kaiken moraalin ulkopuolella, että ne jotka ovat tajunneet ilmastonmuutoksen vaikuttavan lapsenlapsiinsa ja lapsiinsa, ovat olleet hiljaa. Nyt ilmastonmuutos vaikuttaa jo meihin. Muun muassa isoja kaupunkeja eri maanosissa kärsii vesipulasta ennätyskuivuuden takia. Kyse on laajemmastakin ihmisen vaikutuksen kasvusta maapallolla. Se johtuu toisaalta väestönkasvusta, toisaalta maapalloa muuttavan teknologian nopeasta kehityksestä ja leviämisestä. Kesti 10 000 sukupolvea ennen kuin ihmisten lukumäärä nousi 2 miljardiin. Al Goren elinaikana se on noussut 2 miljardista 6 ja puoleen miljardiin. Väestöräjähdyksen hillitseminen on keskeistä ja siinä keskeistä on naisten aseman parantaminen. Venus ja Maa, niitä kutsutaan kaksoisplaneetoiksi. Venuksen keskilämpötila on 450 oC, Maan 15 oC. Eron tekee hiilidioksidi. Planeetta Maalla on kuume ja se pahenee. Jos lapsellasi on kuume, jätätkö viemättä hänet lääkäriin, jos olet lukenut tieteisromaanin, jonka mukaan kuume paranee itsestään? Hiilidioksidi on väritön, hajuton ja mauton. Sitä ei pysty havaitsemaan ihmisen aistein ja siksi se on helppo sulkea pois mielestä. Lincoln sanoi aikanaan USA:n historian synkimpänä aikana: Meidän pitää vapauttaa itsemme lumouksesta. Sama nyt. Gore sanoi: "Puhun isänä, isoisänä, ihmisenä, joka on 40 vuotta ponnistellut ymmärtääkseen tämän kriisin. Puhun myös USA:n kansalaisena, joka ei ole virallinen edustaja ja jota diplomaattinen kohteliaisuus ei sido. Voin sanoa epämiellyttävän totuuden. USA on suurin este näiden neuvottelujen onnistumiselle. Mutta muutaman vuoden kuluessa USA:n linja on toinen kuin nyt. Saan USA:sta 50 000 sähköpostia päivässä. Edustajainhuone on juuri hyväksynyt uraauurtavan lain. Osavaltioilla on päästölakeja, mukaan lukien isoin osavaltio Kalifornia. 700 kaupunkia, joissa on sekä demokraatti- että republikaanipormestareita, on hyväksynyt päästötavoitteet. Vajaan vuoden kuluttua on vaalit." Goren mukaan Balin aikataulutavoitetta pitäisi tiukentaa siten, että vuonna 2009 ei olisi valmis vain uusi sopimus vaan myös toimet sen toteuttamiseksi. Tutkijat sanovat, että voi olla alle 10 vuotta aikaa toteuttaa ratkaisevia muutoksia. Miksi he sanovat niin? Siksi, että ikiroudan alle on varastoinut metaania. Jos ikirouta sulaa ja metaani vapautuu ilmakehään, toimista tulee moninkertaisesti vaikeampia. Jos meillä on alle 10 vuotta aikaa, miksi käyttäisimme 5 vuotta pelkkään puhumiseen? Gore jatkoi, että olemme näkemässä ensi merkkejä historian ensimmäisestä maailmanlaajuisesta kansanvaltaliikkeestä. Kyse on moraalisesta velvollisuudesta. Suurin mahdollisuus ilmastonsuojelussa ei ole pelkkä uuden tekniikan läpimurto vaan se, että löydämme moraalisen voiman vaaran torjuntaan. On kaksi mahdollista tulevaisuutta. Ei kestä kovinkaan kauaa ennen kuin lapsemme arvioivat, mitä me teimme täällä Balilla. Kysyvätkö he: mitä ihmettä te oikein ajattelitte? Vai kysyvätkö he: Miten oikein löysitte voiman aloittaa muutoksen? Jos valitsette tämän vaihtoehdon, tuolla hetkellä tunnette olevanne etuoikeutettuja. Poliittinen tahto on uusiutuva resurssi. Eilisiltana neuvotteluissa tapahtui käänne huonompaan Kun jonotimme konferenssin turvatarkastukseen, näimme kanadalaisia kansalaisjärjestöaktiiveja, jotka kantoivat Kanadan lippua ja kylttiä ”Is this leadership?” (onko tämä johtajuutta). Kanadahan on yksi tämän kokouksen jarrumaista. Tiskillä, jolla konferenssikeskukseen menijöiden kassit tarkastettiin, paikalliset virkailijat poimivat vieressäni jonottaneiden ihmisten kasseista Kanadan lippuja. Turvamiehet levittelivät lippuja ihmeissään ja kysyivät mitä nämä ovat, kunnes paikalle tuli joku virkailija kertomaan, että se on valtiolippu, ei ole kielletty. Konferenssin ministeriosuuden avajaisissa pidettiin ensin hiljainen hetki niille YK:n työntekijöille, jotka kuolivat terrori-iskussa Algeriassa. Useampikin avauspuheiden pitäjä mainitsi Australian liittymisen Kioton sopimukseen ja maa sai useat aplodit. YK:n pääsihteeri Ban Ki Moon korosti, että oikeudenmukaisuus on ilmastoneuvottelujen ydinkysymys. Keskiviikkoaamupäivänä ei pystynyt saamaan tietoja neuvottelujen tuoreimmista käänteistä, koska asioista parhaiten perillä olevat ihmiset olivat ministerien mukana avajaisissa. Iltapäivällä kuulimme, että eilen illansuussa neuvotteluissa oli tapahtunut käänne huonompaan ja tilanne ajautui lähes kaoottiseksi. Eilen kokouksen puheenjohtaja oli jättänyt uusimman ehdotuksensa kokouksen päätökseksi, neuvotteluslangilla ”puitesopimuksen alaiseksi päätökseksi” (ilmastopuitesopimuksessa on mukana myös USA, Kioton sopimuksessa ei). Siinä oli paljon hyviä asioita ja ympäristöjärjestötkin olivat ilahtuneita. Mutta kun eri maiden johtavat virkamiehet kokoontuivat käsittelemään paperia, sen jokainen kohta riitautettiin, eli päätösehdotuksen kaikki kohdat ovat nyt auki. Täytyy sanoa, että eilen ja toissapäivänä, kun kuuntelin eri tahojen toiveikkaita kommentteja neuvottelutilanteesta, minulla oli tunne, että tämä on liian on hyvää ollakseen totta. Eikä se siis ollutkaan totta. On sitä toisaalta ilmastoneuvotteluissa nähty ennenkin, että ennen vihoviimeistä loppurutistusta virkamiesneuvottelijat lyövät pöytään maittensa kaikki mahdolliset kovan linjan tavoitteet. Kukin yrittää kotimaisten taustatahojensa silmissä tehdä selväksi, että oman linjan puolta pidetään viimeiseen asti. Mutta tämä tilanne nyt tarkoittaa, että ministeritason neuvottelupöydälle tulee kovin pitkä lista asioita. Ei ole lainkaan varmaa, että kahdessa päivässä kyetään ratkomaan ne kaikki. Neuvottelujen kariutuminen on siis mahdollista. EU:n neuvottelijoilta kuulimme, että neuvotteluhuoneissa USA:n edustajat pitävät kiinni kaikista mahdollisista perinteisistä vastarannankiiskikannoistaan, vaikka lehdistölle ja ylipäänsä ulospäin USA:n edustajat väittävät maansa nyt olevan rakentava ja joustava. USA on aina ollut taitava silmänpalvonnassa. Isoimmat kysymysmerkit ovat samat kuin ennenkin. Sitoutuvatko kehitysmaat itseään koskeviin päästörajoihin (tai avaamaan neuvottelut niistä) ja sitoutuuko USA päästörajoihin. Nämä asiat myös liittyvät toisiinsa, koska kehitysmaat haluavat USA:lta päästösitoumuksen ehtona omille rajoilleen, ja päinvastoin. Europarlamentin edustajat yli puoluerajojen sanoivat komission ja ministerineuvoston edustajille, että EU:n pitäisi suhtautua myönteisemmin kehitysmaiden ehdotukseen teknologiansiirtorahaston perustamisesta. Tunnelma Balilla tiivistyy Tunnelma Balilla alkaa tiivistyä, ministerit alkavat saapua. Sekä ympäristöjärjestöjen että EU:n komission arviot tilanteesta ovat kohtalaisen optimistisia, mutta toisaalta mikään ei vielä ole varmaa. Mitäänhän ei ole sovittu ennen kuin kokonaisuus on sovittu. Vasta ”korkean tason osuudessa” eli ministerien ollessa paikalla tehdään varsinaiset päätökset, eli siis keskiviikosta alkaen. YK-neuvotteluprosessi on sellainen, että yksikin maa, joka asettuu päättäväisesti vastahankaan, voi torpedoida päätöksen, tai ainakin jarruttaa sitä pahasti. Saudi-Arabia on tehokkaasti käyttänyt tätä jarrutusmahdollisuutta koko ilmastoneuvottelujen historian ajan. Viime vuosina pahin jarru on ollut USA. Tämän kokouksen jarru saattaa olla Intia. Sää on kaunis, lämpöä on hiukan liikaa, mutta ulkona sietää kyllä oleskella varjossa. Konferenssipaikalla ilmastointi on säädetty tavallista maltillisemmaksi, niin että sisällä tarkenee lyhythihaisissa vaatteissa. Euroopan parlamentin delegaatio tapasi aamulla YK:n ympäristöohjelman UNEP:in johtajan Achim Steinerin. Aivan kuten John Kerry eilen, myös Steiner kiitti EU:n roolia ja sanoi, että ilman EU:n johtajuutta ilmastonsuojelun tilanne näyttäisi paljon synkemmiltä. EU:n ”tarjous” vähentää päästöjään 20 % vaikka yksinkin ja 30 % osana kansainvälistä sopimusta on aivan ratkaisevasti vienyt neuvotteluja eteenpäin. Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden vastuujako on selvästi tämän kokouksen isoin asia. Tilannehan on se, että ilmastonmuutosta ei saada kuriin ilman että suurimmat kehitysmaat suostuvat päästörajoituksiin. Mutta tähänastinen ilmastonmuutos on pääasiassa rikkaitten maiden aiheuttama ja meidän päästömme henkeä kohti ovat paljon suuremmat kuin kehitysmaissa. Steiner sanoi, että ilmastonsuojelussa pitää noudattaa samaa saastuttaja maksaa -periaatetta, joka on hyväksytty ympäristönsuojelussa yleensäkin. Steiner varoitti Kiinan syyttelystä, maassa tapahtuu monia myönteisiä asioita, vaikka se onkin nousemassa maailman suurimmaksi hiilidioksidin tupruttajaksi. Rikkaissa maissa muistetaan mainita, että Kiina käynnistää kaksi hiilivoimalaa viikossa. Mutta harvemmin mainitaan, että aika moni niistä korvaa vanhoja ja paljon saastuttavampia laitoksia. Viidesosa maailmassa tapahtuvista investoinneista uusiutuvaan energiaan tapahtuu Kiinassa. Jos teollisuusmaat olisivat 10 vuotta sitten alkaneet avustaa Kiinan ilmastonsuojeluinvestointeja kompensoimalla kustannuseroa modernin ja 70-luvun tekniikan välillä, ilmastonsuojelun tilanne olisi nyt paljon parempi. Teknologian siirron eli kehitysmaiden ilmastoystävällisten investointien edistämisen ei tarvitse merkitä patenttien ilmaisjakoa. Mutta kun valtiot antavat verorahaa yksityisille firmoille niiden tutkimukseen ja tuotekehittelyyn, miksi tuen ehdoksi ei aseteta sitä, että patentteja sovelletaan kehitysmaissa pehmeämmin kuin teollisuusmaiden markkinoilla? Kun verorahoja käytetään esimerkiksi ydinturvallisuuteen, miksi sitten ei ilmastoystävälliseen teknologiaan. Intia on investoinut uusiutuvaan energiaan jo ennen kuin koko sana tunnettiin Euroopassa. Nyt Intia on maailman johtavia tuulivoimamaita. Steiner kommentoi myös kuumaa biopolttoainekeskustelua ja varoitti liian voimakkaista vastakkainasetteluista. Palmuöljyä voi tuottaa tuhoisalla tavalla mutta myös kestävästi. Se, että Indonesiassa hallinto ja valvonta ei toimi, oikeuslaitos on korruptoitunut ja laittomat hakkuut yleisiä, ei saa rangaista niitä maita, jotka tuottavat biopolttoaineita kestävällä tavalla. Biopolttoaineet kuitenkin tarjoavat monelle kehitysmaalle merkittävän uuden tulonlähteen. Tarvitaan kriteerit, on täysin mahdollista luoda biopolttoaineille tieteellisesti pätevät kestävyyskriteerit. Valvonnan ei pitäisi olla mahdotonta, kun Google Earthista suunnilleen näkee mitä eri puolilla maailmaa tapahtuu. Kehitysmaille on myös tärkeää saada tulonlähde metsien ylläpitämisestä. Sen pitäisi olla mahdollista, jos pidämme metsiä globaalina ”yhteisenä hyvänä”. Mepit tapasivat myös Indonesian parlamentin ympäristövaliokunnan puheenjohtajan ja muita kansanedustajia. Indonesia haluaisi metsäasiat voimakkaammin seuraavaan ilmastosopimukseen. He ehdottavat, että maille, joilla on trooppista metsää, määritettäisiin metsien häviämistahdin ”perusura” ja jos metsiä hävitetään vähemmän, maille maksettaisiin korvausta. Kysyin, onko heidän lähtökohtansa tosiaan se, että trooppisten metsien hävittäminen jatkuu eli pitävätkö he mahdottomana sitä, että metsien tuhoaminen lopetettaisiin. Vaikutti siltä, että he eivät ihan kunnolla ymmärtäneet kysymystä. Kansanedustajat myönsivät, että 70 % Indonesian metsähakkuista on laittomia. Meppien ja kansalaisjärjestöjen tapaamisessa kansalaisjärjestöjen edustajat olivat sangen toiveikkaita. Mutta he korostivat, että kaikki on vielä auki. Kehitysmaat ovat suostumassa aloittamaan neuvottelut omista päästörajoituksistaan, mikä on aivan ennennäkemätöntä. Kansalaisjärjestöjen analyysi tilanteesta oli, että ”make or break” –asia on kehitysmaiden vaatima teknologian siirtorahasto. Minusta on Kiinalta ja kehitysmaiden G77-ryhmältä suuri myönnytys ja kompromissihalun osoitus, että he eivät enää vaadi patenttisopimusten muuttamista vaan ”vain” rahastoa. Sinänsä voi olla hyviä perusteluja sille, että WTO:ssa neuvoteltua TRIPS-sopimusta ja patenttilainsäädäntöä muutettaisiin. Mutta tiedän, että siihen myöntyminen on USA:lle ja EU:lle melko mahdotonta. Rahaston hyväksyminen pitäisi olla paljon helpompaa. Mutta EU suhtautuu tähän kehitysmaiden ehdotukseen nihkeästi. Minusta se ei ole viisasta. Eräs USA:laisen kansalaisjärjestön edustaja, nimeltään Pat, arvioi, että seuraavan presidentin ilmastolinja tulee olemaan paljon parempi kuin Bushin, riippumatta siitä kumpaa puoluetta presidentti edustaa. Esimerkkinä hän mainitsi senaatin ympäristövaliokunnassa äskettäin hyväksytyn Lieberman-Warren päästökauppalain. Sen toinen allekirjoittaja, senaattori Warren, äänesti vielä pari vuotta sitten samantyyppistä McCane-Lieberman –ehdotusta vastaan. Myös USA:n neuvottelijat ovat vakuuttaneet maansa ympäristöjärjestöille, että linja on muuttunut. Balilla on paikalla myös paljon pormestareita USA:sta, kaupungeista, jotka ovat päättäneet omalta osaltaan toteuttaa USA:n Kioto-tavoitteen (vähentää päästöjä 7 % vuoteen 1990 verrattuna). Ympäristöjärjestöjen edustajat ovat kuitenkin huolissaan Bushin aloittamasta suurimpien päästäjämaiden neuvotteluprosessista ja epäilivät sen varsinaiseksi tavoitteeksi YK-neuvottelujen haittaamista. Iltapäivällä Globe-EU järjesti keskustelun teknologian siirrosta. Johdin siellä puhetta. Tilaisuus oli ”EU-paviljongin” teltassa ja siellä oli tosi kuuma, kaikilla hiki virtasi, eikä äänentoisto ollut paras mahdollinen. Mutta keskustelu oli mielenkiintoinen. Richard Bradley IEA:sta sanoi, että valitettavasti EU:n ja muiden maiden päästövähennystoimet eivät vielä näy siinä, miten hiilidioksidia vuosittain tulee ilmakehään. Hän korosti energiatehokkuuden merkitystä. Jos Kiina vaatisi jääkaapeilta ja ilmastoinnilta samaa energiatehokkuutta kuin EU, vuoteen 2015 maa säästäisi vuosittaisesta sähkönkulutuksestaan saman verran kuin kuuluisa Kolmen solan pato tuottaa ja vuoteen 2030 kaksi kertaa Kolmen solan padon verran. Kiina on kuitenkin jo parantanut valaistuksen energiatehokkuutta, vuonna 2003 peräti 30 % maailman energiansäästölampuista myytiin Kiinassa. Myös Brasiliassa pienoisloistelamppujen myynti yli kolminkertaistui vuosina 2000-2001. Tällaiset toimet edistävät myös sitä, että hehkulamppujen myynti voitaisiin kieltää koko maailmassa. Jennifer Morgan G3E-järjestöstä ehdotti samaa kuin Achim Steiner aamulla. Silloin, kun yksityisen yrityksen omistaman innovaation luominen on rahoitettu verovaroilla, valtion tukiaisten ehtona voisi olla, että firman on pakko myydä patentti myös kehitysmaiden valmistajille. Jennifer sanoi myös, että rakentamisessa ja liikenteessä julkisen vallan päättämät tekniset standardit ovat tärkein tapa levittää ilmastoystävällisempää tekniikkaa. Hiilidioksidin kansainvälisestä päästökaupasta voisi myös kerätä provisiota tai veroa, jolla kerättäisiin varoja siihen, että ostetaan ilmastonsuojelun kannalta keskeisiä patentteja niiden omistajilta ja vapautettaisiin nämä patentit. Hira Thamtan “Third World Networkista” muistutti, että konferenssialueen Bali ei ole todellinen Bali, se on saaren toisella puolella. Hän kertoi esimerkkejä siitä, miten patentit ovat estäneet ympäristöteknologian leviämistä. Intialainen firma olisi halunnut ihan normaalisti ostaa lisenssin valmistaakseen kaasua, jota voidaan käyttää jääkaapeissa ja jäähdytyskoneissa ja jolla voidaan korvata ilmakehän otsonikerrosta tuhoavat CFC-kaasut. Patentin omistaja vaati joko sitä, että saisi maksuksi kyseisen firman osake-enemmistön, tai vaihtoehtoisesti, että Intiassa valmistettua otsoniystävällistä kaasua ei saisi viedä Intiasta muualle. Myös lintuinfluenssaviruksen kehittämistä vaikeuttaa se, että osia lintuinfluenssaviruksen DNA:sta on patentoitu. Surya Sethi, Intian hallituksen energianeuvonantaja, teki hyvin voimakkaasti pesäeroa Kiinaan, totesi muun muassa, että viime vuosina Intia on kasvattanut kansantalouttaan paljon pienemmällä energiankulutuksen lisäyksellä kuin Kiina. Hänen perusviestinsä oli, että Intia ei ole syyllinen ilmastonmuutokseen ja on kohtuutonta vaatia Intialta toimia. Puolet ihmiskuntaa aiheuttaa päästöjä yli 3 tonnia henkeä kohti vuodessa (Suomi ja EU noin 10 tonnia). Näiden maiden päästöt ovat noin 90 % globaaleista päästöistä, ihmiskunnan toisen puoliskon vain 10 %. Jos globaaleja päästöjä alennetaan 60 % vuoteen 2050 siten että sinä vuonna päästöt henkeä kohden ovat yhtä suuret, OECD-maiden pitää vähentää keskimäärin 88 %, mutta pienimmät päästäjät saavat korottaa päästönsä 2-kertaisiksi verrattuna vuoteen 2005. Sethi sanoi, että vain yksi energianlähde on rajaton ja se on aurinko. Professori Zhuang Guiyang Kiinan tiedeakatemiasta kertoi, että Kiinan tavoite on vähähiilinen talous. Vuonna 2006 hyväksyttiin kunnianhimoinen tavoite energiatehokkuuden parantamisesta. EU:n komission ja Euroopan parlamentin lehdistötilaisuudessa muuan brittitoimittaja kysyi, ovatko mepit kompensoineet Balin matkansa aiheuttamat päästöt. Parlamentin ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Miroslav Ouzky kysyi: ”Mitä se on?” Balilla optimistinen tunnelma, mepit tapasivat John Kerryn Saavuin Balille lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, puolen yön jälkeen. Matka venähti yli 24 tunnin mittaiseksi. Se johtui Finnairista, jonka lento Helsingistä Hongkongiin viivästyi yli kaksi tuntia koneen vesijärjestelmässä olleen vian takia. Hongkongissa missasimme jatkolennon Balille harmittavan täpärästi. Uusi yhteys Balille järjestyi Singaporen kautta, mutta matka-aika piteni kymmenkunta tuntia. Kohtalotovereita oli useita, muun muassa ministeri Väyrynen, joka oli menossa Balilla pidettäviin kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerien tapaamisiin. Tuntuu suunnilleen surrealistiselta asua paratiisimaisessa ympäristössä hienossa hotellissa, jossa lukemattomat ahkerat kädet koko ajan hoitavat kukkaistutuksia ynnä muuta, tuntee itsensä aivan siirtomaaherraksi. Hotellialueen ulkopuolella alkaa hyvin toisenlainen todellisuus. Kaikissa hotelleissa on turvatarkastus sisään pyrkiville. Sunnuntaina kuulimme eräiden EU-maiden ilmastoneuvottelijoilta, että ensimmäisen viikon neuvottelut Balilla ovat sujuneet kohtalaisen myönteisesti. Erityisesti Kiina on ollut hyvin rakentava. Kiina ei enää kategorisesti sulje pois ajatusta itseään koskevista päästörajoituksista. Se vaatii rahastoa, jonka kautta teollisuusmaat avustaisivat kehitysmaita puhtaan teknologian investoinneissa. Tämä on huomattava edistysaskel Kiinan aiempaan asenteeseen. Sen sijaan Intia ei vielä halua kuulla puhuttavan itseään koskevista päästörajoituksista. Vaikuttaa siltä, että Kiinan hallitus tajuaa Intian hallitusta paremmin oman maansa haavoittuvuuden ilmastonmuutoksen suhteen. EU:n tavoitteena on saada Balilla aikaan virallinen päätös Kioton ensimmäistä sitoumuskautta seuraavista, eli vuoden 2012 jälkeisistä päästövähennyksistä. Olisi tärkeää, että neuvotteluille annetaan takaraja, viimeistään vuonna 2009 ja että päästövähennysvauhti sidotaan tieteen sanomaan siitä, miten pitäisi toimia. IPCC:n mukaan globaalit päästöt pitäisi kääntää laskuun 10-15 vuoden kuluessa, teollisuusmaiden tulisi vähentää päästöjään 25-40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja globaalit päästöt pitäisi painaa alle puoleen 2050 mennessä. Balin kokouksen päätös on vielä auki, mutta kukaan ei ole odottanutkaan, että siitä päätettäisiin ennen kuin ministerit tulevat paikalle, toisen neuvotteluviikon tiistaista alkaen. Kokouksen puheenjohtaja, Indonesian ympäristöministeri, on tehnyt päätösehdotuksen, jossa on monia tärkeitä elementtejä, kuten että globaalit päästöt pitäisi kääntää laskuun seuraavien 10-15 vuoden kuluessa ja teollisuusmaiden 25-40% päästövähennys vuoteen 2020. USA:n linja on suuri kysymysmerkki. Ensimmäisellä neuvotteluviikolla USA ei ole heittänyt kapuloita rattaisiin mutta ei myöskään tehnyt myönteisiä aloitteita. Senaattori John Kerry on matkustanut Balille luodakseen uskoa siihen, että USA ei ole täysin toivoton ja vastuuton. USA:n senaatin valiokunta on äskettäin hyväksynyt hiilidioksidin päästökauppalain, mikä heijastaa sitä, että kongressin enemmistö haluaa ilmastonsuojelua. Mutta Bush puhuu jatkuvasti vain vapaaehtoisista päästövähennyksistä. Kehitysmaiden ja USA:n toiminta on toisiinsa sidoksissa sikäli, että kehitysmaiden sitoutuminen itseään koskeviin päästörajoihin on hyvin epätodennäköistä ilman jonkinasteista varmuutta siitä, että USA sitoutuu päästövähennyksiin. On todennäköistä, että tähän liittyvää tekstiä joudutaan Balilla hyväksymään jonkinlaisiksi diplomaattisiksi jonglöörikiemuroiksi muotoiltuina. Maanantaiaamuna paikalla olevat mepit tapasivat senaattori John Kerryn, joka vakuutti meille, että USA:n linja on muuttumassa, maa ei jättäydy ilmastonsuojelun ulkopuolelle. Osavaltiot, jotka muodostavat puolet USA:n kansantaloudesta, ovat jo hyväksyneet päästörajoituslait. Senaattori Kerry kiitti EU:ta siitä, että olemme pitäneet kansainvälistä ilmastonsuojelua hengissä, ratifioineet Kioton huolimatta USA:n poissaolosta. Kysyin Kerryltä, mitä hänen mielestään USA:n pitää olla valmis antamaan Kiinalle ja Intialle siitä hyvästä, että nämä sitoutuvat päästörajoihin, vaikka niiden päästöt henkeä kohden ovat paljon alle USA:n ja Euroopan. Kerry reagoi tähän ärtyneesti ”kyse ei ole päästöistä henkeä kohden” eikä antanut kunnon vastausta. Muutoin hänen sanomansa oli varsin myönteinen. Hän tuki neuvottelujen takarajaksi vuotta 2009 ja korosti sitä, että maapalloa ei pidä päästää lämpenemään yli kahta astetta, ja että päästörajojen pitää olla sitovia. Hän vakuutti, että seuraavissa vaaleissa paremman ympäristönsuojelulinjan kannattajat voittavat ja että USA vielä astuu ilmastonsuojelun johtoon. Kerry piti ongelmallisena sitä, että Bush yrittää luoda oman neuvottelulinjansa kutsumalla koolle sarjan suurimpien päästäjämaiden kokouksia. Myös ympäristöjärjestöt pitävät tätä yrityksenä häiritä YK-neuvotteluja. Illemmalla joukko paikalla olevia vihreitä kansanedustajia ja muita vihreitä tapasi Indonesian vihreiden edustajia. Indonesiaan on tämän vuoden kesäkuussa perustettu Sarekat Hijau-järjestö, joka pyrkii yhdistämään sosiaalisen ja ekologisen näkökulman ja pyrkii myös viralliseksi puolueeksi. Se on vaikeaa, aivan äskettäin voimaan astuneen lain mukaan viralliseksi puolueeksi rekisteröinti edellyttää, että puolueella on vähintään 50 jäsentä neljäsosassa maan 4000 alueesta, toisin sanoen vähintään 50 000 jäsentä. Tilaisuudessa ollut vihreä senaattori Christine Milne Australiasta kertoi, että uusi hallitus on heti alkuunsa ottanut kaksinaamaisen linjan ilmastopolitiikassa. Australian uusi ympäristöministeri on tänään matkustanut Balille ja ajaa muun muassa Indonesian trooppisten metsien parempaa suojelua. Mutta tänään Tasmaniaan on hallituksen luvalla lähetetty metsätyökoneita hakkaamaan ikimetsää, jossa on peräti 1400 tonnia hiiltä hehtaarilla, jos se hakataan, 60 % tästä hiilestä vapautuu ilmakehään. Vihreät ja kansalaisjärjestöt ovat vaatineet hakkuuluvan peruuttamista, koska ympäristövaikutusarviossa sivuutettiin hiilidioksidipäästöt Milloin saamme kauppoihin luomulihaa? Nokian jätevesivuodon syyksi on paljastunut se, että korjausmies on epähuomiossa avannut venttiilin, joka erotti puhtaan vesijohtoveden ja viemäriverkon toisistaan. Minulla on sellainen tunne, että Suomessa yhä useammin klikkaavat sellaiset järjestelmät, joista on tottunut ajattelemaan, että Suomessa niihin voi luottaa. Insinöörinäkökulmasta on tosi outoa, että vesijohtoverkoston ja viemäriverkoston välillä on yhdysputki ja että siinä on välissä vain yksi sulkuventtiili. Kauppalehti kirjoittaa siitä, että isot kauppaketjut ovat huolissaan tehosikaloiden ja –kanaloiden epäkohdista. Jo on aikakin. On hienoa, että ihmiset alkavat havahtua siihen, miten ruoaksi kasvatettavia eläimiä kohdellaan. Ja on hyvä, että kauppiaatkin tajuavat asian vaikuttavan heidänkin liiketoimintaansa. Kaikki eläinsuojelulliset epäkohdat eivät ole laittomuuksia, ongelma on myös se, että tehotuotantoa säätelevät eläinsuojelumääräykset ovat liian löysiä. Milloin saamme kauppojen hyllyille luomulihaa? Nythän se luomuliha, jota Suomessa tuotetaan, enimmäkseen sekoitetaan muun lihan joukkoon. Suunnilleen ainoa tapa hankkia luomulihaa on käydä ostamassa sitä suoraan tutulta tilalta. Suurimmalle osalle ihmisiä tämä on mahdotonta. Kauppalehdessä Atrian edustaja sanoo, että heillä on nollatoleranssi eläinsuojelurikkomusten suhteen. Mitähän se käytännössä tarkoittaa? Lopettaako Atria ostot tilalta, joka kärähtää? Loppuiltapäivällä läksin kohti Balin ilmastoneuvotteluja. Lue Satun blogiteksti Vihreiden Bali-sivuilta: Oikeudenmukaisuus on Balin Gordionin solmu » Saksan autoteollisuus saa "pahin lobbari" -palkinnon Päivä meni pääasiassa kaikenlaisessa, mitä oli pakko ehtiä tehdä ennen lähtöä Balin ilmastokokoukseen. Jokavuotinen "Pahin EU-lobbari" ja "Pahin EU-viherpesijä" -palkinnot on jaettu. Molemmat palkinnot menivät Saksaan, pahin lobbari-palkinnon saa Saksan autoteollisuus ja pahin viherpesijä-palkinnon saa saman Saksan atomifoorumi. Autoteollisuus palkittiin ansioistaan autojen hiilidioksidipäästönormien vesittämiseksi ja ydinteollisuus, koska se väittää vähentäneensä hiilidioksidipäästöjään vaikka oikeasti on lisännyt niitä. WWF on julkaissut raportin, jossa varoitetaan, että ilmastonmuutos ja Amazonin sademetsien tuhoutuminen kiihdyttävät toinen toisiaan. Vuoteen 2030 mennessä peräti 60 % Amazonin sademetsistä voi tuhoutua tai vaurioitua. Tästä vapautuisi ilmakehään hiilidioksidimäärä, joka vastaa koko maailman kahdessa vuodessa tupruttamia päästöjä. Ilmastonmuutos kiihdyttää metsän häviämistä, koska lämpeneminen ja sateiden väheneminen kuivattaa metsää ja altistaa sitä metsäpaloille ja muille tuhoille. Ilmastonmuutoksen ennustetaan vähentävän sateita Amazonin alueella jopa 20 %. Trooppisten metsien suojeluhan on yksi kuumimmista puheenaiheista Balilla. Parempi uutinen on, että EU ja USA ovat ryhtyneet WTO:ssa ajamaan vapaakauppaa ilmastoystävällisille tuotteille. Kyseessä on 43 tuoteryhmää, jotka Maailmanpankki on nimennyt ilmastoystävällisiksi, esimerkiksi aurinkopaneelit ja tuuliturbiinit. Eli kuka tahansa kauppias ei saa itse omatoimisesti nimetä hilavitkutintaan sellaiseksi. USA:ssa MIT-yliopistossa on leväviljelmä, joka imee 20 megawatin voimalaitoksen savupiipusta tupruavan hiilidioksidin, ainakin suurimmaksi osaksi. Aurinkoisina päivinä levä syö hiilidioksidista 82 %, pilvisinä 50 %, siis päiväsaikaan. Levät ovat vähentäneet myös typen oksidien päästöjä voimalaitoksesta peräti 85 %. Levistä saadaan biodieseliä. Tällainen biodiesel ei tietenkään ole täysin ilmastoneutraalia, mutta ainakin sitä poltettaessa ilmaan vapautuva hiilidioksidi on tuottanut energiaa kahteen kertaan, ensin voimalaitoksessa, sitten autossa. Euroopan parlamentti piti lehdistötilaisuuden parlamentin Bali-delegaation matkasta. Tilaisuudessa parlamenttia edustivat varapuhemies Vidal-Quadras, joka johtaa valtuuskuntaa ja minä. Paikalla oli yksi kiinalainenkin toimittaja, mutta hän ei tuntunut tietävän ilmastonmuutoksesta juuri mitään. Tapasin Toyotan edustajia, jotka kertoivat, että firma on myynyt jo yli miljoona hybridiautoa, miljoonan raja rapsahti rikki tämän vuoden toukokuussa. Firma on aloittanut myös "plug in" -hybridiautojen valmistuksen, siis sellaisten, joiden akkua voi ladata myös verkosta, tosin ei vielä myyntiin vaan kyseessä ovat vasta demonstraatioautot. Verkosta ladattavia hybridiautojahan voi halutessaan käyttää pelkällä sähköllä, jos vain pääsee lataamaan kärryä aina tarvittaessa. Tällaisen auton ympäristöystävällisyys riippuu tietenkin tavasta, jolla sähkö on valmistettu. Firman insinöörien tavoitteena on puolittaa sähkömoottori-akku -systeemin paino ja hinta. Ehkä mielenkiintoisinta heidän kertomassaan oli se, että he ovat kehittelemässä yhdessä sähköyhtiö EDF:n kanssa etälaskutusjärjestelmää. Se mahdollistaisi hybridiautojen akkujen lataamisen esimerkiksi yleisillä parkkipaikoilla, sähkölasku menisi kuitenkin auton omistajalle. Tällöin akkuja voisi ladata muuallakin kuin kotona, ja sitä voisivat tehdä muutkin kuin ne, joilla on omakotitalo ja autotalli. Kiina vaatii rikkaita teollisuusmaita antamaan rahaa teknologiansiirtorahastoon, jonka kautta siis teollisuusmaat auttaisivat kehitysmaita nopeuttamaan siirtymistä ilmastoystävälliseen tekniikkaan. Tulkitsen tämän hyväksi merkiksi ilmastoneuvottelujen kannalta. Aiemmin Kiina on suurin piirtein vaatinut teollisuusmaita vapauttamaan ilmastoystävällisen teknologian patentit, mikä olisi paljon vaikeammin toteutettavissa kuin teknologiansiirtorahasto. On päivänselvä asia, että rikkaitten teollisuusmaiden on tavalla tai toisella taloudellisesti avustettava puhtaan teknologian edistämistä kehitysmaissa. 10 USA:n kongressin valiokuntapuheenjohtajaa on kirjoittanut Balin ilmastokokoukselle kirjeen, jossa he kertovat, että USA ei ole yhtä paha kuin presidentti Bush. 55 % USA:n kansalaisista asuu osavaltiossa, joka on säätänyt hiilidioksidipäästöjä rajoittavat lait. Australia liittyi Kiotoon – USA jäi yksin Australian uusi hallitus on ensimmäisenä virkatoimenaan allekirjoittanut Kioton, pari tuntia valtaanastumisensa jälkeen. Hienoa! USA on nyt ainoa teollisuusmaa, joka on jättäytynyt Kioton ulkopuolelle. Uusi pääministeri Kevin Rudd aikoo myös itse matkustaa Balille. Se on hienoa, ilmastoneuvotteluun tarvitaan pääministerien panosta. Kun Balilla alkaneissa ilmastoneuvotteluissa kerrottiin tämä uutinen, sali aplodeerasi. Uutisten mukaan Rudd on entinen diplomaatti ja puhuu kiinaa. Sitä muuten ilmastoneuvotteluissa tarvitaan, että joku poliittinen johtaja teollisuusmaista osaa puhua Kiinan johdon kanssa suoraan, ilman tulkkia. USA:n ilmastopääneuvottelija Harlan Watson lupasi, että USA ei Balilla toimi neuvottelujen tulppana. Toivottavasti! Etyjin ja Euroopan neuvoston vaalitarkkailijat ovat antaneet lausunnon, jonka mukaan Venäjän duuman vaalit eivät täyttäneet kaikkia demokraattisille vaaleille asetettuja normeja. No siltä se on vaikuttanut. Myös Bart Staes Europarlamentin vihreistä totesi, että kyse oli näennäisvaaleista. EU-instituutioiden kotipaikassa Brysselissäkään ei demokratia pelaa kovin mallikkaasti, melkein puoli vuotta kestäneet hallitusneuvottelut ovat rauenneet tuloksettomina. Vaalivoittaja, flaaminkielisen kristillisdemokraattipuolueen Yves Leterme ei ole onnistunut muodostamaan hallitusta. Helsingin yliopistossa on julkaistu tutkimus, jota siteerataan ”Carbon Positive” -sivuilla. Euroopan metsäala on vuodesta 1990 kasvanut 10 % ja Itä-Euroopan 15 %. Myös Kiinan metsäala on kasvanut 35 % 1980-luvun puolivälistä, jolloin se oli alhaisimmillaan. Ongelma on se, että EU ja Kiina ovat molemmat ”ulkoistaneet metsien hävityksen”. Me molemmat ostamme suuret määrät puuta ja puutuotteita maista, joissa metsiä hakataan ja vauhdikkaasti. The Times kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan tropiikki on 30 vuodessa laajennut vähintään 800 kilometriä sekä etelään että pohjoiseen päin. Tällä on suuret vaikutukset maapallon sääsysteemiin, muun muassa niin sanottuihin suihkuvirtauksiin ja myrskyjen reitteihin, mikä puolestaan siirtää esimerkiksi sadealueita. Tutkijat ovat havainneet trooppisen vyöhykkeen laajenneen vuoden 1979 jälkeen yhtä paljon kuin sen on ennustettu laajenevan 100 vuodessa. YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon kirjoittaa tänään Washington Postissa että Kiina on nousemassa suurimmaksi kasvihuonekaasupäästäjäksi, mutta se myös investoi uusiutuvaan energiaan. Pelkästään tänä vuonna se investoi uusiutuvaan energiaan 10 miljardia dollaria. Vain Saksa on edellä. Ja Kiinan pääministeri Wen Jibao on luvannut Kiinan parantavan energiatehokkuuttaan 20 % seuraavien 5 vuoden aikana. Daily Telegraph kirjoittaa Balin kokouksesta, että sinne matkustavat aiheuttavat lennoillaan 100 000 tonnin hiilidioksidipäästöt, mikä on yhtä paljon kuin Tshadin valtio vuodessa. Totta sekin.
|
|
|