Tammikuu 2006»

«Takaisin valikkoon

Helmikuu 2006

Tiistai 28.2.06

Maailma syö kuplaruokaa

Herään flunssaisena. Onneksi sentään en ihan säännöllisesti saa flunssaa juuri silloin, kun voisi viettää vähän lomaa.

New Scientist kirjoittaa maailman "ruokakuplasta". Tällä lehti tarkoittaa maanviljelyä, joka on keinokastelun varassa ja jonka käyttämää kasteluvettä pumpataan pohjavesivarannoista nopeammin kuin uutta pohjavettä muodostuu. Massiiviset investoinnit kastelujärjestelmiin olivat keskeinen osa 1960-luvun "vihreää vallankumousta", jolla saatiin häämöttämässä ollut nälkäkriisi ratkaistua. Tosiasiassa ehtyvien pohjavesivarantojen tyhjentämiseen perustuva viljelys on vain siirtänyt nälkäkriisiä tuonnemmas.

Lehden mukaan kahvikilon tuottamiseen kuluu 20 tonnia vettä, puuvillaisen t-paidan 7 tonnia, juustokilon ja riisikilon, 5 tonnia, maitolitran 2 tonnia, vehnäkilon 1 tonni. Arvioidaan, että 1/10 maailman ruoasta tuotetaan käyttäen kasteluun hitaasti uusiutuvaa pohjavettä. Onneksi jotain on sentään tehtävissä. Intian Gujaratin yhdessä kylässä on otettu käyttöön sadeveden ohjausjärjestelmä, jossa viivytetään monsuunisateista saadun veden virtaamista. Näin saadaan lisättyä veden imeytymistä maahan ja kaivot täyttyvät. Nyt vettä saa 7 metrin syvyydeltä kun aiemmin sitä piti pumpata 30 metristä. Itse asiassa tämä on vain paluuta Intian perinteiseen käytäntöön, näin siellä tehtiin vielä 1800-luvun alussa. Tämä "sateen sadonkorjuu" (rainwater harvesting) on kasvanut kansanliikkeeksi, jo 20 000 kylää on mukana.

Samassa New Scientistin numerossa on juttu siitä, että vetyä voidaan "viljellä". Tietyt levät tuottavat vetyä auringon energialla. Asiaa tutkitaan siinä toivossa, että näin pystytään joskus tuottamaan vetyä esimerkiksi autojen polttoaineeksi.


Sunnuntai ja maanantai 26-27.2.06
 

Mökillä hiihtämässä

Nyt on Europarlamentin "vaalipiiriviikko", eli saan olla Suomessa. Kun lauantai meni töissä, voin vastapainoksi olla mökillä maanantai-iltaan asti.

Oli ihanaa hiihtää auringonpaisteessa ja pikku pakkasessa.

Maanantai-iltana kotona Pispalassa luin matkojeni aikana kertyneitä lehtiä. Viime torstain Hesarissa Jarmo Virmavirta arvostelee sitä, että urheilijoiden keskittyminen tuhotaan haastattelemalla heitä juuri ennen suoritusta. Vaikka en olekaan mikään aktiivinen penkkiurheilija, olen tasan samaa mieltä. Vitsailimme Jukan kanssa siitä, miten curlingissa olisi käynyt, jos joukkueen jäseniä olisi haastateltu televisioon juuri ennen ratkaisevia heittoja.

Lauantai 25.2.06

Päästökauppa puri päästöihin

Olin Vihreän liiton puoluevaltuuskunnan kokouksessa Helsingissä. Mukavaa tavata taas välistä Suomen vihreää porukkaa.

Tilastokeskus on eilen julkaissut Suomen kasvihuonekaasupäästöjen määrän viime vuonna. Ne ovat painuneet melkein Kioto-tavoitteeseen. Osittain tämä johtuu hyvästä vesivuodesta, jonka ansiosta vesivoimasähköä saatiin runsaasti sekä kotimaasta että muista pohjoismaista. Mutta toinen syy on päästökauppa. Kivihiiltä poltettiin viime vuonna alle puolet siitä mitä edellisenä vuonna. Tämä vähensi hiilidioksidipäästöjä peräti 8,6 miljoonaa tonnia.

Päästökauppahan alkoi viime vuoden alusta. Päästökauppa huononsi kivihiilen polton kannattavuutta ja sen polttoa myös vähennettiin. Juuri näin päästökaupan kuuluukin toimia.

Päästökaupan epäkohta ovat sähköyhtiöiden ansiottomat eli "windfall"-voitot. Oli tosi tyhmää, ettei Vanhasen hallitus alusta alkaen päättänyt verottaa niitä. Onneksi Pekkarinen on luvannut korjata tämän asian.

Mutta pääasia on kuitenkin se, että päästökauppa heti ensimmäisenä vuonna teki sen mitä pitikin, eli vähensi päästöjä.

Siinä se taas nähtiin, että kun saastuttamiselle tulee hinta, firmat keksivät heti puhtaampia toimintatapoja. Aina etukäteen ne itkevät krokotiilinkyyneleitä ja sanovat että kaikki on jo tehty, nyt meiltä viedään jo tuhkat pesästä.

Pääsin vasta aika myöhään illalla mökille, Jukka oli mennyt sinne jo aikaisemmin. Oli mukavaa, kun mökin sisälämpötila oli jo plussan puolella sinne tullessani.
 

Perjantai 24.2.06

Darfur kasvihuonemaailman kuva?

Olin Lontoossa brittiparlamentin Globe-ryhmän järjestämässä ilmastotapaamisessa, jossa keskusteltiin siitä, miten kehitetään eri maiden parlamentaarikkojen yhteydenpitoa ilmastoasioista. Brittien järjestämissä ilmastokokouksissa on ilo käydä, niissä tapaa tosi fiksuja ihmisiä, joiden kanssa on ilo keskustella. Erityisesti sydäntäni lämmittävät fiksut lordit. Varmaan on toisenlaisiakin ylähuoneen jäseniä, mutta ilmastokokouksissa tapaa tosi hienoja yksilöitä.

Briteissä koko yhteiskunta näyttää olevan tietoisempi ilmastonmuutoksesta kuin esimerkiksi Suomessa. Kansanedustaja Joan Ruddock brittien Globe-verkostosta kertoi mielipidetiedustelusta, jonka mukaan 91 % briteistä uskoo, että ilmasto on muuttumassa. Brittihallituksen julkaisema paksu tieteellinen raportti "Avoiding dangerous climate change" on Britanniassa nyt best seller.

Elliot Diringer, USA:n Pew Centeristä totesi muun muassa, että kun listataan väestöltään, kansantaloudeltaan ja päästöiltään maailman 25 suurinta maata, joukko maita kuuluu 25:n kärkeen kaikilla kolmella listalla. Nämä maat ovat USA, Kiina, EU, Venäjä, Intia, Japani, Brasilia, Meksiko, Indonesia, Iran, Turkki. EU:n jäsenmaista Saksa, Britannia, Ranska ja Italia kuuluisivat tähän koplaan yksinkin. Päästöjen ja kansantalouden 25 kärkeen kuuluvat lisäksi Kanada, Etelä-Korea, Australia, Etelä-.Afrikka ja Argentiina. Tärkeintä olisi siis saada sovittua sellaiset päästövähennykset, jossa olisi mukana nämä "Top 25" maat. Diringer totesi, että on taloudellisesti järkevää ryhtyä vähentämään päästöjä ripeästi, koska viivyttely vaikeuttaa tulevia päästövähennyksiä ja haittaa taloutta paljon enemmän.

Neil Hirst, IEA:sta (International Energy Agency) totesi, että globaalit hiilidioksidipäästöt pitäisi saada laskuun ennen vuotta 2030. Nykymenolla tämän tavoitteen toteutuminen on tosi kaukana, päästöt kasvavat vuoteen 2050 mennessä yli 50 % sittenkin, vaikka energian hinta nousisi reippaasti. Esimerkkinä energian säästömahdollisuudesta hän totesi, että pelkän elektroniikkalaitteiden valmiustilakulutuksen pienentäminen säästäisi 20 uutta suurta voimalaitosta OECD-maissa. Valaistuksen kuluttamasta sähköstä olisi mahdollista säästää 30 %. Se vastaa maailman kaikkien kaasuvoimalaitosten tuotantoa. Päästöjen vähentämiseen tarvitaan myös uusia teknologioita. Niiden tuonti markkinoille kestää. Siksi tarvittaisiin nopeita toimia niiden markkinoille tulon jouduttamiseksi. Esimerkiksi uusiutuvat energiat ovat murtautuneet hyvin pienestä alusta aika nopeasti jo merkittäväksi energianlähteeksi. IEA on laatimassa raporttia siitä, mitä se edellyttäisi, että maailman energiataloudessa mentäisiin kestävän kehityksen tielle.

Henry Derwent, brittihallituksen virkamies, totesi muun muassa, että pääministeri Blair ja valtiovarainministeri Brown ovat tilanneet raportin siitä, mitä ilmastonsuojelu oikeasti maksaa.

Ian Johnson Maailmanpankista totesi, että kehitysmaat ovat hyvin haavoittuvia ilmastonmuutoksen suhteen. Miljoonia ihmisiä on jo köyhtynyt tulvien, katovuosien ja muihin ilmastoon liittyvien syiden vuoksi. Ennusteiden mukaan maatalouden tuottavuus voi alentua jopa 20-30 % vuoteen 2020 mennessä. Kuitenkin on aika paljon asioita, joita voitaisiin tehdä ja jotka eivät maksa kovin paljoa. Hän piti pääongelmana "valistuneen politiikan puutetta". Toisin sanoen puuttuu poliittista tahtoa esimerkiksi aikaansaada tarpeeksi laajoja hiilidioksidin päästömarkkinoita, joiden kautta hiilidioksidipäästöille tulisi hinta ja päästövähennysinvestoinneista tulisi kannattavia.

John Ashton totesi, että Darfurin konfliktiin ja humanitaariseen katastrofiin taustalla on sateiden muuttuminen alueella. Kyse on siis vähintäänkin alueellisesta ilmastonmuutoksesta. Darfur on ehkä kuva siitä maailmasta, jota kohtaan olemme menossa, jos ilmaston annetaan suistua pois raiteiltaan. Jos nyt otetaan kestävä suunta energiataloudessa, liikenteessä ja maankäytössä, niin sukupolvessa tai parissa saadaan aikaan iso muutos. Pitäisi puhua siitä, mikä on stabiilin ilmaston taloudellinen arvo. On absurdia, että EU:n ja Kiinan taloudellisissa suhteissa pääaiheelta näyttää halpojen tuontivaatteiden virran patoaminen. Pääasian pitäisi olla energia- ja ilmastoyhteistyö. Aikoinaan EU pani aika paljon rahaa ruoan saannin varmistamiseen Euroopassa. Ilmaston tulevaisuuden varmistaminen pitäisi ottaa vastaavanlaiseksi isoksi poliittiseksi tavoitteeksi.

Intialainen Suresh Prabhu korosti adaptaatiota, eli toimia, joita tarvitaan niihin muutoksiin sopeutumiseksi, joita ilmastonmuutos joka tapauksessa tuo tullessaan. Hän korosti myös sitä, että energiapolitiikka ei saa olla pelkkää kasvavan kysynnän tyydyttämistä, vaan energian kulutustakin pitää ohjata. Suresh muistutti myös siitä, että päästövähennysten hintaa pitää verrata hintaan, joka nyt jo maksetaan sääkatastrofien seurauksista.

Ruotsalaismeppi Anders Wijkman oli mukana videolinkin kautta. Hän totesi, että Kiina rakentaa joka vuosi uusia voimalaitoksia kaksi kertaa niin paljon kuin niitä Ruotsissa on kaiken kaikkiaan. Hän oli ollut kokouksessa, jossa oli keskusteltu humanitaaristen katastrofien estämisestä ennakolta. Koska sääkatastrofien aiheuttamat vahingot ovat kasvaneet huimasti, jopa vakuutusyhtiöt alkavat olla kiinnostuneita rahoittamaan tätä työtä.

Lordi Hunt totesi, että Floridassa on huomattu, että hyvin lämpöeristetyt talot pärjäävät hurrikaanien sattuessa paremmin kuin muut. Maailmassa ihmiset käyttävät talojensa kunnostamiseen paljon enemmän rahaa kuin on koko maailman yhteenlaskettu kehitysapu.

Saleeman Haq Bangladeshista totesi, että kehitysrahoituslaitokset, kuten Maailmanpankki ja Aasian kehityspankki, ovat vasta aivan äskettäin alkaneet arvioida omaa toimintaansa ilmastonsuojelun näkökulmasta.

Robert Casamento, Deloitte-yhtiöstä totesi, että maailmassa on valtavia investointirahastoja, jotka vain miettivät, mihin investoida. Kyse on siitä miten maailman investointipotentiaali kanavoidaan oikein. Hän kertoi esimerkkinä, että 1990-luvulla USA:n hallitus sääti tietokoneille tiukat energiankulutusnormit. Se muutti suunnilleen kertaheitolla tietokoneiden sähkönkulutuksen pienemmäksi. Verojärjestelmän tulisi olla innovatiivinen.

Jouduin lähtemään kesken iltapäivän keskustelujen päästäkseni illaksi Suomeen. Matkalla lentokentälle kyselin taksikuskilta, mitä mieltä hän on pari vuotta sitten käyttöönotetusta Lontoon ruuhkatullista. Hänen mielestään se oli hyvä, yksityisautoliikenne keskustassa on pysyvästi vähentynyt noin neljänneksen, ruuhkat ovat helpottuneet. Joukkoliikenteen palvelutasoa nostettiin samalla kun ruuhkatulli otettiin käyttöön.

Torstai 23.2.2006

Ympäristövaliokunta tuki ehdotustani EU:n tutkimusrahoista

Tänään huipentui omalta osaltani aika iso työ, jota olen tehnyt valmistellessani Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan lausuntoa EU:n tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta, ja Euratom-järjestön tutkimusohjelmasta. EU:n "yleisessä" tutkimusohjelmassa on kyse 7 seuraavan vuoden tutkimusrahojen käyttösuunnitelmasta. Euratom-järjestö rahoittaa vain ydinenergiaan liittyvää tutkimusta, fuusio mukaan lukien.

Valiokunta tuki yli kahden kolmasosan enemmistöllä ehdotustani, jonka mukaan Euratom-tutkimusrahoista poistetaan fuusio- ja fissiorahoitus ja jätetään jäljelle vain ihmisten turvallisuuden suojelun kannalta välttämättömät asiat, kuten säteilysuojeluun ja käytettyyn ydinpolttoaineeseen liittyvä tutkimus. Valiokunta katsoi siis, että Euratomin tutkimusrahoitus on supistettava komission ehdottamasta yli 3 miljardista runsaaseen 300 miljoonaan euroon.

Tämän taustalla on se historiallista perua oleva vääristymä, että ydinvoima on aina saanut EU-instituutioiden tutkimusrahasta leijonanosan. Tämä johtuu siitä, että ydinfissiolle ja fuusiolle on oma järjestönsä Euratom. Se on perustettu vuosikymmeniä sitten, kun kuviteltiin, että ydinvoima on tie tulevaisuuteen. Silloin ei tajuttu vielä ydinvoimaan liittyviä riskejä eikä tiedetty mitään uusista energiateknologioista, kuten energiatehokkuuden parantamisesta, tuulesta, biomassasta, auringosta ja muusta uusiutuvasta energiasta.

Vähentämällä ydinvoiman tutkimukselle Euratomin kautta meneviä rahoja vapautettaisiin varoja uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tutkimiseen ja kehittämiseen.

On muistettava se, että ilmaston tutkijoiden mukaan teollisuusmaiden tulisi vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjään noin 30 % vuoteen 2020 mennessä ja 60-80 % vuoteen 2050 mennessä. Nopeimmin tämä hoituu panostamalla uusiutuviin ja energian säästöön. Sen sijaan optimistisinkaan tutkija ei väitä, että fuusiosta olisi apua ainakaan 40 vuoteen. Siksi on aivan suhteetonta, että komissio esitti fuusiolle rahaa kolminkertaisesti verrattuna uusiutuvaan energiaan ja energian säästöön.

Valiokunta totesi myös, että EU:n energiatutkimuksen tavoitteena pitää olla nykyisen fossiilienergiasta riippuvaisen energiatalouden muuttaminen maailman energiatehokkaimmaksi ja vähiten fossiilisista polttoaineista riippuvaksi taloudeksi vuoteen 2020 mennessä. Omituista kyllä, konservatiiviryhmä äänesti tätä ehdotusta vastaan. Ymmärtäisin, jos konservatiivit vastustaisivat ehdotusta, jonka mukaan fossiilisten käyttö pitää kokonaan lopettaa vuoteen 2020 mennessä. Mutta miksi ihmeessä he vastustivat sitä, että EU olisi maailmassa se alue, joka olisi vähiten riippuvainen fossiilienergiasta? Ja miksi vastustaa ajatusta, että me olisimme maailman parhaita siinä, miten paljon hyvinvointia saamme aikaan tietyllä energiankulutuksella?

Kaikki ehdotukseni eivät tietenkään menneet läpi, mutta valtaosa kylläkin.

Näiden kahden lausunnon valmistelussa ja sitä koskevissa neuvotteluissa on ollut tosi paljon työtä viime kuukausien aikana. Nyt voin olla hyvillä mielin.

Torstai 16.2.06

Palveludirektiivistä epäselvä kompromissi

Tänäänkin juttelin yhden kollegan kanssa palveludirektiivistä matkalla parlamenttiin. Hän sanoi, että kun tavaroiden markkinat vapautettiin vuonna 1992, se valmisteltiin hyvin perusteellisesti. Nyt palvelumarkkinat yritetään vapauttaa yhdellä direktiivillä, jonka valmistellut komissaari ei edes enää ole komissiossa.

Istuntosalissa kuulin, että komissio ei eilen päässytkään ratkaisuun tutkimusrahoista. Se ei ylipäänsä ole kyennyt päättämään omaa ehdotustaan EU:n budjetista. Nyt esillä on kuulemma malli, jossa FP7 eli tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma hyväksyttäisiin ensin tekstin osalta, ja vasta myöhemmin rahojen.

Palveludirektiiviäänestys kesti yli 2 tuntia. Välillä salissa oli vähän kaaosta. Johtui siitä, että suurimmat ryhmät, konservatiivit ja sosialistit, olivat määräaikaan mennessä jättäneet kompromissiehdotuksen, jonka "alkuperämaa-artiklassa" sanottiin, että siinä maassa, jossa palvelu tarjotaan, viranomaiset voivat valvoa ulkomaisen palveluntarjoajan toimintaa muun muassa ympäristönsuojelun, terveydensuojelun, kuluttajansuojan ja sosiaalipolitiikan näkökulmasta. Viime hetkellä nämä suurimmat ryhmät vetivät listasta pois kuluttajansuojan ja sosiaalipolitiikan. Vihreät vaativat, että istunto saa äänestää myös kompromissin alkuperäisestä versiosta. Tästä käytiin aika kiivas työjärjestyssanailu. Loppujen lopuksi puhemies päätti, että vihreiden vaatimukseen ei suostuta. Tämä tuntui tosi omituiselta. Normaalisti 37 meppiä voi estää viime hetken muotoiluviilailujen ottamisen ylipäänsä äänestykseen.

Minusta koko artikla 16, jonka nimi muutettiin alkuperämaaperiaatteest muuksi, on varsinainen jonglöörintemppu, jossa on yritetty naittaa yhteen "alkuperämaaperiaate" ja "maassa maan tavalla" periaate. Minä kannattaisin sitä, että noudatettaisiin ylipäänsä "maassa maan tavalla" periaatetta. Tosi moni on minulta kysynyt, miksi ylipäänsä on keksitty ehdottaa sitä alkuperämaaperiaatetta.

Minusta olisi kannattanut edetä siten, että ensin olisi vapautettu selvästi kaupalliset palvelut. Sitten olisi erikseen ja kunnolla harkittu julkisia ja yleishyödyllisiä palveluita. Nyt palveludirektiivin ulkopuolelle jätettiin muun muassa terveydenhuolto ja pääosin sosiaalipalvelut. Mutta koulutus jäi sen piiriin.

International Herald Tribunen mukaan Pakistanissa mietitään, olivatko Muhammed-pilakuvat lännen tahallinen provokaatio, jotta muslimit saataisiin suuttumaan ja jotta kaikki muslimit saataisiin muun maailman silmissä näyttämään ekstremisteiltä. Tällaisia lukiessa joutuu väkisinkin miettimään, mitkä meidän tulkintamme meille vieraista kulttuureista menevät yhtä reippaasti metsään.

Keskiviikko 15.2.06

Tarja ja Conan CNN:llä

Kun heräsin ja panin tapani mukaan CNN:n aamutelevision päälle, siellä oli pitkä pätkä Conan O'Bryanin käynnistä Suomessa ja tapaamisesta Halosen kanssa. Se oli ihan sympaattinen. Yleensä CNN ei tiedä Suomesta mitään, edes Helsingin lämpötilaa ei mainita sen Eurooppa-säätiedotuksissa

Työmatkalla tapasin yhden slovakialaiskollegan. Juttelimme palveludirektiivistä. Kerroin että vihreä ryhmä äänestänee vastaan, koska alkuperämaaperiaate on muotoiltu niin epäselvästi. Hänkin valitti, että koko asiasta on tosi vaikea saada kunnon tolkkua.

Kerroin esittäneeni eräille direktiiviä puolustaville teollisuuslobbareille esimerkin (jonka olen saanut yhdeltä huolestuneelta kansalaiselta). Rakennustyömaalla on alihankkijoita monesta maasta, yhdestä maasta tulevat lujuuslaskelmat, toisesta sähkö- ja vesijohtotyöt jne. Jos rakennuksessa ilmenee vika, kenelle asiakas reklamoi ja minkä maan lainsäädännön mukaan asia ratkaistaan? Teollisuuslobbarit eivät osanneet vastata.

USAssa on julkaistu "long war" suunnitelma, joka tarkoittaa sodan käymistä useissa maissa yhtäaikaa monissa maissa islamilaisia ekstremistejä vastaan, monin erilaisin menetelmin. Raportissa kehotetaan liittolaisia, kuten NATO-maita ja "maltillisia" hallituksia "jakamaan riskit ja vastuut".

Bush tekee toden totta parhaansa motivoidakseen Iranin tekemään ydinaseen ja ylipäänsä innostaakseen islamilaisia ekstremistejä.

WWF:ltä tuli viesti että lintuinfluenssan levittyä Saksaan ja mahdollisesti myös Itämeren rannikolle perutaan vapaaehtoisten organisoiminen Viroon puhdistamaan öljyyntyneitä lintuja. Tosi kurjaa! Tämä on kuitenkin välttämätöntä, jotta lintujen puhdistajat eivät altistuisi lintuinfluenssatartunnalle.

Huomenna Kioton sopimus täyttää vuoden. Eli siis se tulee olleeksi vuoden voimassa. Vihreä ryhmä piti tiedotustilaisuuden asiasta. Samalla julkistettiin europarlamentin vihreän ryhmän ja Euroopan vihreän puolueen yhteinen ilmastokampanja "stop climate change - play your part". Tiedotustilaisuuteen ei tullut montakaan toimittajaa. Istunnossa näet keskusteltiin Muhammed-pilakuvista.

Istunnossa äänestettiin muun muassa Iranin ydinsuunnitelmia koskevasta päätöslauselmasta. Konservatiivit ja liberaalit tyrmäsivät vihreiden ehdotuksen, jossa olisi sanottu, että sotilaallisia toimia Irania vastaan ei pidä käyttää. Vihreät arvostelivat tätä eskalaatiopelin pelaamiseksi.

Satuin tilanteeseen, jossa joukko konservatiivi- ja demarimeppejä vitsaili palveludirektiivin alkuperämaaperiaatteesta. Molemmat sanoivat voittaneensa. Minä sanoin, että vahvistatte juuri sen, mitä vihreässä ryhmässä eilen puhuttiin. Kompromissi on tahallisen epäselvä, molemmat voivat sanoa sitä voitokseen, lain tosiasiallinen sisältö ratkaistaan tuomioistuimessa. Kollegat nauroivat. Eivät siis kiistäneet.

Kävin taas neuvotteluja EU:n seitsemännestä tutkimusohjelmasta. Komission pitäisi tänään tehdä uusi ehdotuksensa sen rahoituksesta.
 

Tiistai 14.2.06

Tahallisen epäselvä palvelukompromissi

Aamu-uutisista kävi ilmi, että Viro on olympialaisten mitalitilastossa kymmenes. Onnea Viro!

Työmatkalla tapasin tutun parlamentin virkailijan. Puhuimme siitä, että tänään tulee olemaan ammattiliittojen "ystävänpäivämielenosoitus" palveludirektiivistä. Kerroin hänelle, että CNN:n aamu-uutisten pääaihe tuntui olevan Valentinen päivä. Hän sanoi, että ranskankielisen kanavan aamun pääaihe on Bolkenstein, toisin sanoen palveludirektiivi.

Istunnossa äänestettiin muun muassa broilereista. Vihreiden ehdotus, että broilerien kasvatuksessa niiden maksimitiheys on 25 lihakiloa/m2, ei mennyt läpi. Sen sijaan hyväksyttiin komission ehdotuksen mukainen raja 30 kg/m2. Oli monia muitakin vihreiden esittämiä parannuksia, jotka eivät menneet läpi. Läpi meni vihreiden ehdotus, jossa korostetaan broilereiden perimän monimuotoisuuden merkitystä. Kokonaisuutena uudistus on joka tapauksessa eläinsuojelun kannalta parannus nykytilanteeseen. Uudistukset nostavat broilerinlihan tuotantokustannuksia 5 senttiä eläintä kohden.

Istunto hyväksyi myös aloitteen uusiutuvan energian käytöstä lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Parlamentti vaatii komissiota valmistelemaan direktiivin tästä asiasta. Tätä nykyähän rakennukset vievät 40 % EU:n kokonaisenergiankulutuksesta. Vuoteen 2020 mennessä on täysin mahdollista, että 25-30 % EU:n energiankulutuksesta on lämmitykseen ja jäähdytykseen käytettävää uusiutuvaa energiaa. Tämä on yksi taloudellisimmista tavoista suojella ilmastoa. Ylä-Itävallassa talojen öljylämmityksen osuus on 10 vuodessa saatu laskemaan 70%:sta 3 %:iin. Itävallassahan pellettilämmityksestä on tullut varsinainen hitti.

Illalla ryhmä keskusteli palveludirektiivistä. Vihreät ovat koko ajan halunneet direktiivin koskemaan vain kaupallisia palveluja, ei julkisia. Lisäksi olemme halunneet pois niin sanotun alkuperämaaperiaatteen. Haluamme, että palvelun tarjoaja noudattaa sen maan lakeja, jossa palveluitaan tarjoaa, ja sen maan viranomaiset myös valvovat. Tätä voisi sanoa vaikka "maassa maan tavalla-periaatteeksi".

Konservatiivi- ja sosialistiryhmien välisissä neuvotteluissa on suljettu direktiivin ulkopuolelle muun muassa terveydenhuolto ja pääosa sosiaalipalveluista. Mutta samalla alkuperämaaperiaatteesta on neuvoteltu muoto, joka on epäselvä ja käytännössä jättää ratkaisuvallan EU-tuomioistuimelle.

Vihreässä ryhmässä arveltiin, että kompromissi on tahallisen epäselvä, jotta sekä sosialistit että konservatiivit voivat väittää sitä voitokseen.
 

Maanantai 13.2.06

Lisää ikäviä ilmastouutisia

Päivästä suurin osa kului taas matkustaessa. Tällä kertaa kokeilin ensimmäistä kertaa mennä Strasbourgiin Stuttgartin kautta.

Kööpenhaminen lentokentän taxfreen oviaukon yläpuolella roikkui sydämenmuotoisia mainoksia: "Healthy flying." "Drink champagne." "Eat chocolate." Tämä on tietysti vitsi, mutta silti! Tällaisiin asioihin kiinnittää huomiota, kun Euroopan parlamentissa on toisessa käsittelyssä ehdotus "health claims" -asetukseksi, joka siis asettaisi kriteerit sille, milloin elintarvikkeita saa mainostaa terveellisyysargumenteilla.

Matkalla tulee aina luettua kasaantuneita posteja. Viime viikon uutisista huomasin vasta nyt sen, että Science-lehdessä on julkaistu brittitutkimus, jonka mukaan 1900-luvu oli lämpimin vuosisata 1200 vuoteen. Kun tähän yhdistetään se, että 2005 oli lämpötilamittausten historian kuumin vuosi ja mittausten historian 5 lämpimintä vuotta on eletty vuoden 1995 jälkeen, ilmastonmuutoksen vauhti on tosiaan pelottava. Lämpötilamittaukset alkoivat siis 1800-luvulla.

The Economist-lehti kirjoittaa Putinista, ja miettii, kehen toiseen johtajaan häntä voisi verrata. Lehden mukaan Jegor Gaidar vertaa Jeltsinin ja Putinin aikaa Venäjällä Weimarin Saksaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Vertaus on pahaenteinen. Weimarin tasavalta päättyi Hitlerin valtaannousuun.

Päälle päätteeksi luin vielä Foreign Affairs -lehden artikkelin, jonka mukaan Stalinin kannatus Venäjän nuorison keskuudessa on kasvussaa. Vuonna 2003 ja 2004 13 % alle 30-vuotiaista vastasi myöntävästi kysymykseen, voisivatko he äänestää Stalinia. Vuonna 2005 heitä oli jo 19%. Lehti totesi, että jos mielipidetiedusteluissa yhtä iso osa saksalaisista sanoisi olevansa valmiita äänestämään Hitleriä, siitä nousisi kamala kohu.
 

Sunnuntai 12.2.06

Pitääkö maapallon pelastamisen olla ilmaista?

Viikonlopun Ilta-Sanomissa Antti-Pekka Pietilä vitsailee että Heidi Hautala ja minä emme enää muista kannattaneemme päästökauppaa. Hänen mukaansa vihreät kuvittelivat saavansa päästökaupasta vaalivaltin, mutta siitä tulikin kiviriippa.

Hyvänen aika, ei kai ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen vähentämisessä vaalitaktiikasta ole kyse vaan maapallon suojelemisesta.

Toki vihreät kannattavat päästökauppaa. Kukaan ei nimittäin ole kyennyt osoittamaan päästöjen vähentämiseen mitään muuta tapaa, joka olisi kansantalouden kannalta parempi. Suurin osa päästökaupan arvostelijoista arvosteleekin sitä, että päästöille ylipäänsä asetetaan raja.

Tämä on kuitenkin ihan eri asia kuin se, että olisimme sanelleet EU-direktiivin tai Suomen kansallisen sovelluksen ne yksityiskohdat, joiden takia Fortum nyt tahkoaa ansiottomia voittoja. Molempia säädettäessä olimme oppositiopuolue.

Kuka on koskaan kuvitellut, että päästöjen vähentäminen olisi ilmaista? Eivät ainakaan vihreät. Pitääkö maapallon pelastaminen olla ilmaista?

Jos Suomea uhkaa vaara, pitääkö sen torjumisen olla ilmaista? Eikö maapalloa ja ihmiskuntaa uhkaava vaara koske Suomea?

Silloin, kun ydinvoimalupa oli eduskunnassa, ydinvoimarintama loi kyllä mielikuvaa, että uuden ydinvoimalaa lisäksi ei tarvitakaan muuta Kioton täyttämiseksi. Se oli valhe. Silloisen kauppa- ja teollisuusministeri Mönkäreen johdolla tehdyt selvitykset osoittivat selvästi, että sähkön hinta tulee Kioton vuoksi nousemaan, rakennetaan ydinvoimaa tai ei. Mutta ydinvoimaväen propagandassa puhuttiin ilmastonsuojelun kustannuksista vain siinä tapauksessa, että ydinvoimaa ei tehdä.

Nyt kun ydinvoimaväen propaganda paljastuu valheeksi, on kohtalainen silmänkääntötemppu syyttää siitä vihreitä.

Hesarissa Eija-Riitta Korhola kirjoittaa päästökaupasta. Hän leimaa EU:n päästökaupan virheeksi mutta ilmoittautuu kannattamaan globaalia päästökauppaa.

Globaali päästökauppahan on kaikkien ilmastonsuojelijoiden tavoite. Kioton (eli vuoden 2012) jälkeen toki pitää yrittää saada aikaan päästökauppa, jossa ovat mukana kaikki merkittävät toimijat, kuten USA ja tärkeimmät kehitysmaat, Kiina, Intia ja Brasilia. Mutta miten Korhola kuvittelee sen toteutuvan? Sitenkö, että sanomme meitä paljon köyhemmille Kiinalle ja Intialle: "Sorry vaan, meitä ei nyt huvita tehdä mitään ennen kuin tekin alatte vähentää päästöjä."
 

Lauantai 11.2.06

Venemessuilla

Lintuinfluenssa on levinnyt Italiaan ja Kreikkaan. Maissa on kuollut joutsenia tautiin, joka vahvistettu ihmiselle vaaralliseksi H5N1-muodoksi. Lisää huolia!

Olimme Jukan kanssa venemessuilla. Sen verran pitää käydä turhuuden markkinoilla. Aloitimme puuveneistä. Niistä tulee aina hyvä mieli, ne ovat niin rakkaudella tehtyjä. Ihailimme muun muassa puista paattia, jossa oli höyrykone. Sen polttoaineena käytetään rehellisiä klapeja. Paatin nimikin oli niin supisuomalainen kuin olla voi, Lalli.

Messujen jälkeen menin palaveeraamaan näyttelyarkkitehdin kanssa, joka valmistelee julisteita näyttelyyn arktisesta ilmastonmuutoksesta. Järjestän tästä aiheesta näyttelyn Euroopan parlamenttiin maaliskuussa.

Metsateollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila on Hesarin mukaan todennut, että metsäsektorin tutkimukselta Suomessa puuttuu visio. Minä ehdotan, että visioksi otettaisiin se, mitä metsätalous voi tehdä
ilmastonmuutoksen saamiseksi kuriin.

Perjantai 10.2.06

Ishtarin portilla

Toinen päivä Berliinissä. Kävin Pergamon-museossa, jossa on muun muassa muinaisen Babylonian, Assyrian, Urin ja Niniven löytöjä. Museon komein "esine" on Babylonissa noin 600-luvulla eKr ollut Ishtar-portti ja sinne johtanut kulkuekäytävä.

Yksi hobbyistani ovat kauan olleet Aasian, Lähi-Idän ja Euroopan muinaiset äitijumalattaret. Ishtar on yksi heistä. Portti on ollut tosi komea, iso ja koristeltu lasitetuista tiilistä tehdyillä kuvilla ja ornamenteilla. Ishtariin liitetyt eläimet, villihärät ja myyttiset olennot, jotka ovat yhdistelmä leijonaa, kotkaa ja käärmettä, ovat minulle enenestään tuttuja. Nyt katselin ennen kaikkea portin muuta ornamentiikka, joka muistuttaa kovasti islamilaista ornamentiikkaa sekä väreiltään että muodoiltaan. Muun muassa hallitseva sininen on sama, joka edelleenkin on islamilaisen ornamentiikan tärkeimpiä värejä ja jota pidetään suojelevana värinä, jos oikein olen ymmärtänyt. Niinpä niin, ihmiskunnan kulttuuriperinnöstä iso osa on vanhempaa perua kuin yleensä ajatellaan, ja erilaisiin uskontoihin ja ideologioihin liittyy paljon aineksia, jotka ovat paljon vanhempia kuin kyseinen uskomusjärjestelmä.

Pari kuukautta sitten silmiini sattui artikkeli jostain antiikin tutkijasta, joka on todistanut, että antiikin Rooman patsaat olivat värillisiä. Mehän olemme tottuneet ajattelemaan niitä marmorinvaaleina. Todellisuudessa niissä on jäänteitä väriaineista, jotka vuosituhansien saatossa ovat vain haalistuneet. Väritetyt rekonstruktiokuvat näistä patsaista toivat mieleeni muinaisen Egyptin kuvat, värimaailmassa on paljon samaa.

Financial Timesissa on juttu Jared Diamondista, jonka kirja "tykit, taudit ja teräs" on älykkäimpiä kirjoja mitä koskaan olen lukenut. Diamondin uudempaa kirjaa "romahdus" en vielä ole ehtinyt lukea, mutta tiedän sen käsittelevän sitä, miten entisajan yhteiskunnat ovat reagoineen aiheuttamiinsa ympäristökatastrofeihin. Ne, jotka muuttivat toimintatapaansa järkevämmäksi eli siis kestäväksi, selvisivät hyvin. Ne, jotka vain jatvoivat tuhon tietä, selvisivät huonommin. Diamond listaa biodiversiteetin hupenemisen ihmiskunnan suurimpien uhkien joukkoon. Hän käyttää mainiota vertausta.

"Monenlaisten omituisten pikku otusten hävittäminen aiheuttaa ihmiskunnalle isoja ongelmia, aivan vastaavasti kuin aiheuttaisi se että lentokoneesta irroteltaisiin sattumanvaraisesti sen omituisia pikku osasia", toteaa Diamond.

 

Torstai 9.2.06

Berliinissä

Lähdin vähän etuajassa pois Brysselistä. Menin Berliiniin tapaamaan nuorempaa tytärtäni, joka on siellä opintoihinsa liittyvällä useamman kuukauden vierailulla.

Kuljimme pätkän sitä reittiä, jota Berkiinin muuri on aikoinaan kulkenut. Kun muuri murtui, tämä tyttäreni oli 10-vuotias.

Kävimme myös "terrorin topografia"-ulkonäyttelyssä. Se on pantu paikalle, jossa on ollut Gestapon maanalainen vankila, jossa on kidutettu ihmisiä. Ihan lähellä sitä on ollut Hitlerin ajan valtakunnankanslia ja myös Hitlerin oma yksityiskansia.

Kun tyttären kanssa katselimme näyttelyn niitä kuvia, jotka liittyvät Hitlerin ajan juutalaisvainoihin, tytär kysyi: "Miksi juuri juutalaisia." "He olivat vähemmistö, joka eli tarpeeksi lähellä elävä vihattavaksi", minä vastasin. Mietin myös, että jotain hyvää maailman kehityksestä kertoo sekin, että nykyajan alle kolmekymppinen ei ymmärrä, miksi juutalaisia kohtaan on lietsottu vihaa. Minun lapsuudessani ja nuoruudessani sentään puhuttiin aika yleisesti, että "juutalaiset tappoivat Jeesuksen."

Olen aikaisemmin käynyt Berliinissä vain pari kertaa ja tosi pikaisesti. En - niin hassulta kuin se tuntuukin - ole koskaan tullut ajatelleeksi sitä, että kansallissosialistien vallan hermokeskukset ovat olleet Berliinissä jossain ihan tietyssä paikassa. Vasta nyt aloin kunnolla ajatella sitä, miten iso tihentymä dramaattisia vaiheita liittyy tämän kaupungin historiaan. Keisarivallan loppu, spartakistien kapina Venäjän vallankumouksen jälkeen, sen kukistaminen, Weimarin tasavallan perustaminen, kansallissosialistien valtaannousu, toinen maailmansota, pommitusten aiheuttama hävitys, sodan lopulla kaupungin valtaus ja miehitys ja jako, muurin rakentaminen, DDR-aika Itä-Berliinissä, Länsi-Berliini Länsi-Euroopan saarekkeena ja monenlaisen radikaalin liikehdinnän pesäpaikkanana, muurin murtuminen ja paluu yhdistyneen Saksan pääkapungiksi. On siinä draamaa.

Saksan historian museossa on näyttely Saksaan suuntauduneesta siirtolaisuudesta 1500-luvulta alkaen. Se on museoväen sivistynyt puheenvuoro tämän ajan siirtolaiskeskusteluun, antaa perspektiiviä. Alimmassa kerroksessa kerrotaan hugenoteista, jotka olivat uskonnoltaan calvinisteja - siis reformistikristittyjä, kuten luterilaisetkin - ja joita tietyissä vaiheissa vainottiin Ranskassa. Calvinisteja pakeni Ranskasta moniin maihin, kuten Saksaan, Alankomaihin, Britanniaan ja Pohjois-Amerikkaan.

Käsiini osui Obseverin sunnuntainumero. Siinä on liikuttava juttu elokuvasta, jonka aihe on Al Goren matkasaarnaus ilmastonmuutoksesta. Jutun mukaan Al Gore on esitelmöinyt ainakin tuhannella paikkakunnalla ilmastonmuutoksen ihmiskunnalle aiheuttamasta uhkasta. Tästä tehty leffa on herättänyt innostusta Sundance-elokuvafestivaaleilla. Jutun mukaan kannatus sille, että Gore asettuisi taas ehdokkaaksi seuraavissa USA:n presidentinvaaleissa. Mielenkiintoista!
 

Keskiviikko 8.2.06

WTO haluaa pakkosyöttää meille GMO:ja.

Suurin osa tätäkin päivää kului tutkimusohjelmaa koskevissa neuvotteluissa.

European Voicen takasivulla on juttu Suomen presidentillisistä kissoista, Miskasta ja Rontista.

Guardianissa on otsikolla "pitäisikö meidän niellä tämä" kriittinen juttu elintarvikkeiden markkinoinnista terveellisyysväitteillä. Kyseessä on paisuva bisnes. Monet terveellisyys väitteistä ovat lievästi sanottuna kyseenalaisia.

Kathy Dalmeny ruoka-asioihin keskittyvästä kuluttajajärjestöstä sanoo: "Teollisuus poistaa ravinnostamme niitä hienoja ravinteita, joita luonto tarjoaa oikeina yhdistelminä ja myy osan niistä meille takaisin pakattuna kalliisiin tuotteisiin ja pillereihin. Kaikkea tätä ei tarvitse, jos syö paljon tuoreita kasviksia."

Sama lehti kertoo, että keräkaalista, parsakaalista ja kukkakaalista on löydetty aineita, jotka saattavat estää syöpää.

WTO on tehnyt gmo:ista eli geneettisesti muunnelluista viljelyskasveista päätöksen, joka on voitto USA:lle. WTO:n mukaan EU:lla ei ole kunnon perusteita rajoittaa GMO-ruoan tuontia. Minä veikkaan, että tämä päätös on tappio WTO:lle, sen uskottavuudelle. Kyllä ihmisillä ja valtioillakin pitäisi olla oikeus kieltäytyä syömästä geenitekniikalla muunneltua ruokaa. Tämä päätös vahvistaa käsitystä, että WTO on ylikansallisten suurfirmojen puolella tavallisia ihmisiä vastaan.
 

Tiistai 7.2.06

Tutkimusohjelmaneuvotteluja

Suurin osa päivästä kului EU:n tutkimuksen 7:ttä puiteohjelmaa eli FP7:aa koskevissa neuvotteluissa. Olen tätä asiaa koskevan lausunnon esittelijä ympäristövaliokunnassa.

Illalla osallistuin uusiutuvaa energiaa käsittelevälle illalliselle. Yksi puhujista esitti visionaan, että uusiutuvasta energiasta tulee bisneksenä yhtä iso kuin öljyala on nyt. Saksassa uusiutuvan energian tuotannossa (ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävien laitteiden, esimerkiksi tuulivoimaloiden tuotannossa) on kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Alan kasvu useita satoja tuhansia työllistäväksi on täysin mahdollista.

Mutta ikävä kyllä komission ehdotuksessa EU:n seitsemänneksi tutkimuksen puiteohjelmaksi esitetty raha on aivan liian pieni. Tätä menoa Eurooppa tulee alan teknologiassa jäämään jälkeen USA:sta ja Japanista. Minua sieppaa erityisesti se, että EU on jatkuvasti antanut moninkertaiset rahat ydinvoiman tutkimukseen verrattuna uusiutuvan energian tutkimus- ja kehitystyöhön.

Illallisella puhuttiin myös siitä, että uusiutuva energia on tapa parantaa energian saannin varmuutta ja vähentää riippuvuutta toisaalta Lähi-idän öljystä ja toisaalta Venäjän kaasusta.

Aalto- ja vuorovesiasiantuntija väitti, että peräti puolet maailman nykyisestä energiankulutuksesta voitaisiin kattaa hyödyntämällä aaltojen ja vuoroveden energiaa.

Maanantai 6.2.06

EU Heidin ja minun pikkusormen ympärillä

Tämänpäiväinen Ilta-sanomat toistaa viikonlopun Iltalehdessä julkaistun Eija-Riitta Korholan herjan. Korholan mukaan päästökauppa, jonka avulla Fortum lihotti voittonsa ja optionsa, on Heidi Hautalan ja minun aikaansaannos. Hän ehdottaa, että Fortum toimittaisi meille ison kukkapuskan.

Otan tämän kohteliaisuutena. Heidi ja minä olemme siis onnistuneet kietomaan pikkusormemme ympärille EU:n ministerineuvoston eli siis EU:n 25 jäsenmaan hallitukset ja sen lisäksi Euroopan parlamentin. Niiden molempien hyväksyntähän tarvittiin, ennen kuin päästökauppadirektiivi oli säädetty. Saavutuksemme arvoa nostaa, että EU:n ministerineuvoston tehdessä päätöstä päästökauppadirektiivistä vihreät olivat jo hyvän aikaa sitten lähteneet Suomen hallituksesta. Euroopan parlamentin tehdessä lopullista eli toisen käsittelyn päätöstään Heidikin oli jo siirtynyt sieltä Suomen eduskuntaan.

Olemme me siis tosi eteviä, ja mikä minä olen väittämään tällaisia kehuja vastaan. Mutta se menee jo legendan puolelle, että Heidi ja minä olisimme sanelleet myös sen, miten Vanhasen hallitus toteuttaa päästökaupan Suomessa. Kyllä Fortumin kukkapuska kuuluu ministeri Pekkariselle ja silloiselle valtiovarainministeri Kalliomäelle. Pekkarinen johti päästöoikeuksien jakoa firmoille ja Kalliomäki jätti panematta sähköyhtiöiden ansiottomat voitot verolle. Se, että sähköyhtiöt, kuten Fortum, tulevat näitä voittoja saamaan, kävi etukäteen ilmi Pekkarisen johtaman kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksestä.
Heidi ja minä kiedomme siis mennen tullen hallituksia ja Euroopan parlamenttia pikkusormemme ympärille. Korhola parka sen sijaan ei saa ilmastoasioissa puolelleen edes omaa poliittista ryhmäänsä.

Vakavampi asia oan tanskalaislehdessä julkaistujen pilakuvien aiheuttama loukkaantuneisuus muslimaissa. Uskon, että suuttumus on aitoa, islaminuskoisissa maissa ihmiset kokevat tapauksen osoittavat, että eurooppalaiset eivät kunnioita muslimien ihmisarvoa. Se on ihan totta. Islaminuskoisiin projisoidaan Euroopassa tyypilliset rasistiset ennakkoluulot, vastaavantapaiset joita joinakin aikoina projisoitiin esimerkiksi juutalaisiin tai 1960-luvun Ruotsissa suomalaisiin.

Eri asia on se, että pilapiirroksia käytetään nyt hyväksi ihmisten yllyttämiseksi vihaan ja väkivaltaan. Väkivallanteot islaminuskon nimissä ovat juuri omiaan vahvistamaan ennakkoluuloja islaminuskoisia vastaan. Minusta nuo islamisuskon nimissä väkivaltaa saarnaavat tyypit muistuttavat kummasti niitä katolisia kirkkoruhtinaita, jotka Euroopassa joitakin satoja vuosia sitten poltattivat "kerettiläisiä" roviolla.
 

Sunnuntai 5.2.06

Silmäripset huurteessa

Olemme Jukan kanssa olleet viikonlopun Lapissa ystäviemme Marjatan ja Jorman luona, ja samalla Ylläs-jazzissa.

Olipa kiva tulla Tampereelta Kolariin yöjunalla, jossa oli erityinen musiikkivaunu.

Kuten viime vuonnakin, Ylläs-jazzien viikonlopulle sattuivat aika reippaat pakkaset. Perjantaina hiihdimme kuitenkin noin 8 km suunnilleen 20 asteen pakkasessa ja sitten menimme avantosaunaan. Tuntui ihanalta, aaahh!!!

Lauantaiaamuna Marjatan ulkolämpömittari näytti 30 astetta pakkasta. Yllästunturin rinteellä oli kuitenkin vain kohtuulliset 12-15 astetta, joten siellä pystyimme hiihtämään.

Sunnuntaiaamuna pakkasmittari näytti taas yli 30 asteen lukemia. Tyydyimme tekemään puolen tunnin kävelyn postilaatikolle. Silmäripset huurtuivat. Marjatta ehdotti, että löisimme rahoiksi tämän käänteentekevän meikin, joka pidentää ja tuuheuttaa silmäripset. Minä säestin että meikki on helppo pestä vedellä pois.
 

Torstai 2.2.06

Bushkin alkaa etsiä vaihtoehtoja öljylle. Parlamentti haluaa samankokoiset maito- ja voipurkit koko Eurooppaan.

Saksan Tageszeitung raportoi Tukholman ruuhkatullista ja kuvaa sitä menestykseksi. Keskikaupungin autoliikenne on vähentynyt 25 %, ajoajat ovat lyhentyneet ja julkisen liikenteen käyttäjämäärät kasvaneet.

Monissa lehdissä raportoidaan Bushin eilistä puhetta, jossa hän sanoi että USA:n on vähennettävä öljyriippuvuutta. Hän käytti tosiaan aika vahvaa ilmausta, "oil addiction". Wall Street Journalin mukaan Bush asetti tavoitteeksi, että 6 vuoden päästä kolmannes USAn autojen polttoaineesta olisi biopolttoainetta. Asiantuntijat pitävät kuitenkin tähän tarkoitukseen annettavaa tutkimus- ja kehitysrahaa liian pienenä.

USA:ssahan turvallisuushaukat ja ympäristönsuojelijat ovat löytäneet toisensa jo jokin aika sitten ja alkaneet yhdessä vaatia vähentämään USA:n riippuvuutta tuontiöljystä, erityisesti Läi-Idän öljystä. Ympäristönsuojelijoita Bush ei paljon kuuntele, hyvä jos tässä asiassa edes turvallisuushaukkoja. Koskahan turvallisuushaukat saavat hänet uskomaan, että ilmastonmuutos on myös turvallisuusuhka?

Bensapihimpiä autoja ja joukkoliikennettä kannattaisi myös suosia. Se näyttää olevan Bushille vaikeampaa.

Parlamentin täysistunnon äänestyksissä oli muun muassa elintarvikepakkauskokoja koskevan direktiivin ensimmäinen käsittely. Komissio esitti että pakolliset (siis koko EUssa samat) pakkauskoot säilytetään viinissä, alkoholissa, pikakahvissa, aerosoleissa ja valkoisessa sokerissa. Ikävä kyllä parlamentin enemmistö halusi EU-standardikoot myös maidon, voin, kahvin, makaronin, riisin ja tumman sokerin pakkauksiin.

Tosi pöljää! Tätä perusteltiin kuluttajansuojalla. Minusta olisi paljon tärkeämpää suojella kuluttajia kieltämällä harhanjohtavat terveellisyysväitteet elintarvikemainonnassa. Mutta tätä parlamentin enemmistö (konservatiivit ja liberaalit) ei viime kevätkesällä tukenut. Se asia on kohta tulossa toiseen käsittelyyn. Saa nähdä, voittaako terveydensuojelu silloin.
 

Keskiviikko 1.2.06

Euroopan tuulimyllyt jauhavat jo sähköä 10 ison ydinvoimalan verran

Euroopan tuulivoimayhdistyksen tiedotteessa kerrotaan, että Euroopan tuulivoimalateho nousi viime vuonna 18 % ja oli vuoden lopussa 40 504 MW. Tuulivoima on saavuttanut EU:n komission vuodelle 2010 asettaman tavoitteen (40 000 MW) etuajassa. Tämä määrä tuulivoimaa tuottaa keskimääräisenä tuulivuonna sähköenergiaa noin 83 TWh. Tämä on sama määrä, jonka 10 suurta (1000 MW) ydinvoimalaa tuottaa vuodessa, jos ne toimivat täydellä teholla koko ajan. Tuulivoima ei siis todellakaan enää ole mitään näpertelyä. Mutta Suomessa tuulivoima etenee tosi tahmeasti.

Tapasin Lester Brownin, joka oli tullut parlamenttiin esittelemään uutta kirjaansa. Kirjan visio pähkinänkuoressa on tämä: Kiina kuluttaa jo USAa enemmän monia asioita, kuten viljaa, lihaa, terästä. Öljyä ei vielä. Nykytrendeillä Kiina saavuttaisi USA:n kulutustason henkeä kohden vuonna 2031. Maapallo ei tule sitä kestämään. Mutta mikä herättäisi päättäjät ja yleisen mielipiteen? Lester veikkaa, että herätyskellona tulee toimimaan ruoan hinta. Noussut öljyn hinta on jo nyt saanut biopolttoaineprojektit viriämään joka puolella. Biopolttoaineen tuotanto tulee kilpailemaan peltopinta-alasta ruoan tuotannon kanssa. Näin viljan hinta tulee riippuvaiseksi öljyn hinnasta, kun öljyn hinta nousee, nousee ruoankin. USA:ssa ja Euroopassa useimmilla on varaa maksaa ruoasta enemmän, mutta ei köyhissä maissa. Isoissa ruokaa tuovissa maissa kuten Nigeriassa ja Indonesiassa voi syntyä levottomuuksia, jotka heijastuvat koko maailmaan, sekä maailmankauppaan että turvallisuuteen.

Lester Brown siteerasi Norjan Exxonin entistä toimitusjohtajaa (ja Worldwatch-instituutin hallituksen puheenjohtajaa Øystein Dahlea: "Sosialismi romahti koska se ei antanut markkinoiden kertoa taloudellista totuutta. Kapitalismi voi romahtaa, jos se ei anna markkinoiden kertoa ekologista totuutta."

Esittelytilaisuudessa kysyttiin Lesterin mielipidettä ydinvoimasta. Hän kertoi yrittäneensä monta vuotta vakuuttaa itselleen, että se olisi käypä vaihtoehto, mutta ei onnistunut. Ensinnäkin ydinsähkön todellinen hinta on paljon korkeampi kuin nyt näyttää. Voimaloiden purkukustannukset ja jätteenkäsittelykustannukset tulevat todennäköisesti ylittämään kustannusarviot. Vakuutusyhtiöt eivät suostu vakuuttamaan ydinvoimaloita suurimman mahdollisen onnettomuuden varalta. Tämä on subventiota. Toiseksi pitää kysyä, olisiko ydinvoimaloita kaikissa maissa vai vain joissakin? Ydinvoima on kuitenkin porras ydinaseisiin (mistä Iranin ydinohjelmaa koskeva kiista on hyvä esimerkki). Kolmanneksi yksikään muu energiamuoto ei ole yhtä haavoittuva terrori-iskun edessä. Aurinkopaneeleihin perustuvaa sähköjärjestelmää ei voi haavoittaa terrori-iskulla, koska se on hajautettu.

Lester totesi myös, että USA:ssa on nyt satojatuhansia ympäristöpakolaisia, jotka menettivät kotinsa hirmumyrsky Katrinan takia, ei vain New Orleansista, vaan sadoista pienemmistäkin rannikkokaupungeista.

 

Tammikuu 2006»

«Takaisin valikkoon