Heinäkuu 2006

Maanantai 30.7.06

Kävelimme eilen Pulmankijoelle. Säät ovat lämmenneet koko ajan. Tänään on ollut tosi helteistä. Riskeerasin vaeltamalla sääret ja käsivarret paljaina. Ohvista huolimatta tuli pari mäkäränpuremaa sääriin. Paikka on todella kaunis, kuten leiripaikkamme nyt kyllä yleensäin.

Tänään kun olin jokirannassa aamupesulla, joen toiselle puolen tuli melkein 10 poron tokka, eivät huomanneet minua, ikävä kyllä ei ollut kameraa mukana enkä saanut kuvaa.

Tänään jatkoimme matkaa. Ylitimme Askasjohkan. Vuonna 2001 rankkasateiden jälkeen sen yli hädin tuskin pääsi nivusiin asti ulottuvilla kahluusaappailla. Nyt joki oli taas kuivin kengin yli hypittävässä kunnossa. Itse asiassa jopa Pulmangistakin löysimme kohdan jonka yli pystyi menemään vaelluskengillä. Kohta, josta nyt ylitimme Askaksen, oli kuin leveä kivikenttä, vähän vettä lorisi kivien lomassa. Vähän alempana, kun uoma kapeni, näki taas että kyseessä on joki.

Lauantai 29.7.06

Morisvein kammilla

Kävelimme eilen uuteen paikkaan, lähelle Morisvein turvekammia. Kun pystytimme telttaa, Jukka veikkasi että saamme aamulla aurinkoherätyksen, eli siis auringonpaiste lämmittää teltan sietämättömän kuumaksi. Se tulikin, mutta onneksi vasta silloin, kun muutenkin olisimme nousseet.

Jukka on saanut hyvin kalaa. Kävimme kammilla, jonka kai Suomen Latu on pystyttänyt retkeilijöiden suojaksi joskus 1950-luvulla. Viimeksi käydessä, 2001, sen seinästä osa oli romahtanut. Onneksi joku näyttää korjanneen pahimmat viat. Tämän vuoden ensimmäiset kävijät ovat olleet kammilla 26.7.06 eli vain kolme päivää sitten. Ehkä he olivat se pariskunta, jonka näimme yöpyvän ensimmäisen leiripaikkamme joen vastarannalla.

Morisvein kammilla ei ole ollut varsinaista ruuhkaa. Kesällä 2001 tekemämme merkinnän ja tämän merkintämme välissä oli vain 13 muuta. Muuan saksalainen Brliinistä näyttää käyneen moneen kertaan ja joka kerta hän kehuu kammia vuolaasti. Jossain merkinnässään hän sanoo, että on ihanaa olla täällä ”Finnmarkviddassa”. No, se on kyllä toisella puolen Norjan rajaa.

Kammin katolla ja takaseinällä kasvaa koivuja, seinillä lisäksi variksenmarjaa ja puolukkaa. Joku elukka näyttää tehneen aukon eteisen takaseinään.

Otin Jukasta kuvan kammin seinänvieruspenkillä. Partoineen ja retkivetimissään hän näytti aivan uskottavalta kammissa asuvalta erakolta.

Torstai 27.7.06

Aurinko alkaa paistaa

Pääsimme eilen yhdelle lempipaikoistamme. Aurinko alkoi paistaa, kun lopettelimme aamiaista. Tähän asti ollut tosi kylmää ja tauoilla luoteistuuli on tuntunut tosi arktiselta.

Jukka alkoi saada kalaa. Ensimmäinen kala ja auringonpaiste saivat reissun viimeinkin tuntumaan oikeastu mukavalta. Koivikossa kukkivat vanamot. Hillat ovat enimäkseen vielä punaisia, saimme kuitenkin jälkiruoaksi pienet hillamaistiaiset.

Tiistai 25.7.06

Maastossa

Sunnuntai 23.7.06

Lappiin

Torstai 20.7.06

Saaressa

Maanantai 17.7.06

Eilisen purjehduksen jäljiltä korvalehteni punottavat aika lailla. En löytänyt purjehdukselle mukaani lierihattua, lippalakki ei suojannut korvia.

Loma on periaatteessa alkanut, mutta Jukka on vielä ulkomailla työmatkalla, joten ei tuntunut suurelta uhraukselta mennä Otaniemeen, vanhaan opiskeluympäristööni, jossa oli WMO:n (World Meterorological Oraganisation) ilmastokonferenssi ”Living With Climate”. Sen pääaihe oli, miten ilmastonmuutos vaikuttaa yhteiskuntiin ja miten muutokseen voi sopeutua. Myös Oras Tynkkynen oli paikalla.

Ilmastoskeptikkoja ei paikalla näkynyt. Hehän eivät juurikaan tule testaamaan väitteittään tieteellisten asiantuntijoiden tapaamisiin. Sen sijaan tapasin tosi monta meteorologia ja ilmaston tutkijaa, jotka ovat harmissaan skeptikkojen saamasta suuresta palstatilasta. Tuli mieleen, että vastaavaa menettelyä olisi antaa lääketieteellisten artikkelien yhteydessä näkyvästi palstatilaa itseoppineille kansanparantajille.

Avausesitelmän pitänyt jenkkiprofessori Jeffrey Sachs totesi olevan ilmeistä, että olemme jo keskellä massiivista ilmastonmuutosta, johon yhteiskuntamme ovat valmistautumattomia. Esimerkkinä sen yhteiskunnallisista seurauksista hän mainitsi Darfurin, jota yleensä kuvataan poliittiseksi konfliktiksi. Tilanteen ydin on kuitenkin ekologinen ja väestöllinen kriisi (väestö kaksinkertaistuu alueella 25 vuodesssa), jota alueellinen ilmastonmuutos on kovasti pahentanut. Emme tiedä johtuuko tämä ilmastonmuutos paikallisista syistä vai globaalista ilmastonmuutoksesta. Mutta kuivuus on saanut maanviljelijäväestön ja paimentolaiset napit vastakkain, ja poliitikot ovat lietsoneet vihanpitoa. Kansainvälinen yhteisö käsittelee konfliktia poliittisena ja etnisenä.

Toisena esimerkkinä Sachs mainitsi niin sanotun super El Ninon 90-luvun lopulla. Sen aiheuttamat tulvat veivät Equadorin talouskriisiin. Maa oli jo ennestään taloudellisissa vaikeuksissa. Tulvien jälkeen maa ajautui pankkikriisiin. Mutta kansainvälinen valuuttarahasto ja muut kansainväliset organisaatiot puhuvat asiasta vain finanssikriisinä. Sama El Nino aiheutti Indonesiassa kuivuuden. Tämäkin maa oli ennestään taloudellisissa vaikeuksissa. Kuivuus johti laajoihin mellakoihin ja poliittiseen kriisiin. Toisin sanoen ilmastokatastrofit kärjistävät ongelmia, jotka ovat ennestään olemassa.

Hurrikaani Mitch vaikutti hyvin eri tavoin Costa Ricassa ja Hondurasissa. Viimeksimainitussa tuhansia ihmisiä kuoli tulviin. He asuivat jokirannoilla ja joki tulvi heidän koteihinsa yöllä. Vaara sinänsä oli ollut tiedossa päiväkaupalla, mutta varoitusjärjestelmä ei toiminut. Costa Ricassa kuolleita oli vain 4, koska hallitus tiedotti vaarasta tehokkaasti. Tämä kertoo, että yhteiskunnan yleinen toimintavalmius ratkaisee paljolti sen, miten pahoiksi ilmasto-ongelmien seuraukset muodostuvat.

Ilmastoriskit ovat erittäin monisisiä ja paikkakohtaisia. Esimerkiksi kuivuus aiheuttaa aivan eri asioita eri paikoissa. Jos on toimiva kastelujärjestelmä, kuivuus ei välttämättä aiheuta isoja ongelmia, sadosta voi tulla ihan hyvä. Jos maatalous saa vetensä pelkästään sateesta, voi tulla paha katovuosi.

Mosambikin kansallisen metsäinstituutin joht Filipe Lucio kertoi vuoden 2000 rajuista tulvista Mosambikissa. Sen lisäksi, että paljon ihmisiä kuoli, aineelliset vahingot olivat 600 milj dollaria. Talouskasvu romahti 10 %:sta 2 %:iin. Erilaiset luonnonkatastrofit estävät köyhiä maita nousemasta köyhyydestä, mikä johtaa sosiaalisiin ja poliittisiin konflikteihin.

Professori Mike Muller Etelä-Afrikasta siteerasi Britannian Carbon Trustin johtajaa, joka on sanonut, että tähän asti taloustieteilijöiden ja luonnontieteilijöiden dialogi on ollut kuurojen keskustelua. Taloustieteilijät yrittävät ennustaa, luonnontieteilijät arvioida riskejä. Arvioidakseen sen, mikä on ilmastonmuutoksen taloudellinen hinta, taloustieteilijät haluaisivat ennusteita.

Muller esitti, että vesisektori pyrkisi olemaan johtosektori adaptaatiossa eli ilmastonmuutokseen soseutumisessa, vastaavaan tapaan kuin energia-ala on johtosektori ilmastonmuutoksen hillinnässä. Muller esitti myös mielenkiintoista kritiikkiä niin sanotuista PRSP:sta eli köyhyyden vähentämisstrategioista, joita Maailmanpankin johdolla on alettu räätälöidä köyhille maille. Useimmissa niistä ei käsitellä vettä eikä ilmastoa. Tämä todennäköisesti johtaa resurssien haaskaamiseen. Monien köyhien maiden tulevaisuuden kannalta valmistautuminen ilmastonmuutokseen on tosiasiassa avainkysymyksiä. Jos investointeja tehdään ottamatta tätä huomioon, ne voivat valua tyhjiin. Mitä hyötyä on esimerkiksi vesivoimalasta, jos joki kuivuu? Tai viemäröinnistä, joka muuttuu käyttökelvottomaksi merenpinnan noustessa.

Maanviljelyksestä ja ilmastonmuutoksesta puhunut professori Ramesh C.A. Jain totesi, että vuoteen 2025 mennessä pula makeasta vedestä voi ulottua 48 maahan, joissa elää 3 mrd ihmistä.

Anthony McMichael, kansanterveyden ja epidemiologiakeskuksen johtaja, Australian National Universitystä totesi, että ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia on alettu analysoida vasta hiljattain. WHO arvioi vuonna 2004, että noin 150 000 ihmistä kuolee vuosittain enen aikojaan ilmastonmuutoksen takia, muun muassa ripuliin, aliravitsemukseen ja tarttuviin tauteihin. YK arvioi, että seuraavan 10 vuoden aikana noin 50 miljoonaa ihmistä maailmassa joutuu lähtemään evakkoon ilmastonmuutoksen vuoksi.

Ilmastonmuutos tyypillisesti vaikuttaa orkesterina monien muiden ympäristötekijöiden kanssa. Esimerkiksi 1980-luvulta alkaen maailman kalansaaliit ovat alentuneet. Ilmastonmuutos saa kalaparvet siirtymään lähemmäs napoja. Samaan aikaan merivesi on happamoitumassa, 20 vuodessa meriveden pH on alentunut 8,2:sta 8,1:iin. Tämä voi vaikuttaa dramaattisesti siihen, mitkä eliöt pysyvät hengissä meressä. Vuoden 2003 elokuun lämpöaalto tappoi Euroopassa noin 30 000 ihmistä. Yksin Pariisissa kuoli parin viikon aikana 800 ihmistä normaalia enemmän, kun lämpötila oli 12 astetta yli normaalin.

Ruotsissa puutiaisten levittämän aivokuumeen leviämisen viime vuosikymmeninä arviodaan johtuvan lämpenemisestä.

IPCC:n intialainen presidentti Rajendra Pachauri puhui rakennetusta ympäristöstä ja energiasta. Hän kertoi esimerkkejä siitä, miten modernin tiedon ja tekniikan avulla voidaan säästää energiaa rakentamisessa. Esimerkiksi Intiassa voidaan rakentaa taloja, joiden ilmanvaihdon korvausilma tulee maan alta, jossa lämpötila on ympäri vuoden vähän yli 20C. Kesällä ei tarvita muuta jäähdytystä, eikä talvella muuta lämmitystä. Aurinkoenergialyhdyt ovat käyttökelpoisia Intian maalaiskylissä. Kiinalla on 80 % aurinkonenergialla toimivista vedenlämmitysjärjestelmistä maailmassa.

Avajaispäivän lopuksi puhui mainio australialainen nainen, jonka nimeä en saanut ylös. Hän sanoi muun muassa, että vastaava hellekesä, joka vuoden 2003 kesällä tappoi Euroopassa 30 000 ihmistä, on ehkä 2040-luvulla normaalikesä ja 2060-luvulla jo viileämmästä päästä. Puolet maailman ihmisistä elää 60 kilometrin sätellä rannikoista, eli on haavoittuvainen merenpinnan noustessa. >

Sunnuntai 16.7.06

Purjehtimassa

Olin purjehtimassa Helsingin vesillä kouluaikojen parhaan kaverini ja nuoremman tyttäreni kanssa. Sattui ihana ilma, aurinko paistoi ja tuuli juuri sopivasti. Mereltä Helsinki on kovin toisenlainen kuin asvalttiviidakosta. Anu on suvereeni kapteeni, tarvittaessa korjaa moottorinkin.

Lauantai 15.7.06

Ympäristöministerikokouksessa

Kokouspöydillä oli laput, jotka kertoivat, että Suomi on kompensoinut kokousosanottajien lentojen hiilidioksidiäästöt maksamalla 15 € osanottajaa kohden rahastoon, jolla rahoitetaan puhtaan energian investointeja Malissa. Tuntui mukavalta, hyvä ele!

Epävirallisissa ministerikokouksissa keskustellaan tulevan politiikan suunnasta eikä tämän hetken lainsäädäntöpäätöksistä. Tämän kokouksen aiheena oli tulevaisuuden ympäristöpolitiikka ylipäänsä. Suomen ympäristöministeriö oli valmistellut hyvän pohjapaperin.

Alustajat Bob Watson ja Jacqueline McGlade molemmat puhuivat siitä, että keskeiset ekosysteemit, joiden varassa ihmisten elämä ja talous on, ovat helisemässä, olemme menettämässä myös niihin perustuvaa taloudellista tuottoa. Ehkä helpointa tämä on ymmärtää ylikalastuksesta. Kun kalakantaa ylikalastetaan, saaliit ensin kasvavat, mutta sitten saaliit romahtavat, lopulta koko kalakanta voi hävitä, kuten on käynyt New Foundlandin turskalle.

Molemmat korostivat, että tarvitaan taloudellisia ohjauskeinoja, kuten ympäristöveroja. Tämä oli tietysti musiikkia korvilleni. Bob Watson puhui useampaan otteeseen siitä, että jos esimerkiksi ekosystemien kykyä tuottaa puhdasta vettä, puhdistaa ilmaa ja säädellä ilmastoa ei hinnoitella, näitä yhteisiä voimavarojamme tuhotaan, koska niitä kohdellaan arvottomina. Lajien sukupuuttovauhti on tuhatkertainen luonnolliseen verrattuna. 25 % maailman meristä ylikalastetaan. Merenpohjissa on 60 kuollutta aluetta (johtuu typen ja muiden rehevöittävien aineiden päätöistä meriin, kuten Itämereen). Kulutamme Maan luontopääomaa ja rasitamme luonnollisia toimintoja niin voimakkaasti että planeetan kyky elättää seuraavia sukupolvia ei enää ole itsestäänselvyys, varoitti Watson.

Jacqueline McGlade kertoi, että 40 vuotta sitten Euroopan ekologinen jalanjälki ja biokapasiteetti olivat tasapainossa, mutta nyt Eurooppa kuluttaa kaksi kertaa oman biologisen tuottokykynsä.

Esimerkkinä ekosysteemien taloudellisesta arvosta hän mainitsi, että kun Jangtse-joen valuma-alueella hakattiin metsiä, sen aiheuttama eroosio ja tulvat aiheuttivat Kiinan oman arvion mukaan vähintään 30 mrd €:n kustannukset. Se oli kolme kertaa hakatun puutavaran taloudellinen arvo.

Bob Watson totesi, että EU:n voimalaitoksista puolet joka tapauksessa uusitaan 20-30 vuodessa. Kun korvaatte ne, osoittakaa johtajuutta, hän vetosi.

Keskustelussa Saksan ympäristöministeri Sigmar Gabriel huomautti, että Eurooppa on Amazonin metsistä raivatuilla pelloilla tuotetun soijan suurin ostaja. 17% Amazonin metsistä tuhottu. Me eurooppalaiset emme ole aivan syyttömiä siihen.

Lounaalla Elliot Diringer puhui ilmastoajattelun muuttumisesta USA:ssa. Hän on aikanaan ollut Clintonin esikunnassa. Hän ennusti, että vuoteen 2010 mennessä USA:ssa tulee olemaan lainsäädäntö, jolla rajoitetaan ilmastonmuutosta aihauttavia päästöjä. Maassa on kasvava tietoisuus asiasta ja myös halu toimia kasvaa. Ihmiset ovat tajuamassa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat saavuttamassa meidät. On yhä enemmän firmoja, jotka investoivat puhtaisiin teknologioihin ja vaativat liittovaltiotason ilmastonsuojelutoimia. Investointieksperttifirma Goldman Sachs julkaisin hyvin vahvan kannanoton siitä, että firmojen pitää ottaa ilmasto mukaan kustannuslaskelmiinsa. Diringer korosti, että USA:n kannustamiseksi on hyvin tärkeää, että EU etenee päättäväisesti Kioto-tavoitteensa toteuttamisessa.

Lounaan jälkeen palasin kokoussaliin hiukan myöhässä. Huomasin ison joukon ministerien autonkuljettajia ja kokousvirkailijoita ahtautuneina ison televisioruudun ääreen. He eivät seuranneet ministerien keskustelua vaan Formula-ajoja.

Kokouksen lopuksi professori Erik Bonsdorff piti erinomaisen esityksen Itämerestä. Hän kertoi muun muassa, että maatalous Pietarin luona kasvaa, samoin sen päästöt Itämereen, mukaan lukien tehokanalat ja -sikalat. Yksi sika vastaa vesistön rehevöitysvaikutukseltaan kahta ihmistä. Suomessa noin 20 % kaikesta pelloille pannusta typestä päätyy lopulta mereen.

Asia, jota en ennen tiennyt, oli se, että osa Itämeren rehevöitymisongelmaa johtuu kalastuksesta. Kun tiettyjä kalakantoja, erityisesti turskaa, on ylikalastettu, meren ravintoketjut ovat joutuneet epätasapainoon ja tämä ilmenee muun muassa levälauttoina. Turskan kalastuksesta 45 % on laitonta.

Toisaalta rehevöityminen vie hapen merenpohjasta ja tukehduttaa elämän sieltä. Jos iso osa merenpohjaa ei olisi kuollut, meri pystyisi tuottaan ison määrän turskaa. Mustan meren ekosyst romahti joitakin vuosia sitten, muuttui meduusaekosysteemiks. Meren elpyminen kesti 15 vuotta. Itämeri on vastaavanlaisen romahduksen kynnyksellä.

Lauantain illallinen oli Turun linnassa. Se oli tosi kivasti ja hauskasti järjestetty. Olimme olevinaan 1500-luvulla Juhana herttuan ja Katarina Jagellonican vieraina ja söimme (melkein) 1500-luvun pitojen ruokaa. Posliinilautasia ei ollut, lautasina toimivat ruisleivät. Isännät viihdyttivät meitä laulamalla ruotsiksi (Juhanan äidinkieli), suomeksi (alamaisten kieli), puolaksi (Katarinan kieli), italiaksi (Katarinan äiti oli Italiasta). Lopulta emäntä mielistyi vieraisiin niin, että soi käyttöömme Italiasta tuottamansa erikoiset uutuudet, jollaisia Suomessa ei ole ennen nähty, haarukat.

Perjantai 14.7.06

Yllätyskutsu ministerikokoukseen

Aamulla juuri kun olin ryhtymässä kastelemaan kukkia pihalla ja nyppimään niistä kukkineita, sain viestin, että Karlheinz Florentz on sairastunut. Hänen piti mennä tänään Turkuun EU:n epäviralliseen ympäristöministerikokoukseen Euroopan parlamentin edustajaksi. Minua pyydettiin lähtemään hänen sijaisekseen. Ja tänään piti olla ensimmäinen lomapäiväni!

Parin tunnin nikottelun jälkeen päätin lähteä. Ehdin käväistä polkupyörällä kaupungilla, hoitaa pikaisesti pihakukat ja nauttia auringonpaisteesta syömällä lounaan pihalla. Sitten läksin matkaan ehtiäkseni tervetuliaisillalliselle.

Paikalla oli hauskaa nähdä tosi paljon tuttuja. Ympäristöministeriön tuttujen virkamiesten lisäksi siellä oli ympäristö- ja ilmastoasiantuntijoita, joita olen nähnyt eri yhteyksissä, kuten nykyinen Maailmanpankin päätiedemies Bob Watson, Euroopan ympäristöviraston pääjohtaja Jacqueline McGlade, USA:n PEW-Centerin johtaja Elliot Diringer ja Norjan ympäristöministeri Helen Bjørnøy, johon tutustuin keväällä arktista ilmastonmuutosta käsittelevän näyttelyni yhteydessä.

Illalliselle mentiin laivalla Aurajokea myöten, se oli vanhassa pitsivillassa jossain Ruissalon lähellä. Se oli hyvä valinta. Oli tosi kaunis ilta, vieraat ihastelivat sitä että aurinko näkyi metsän yllä vielä kello kymmenen jälkeen ja ylipäänsä pitkään kestävää auringonlaskua.

Torstai 13.7.06

Säteilyturvakeskuksen murskakritiikki Olkiluodolle

Ministeri Pekkarinen tarjosi aamiaisen REACH-kemikaalilainsäädännön kannalta keskeisille parlamentin jäsenille.

Heti sen perään Pekkarinen esiintyi ympäristövaliokunnassa. Siellä hän sanoi, että meppien ei pidä jättää muutosehdotuksia ministerineuvoston ehdottamaan versioon REACH:ista. Se oli huonohkoa diplomatiaa. Muuten Pekkarinen selvisi kohtalaisen hyvin. Aluksi hän oli vähän jäykkä, mutta kun hän lämpeni, hän uskalasi olla oma itsensä, jopa välillä vähän hauska.

Saksalaiskollega Rebecca Harms oli viikonloppuna Pietarissa. Hän kertoi siellä tapahtuneista mielenosoittajien pidätyksistä. Mielenosoitus oli ollut tosi pieni, muutama ihminen piteli banderolleja. Poliisit pidättivät heidät alle aikayksikön. Poliiseja oli paikalla paljon, monet heistä siviilivaatteissa.

Paluumatkalla Suomeen luin uutisia Israelin hyökkäyksestä Libanonissa. Se tuntuu täysin järjettömältä ja käsittämättömältä.

Suomen lehdet kertoivat Säteilyturvakeskuksen (STUK) raportista Olkiluodon ydinvoimatyömaasta. Se esittää tosi reipasta kritiikkiä. Mielenkiintoista, STUK:han on yleensä esiintynyt äärimmäisen ydinvoimamyönteisesti ja riskejä silotellen. STUK:in Rakennustöitä johtava pääurakoija, ranskalais-saksalainen Areva, on johtanut projektia yllättävän huonosti. Se muun muassa ei ole tarjouspyynnöissään täsmentänyt niitä erityisiä laatu- ja turvallisuusvaatimuksia jotka liittyvät siihen että tehdään nimenomaan ydinvoimalaa.

Vaikuttaa siltä, että Areva yrittää toimia kuin Aasiassa. Viime vuosikymmeninähän ydinvoimaloita on rakennettu siellä, ei Euroopassa eikä Yhdysvalloissa.

Kotiin pääsin vasta aamuyöstä joskus yhden ja kahden välillä.

Keskiviikko 12.7.06

Suomalaisministereitä kuuntelemassa

En ehtinyt eilen kuuntelemaan suomalaisministerien esiintymisiä parlamentin valiokunnissa. Tänään kuuntelin kolmea ministeriä, Lehtomäki kansainvälisen kaupan valiokunnassa, Heinäluoma talous- ja rahapolitiikkavaliokunnassa ja Enestam ympäristövaliokunnassa. Esiintyjänä heistä paras oli Lehtomäki. Hän esiintyi reippaasti ja antoi vuorovaikutteisen ja dynaamisen vaikutelman. Kun hän vastaili kysymyksiin, en huomannut hänen kertaakaan tukeutuneen virkamiehiin.

Heinäluoman alkupuheenvuoro kuulosti tylsältä, hän katseli pääasiassa papereitaan. Myös vastatessaan hän katseli aika paljon pöytää. Mutta hän vaikutti tuntevan asiat. Ainakin yhden vastauksen hän luki paperista.

Lounaalla tapasin ihmisiä, jotka tutkivat sitä, miten ympäristöongelmat voivat muuttua myös turvallisuusuhkiksi. Mielenkiintoinen näkökulma. Esimerkiksi niissä maissa, joissa ilmastonmuutos vähentää sateita ja pellot kuivuvat, voi syntyä isoja pakolaisaaltoja. Se voi johtaa väkivaltaisiin konflikteihin.

Ympäristövaliokunnassa Enestam sanoi monia sellaisia asioita, jotka valiokunta kuuli mielellään ja hän saikin aplodit sekä alkupuheenvuoronsa jälkeen että kyselytunnin päätyttyä. Hän luki alkupuheenvuoronsa paperista hyvin selvästi, vilkaisi sentään välillä kuulijoita. Joihinkin kysymyksiin hän vastasi aika lailla ohi kysymyksen pointin, tosin tietysti samasta aihepiiristä. Hän tukeutui vieressään istuviin virkamiehiin paljon enemmän kuin Heinäluoma, saati Lehtomäki.

Asiasisältöjen puolesta Enestam sanoi monta asiaa, josta olin iloinen, muun muassa että ilmastonsuojelu on Suomelle puheenjohtajuuskauden asia numero yksi. Hän lupasi, ettei Suomi ilmanlaatudirektiivin käsittelyssä tue saasteiden raja-arvojen voimaantulon siirtymäaikojen pidentämistä (mitä parlamentin ympäristövaliokunnan enemmistö valitettavasti ehdotti). Hän lupasi myös, että Suomi tukee syvänmeren pohjatroolauksen kieltoa. Sehän on ryöstökalastajien uusin keksintö. Kun kalakannat monien rannikoiden tuntumassa on kalastettu vähiin, on alettu jyrätä syviä merenpohjia pohjatrooleilla, joiden painot panevat kaiken säpäleiksi. Se aiheuttaa valtavat ympäristövahingot ja taloudellinen hyöty on pieni. Yli 1400 tutkijaa on vedonnut päättäjiin, jotta tämä rosvous kiellettäisiin. Todella hienoa, jos Suomi liittyy niiden EU-maiden rintamaan, jotka tukevat kieltoa!

Saksassa on noussut pilapiirroskohu. Tageszeitung-lehti on julkaissut pilakuvan Puolaa johtavista kaksosveljistä. Puolan uusi pääministeri, kaksosista toinen (toinen on presidentti), vaatii Saksalta anteeksipyyntöä. Saksa sanoo, että asia kuuluu lehdistönvapauden piiriin. Puolan Berliinin suurlähettiläs arvostelee avoimesti maansa presidenttiä ja ja pääministeriä. ”Sauber!” (siistiä!), kuulin yhden saksalaisen huudahtavan, kun toinen saksalainen kertoi hänelle tästä älämölöstä.

Britannian ydinvoimateollisuus ei ole tyytyväinen hallituksensa eiliseen energiaraportiin. Se vaatii "voimakkaampia insentiivejä" mikä kai suomeksi tarkoittaa selviä tukiaisia ydinvoimalle. Tai sitten ydinvoima-ala on tyytymätön siihen, että raportti sisältää kannusteen sähköfirmoille tarjota energiansäästöpalveluja ja että 500 isoa firmaa jotka nyt ovat EU:n päästökaupan ulkopuolella, otettaisiin siihen mukaan kansallisella päätöksellä.

Tiistai 11.7.07

Olkiluodon riskit realisoituvat

Olkiluodon ydinvoimalaprojektin valmistuminen myöhästyy noin vuodella, ilmoittaa TVO. Siitä ei ole aikaakaan, kun myöhästymisaikatauluksi ilmoitettiin puoli vuotta. Rakennustyö alkoi viime vuonna. Työmaalla näyttää etenevän rivakasti lähinnä se aika, jonka rakennusprojekti myöhästyy. Viivästymisen syynä ovat muun muassa betoniongelmat ja piirrustusten viivästyminen ja betoniongelmat.

Keväällä 2002, kun eduskunta keskusteli siitä, annetaanko Suomen viidennelle ydinreaktorille lupa, minä ja moni muukin varoitimme siitä, että ydinvoimatien valinta Suomen Kioto-strategiaksi on riskinottoa, koska ydinvoimatyömaa voi hyvinkin myöhästyä. Onkohan maailmassa ylipäänsä yhtään ydinvoimatyömaata, joka ei olisi viivästynyt? Hallituksessa myös Raimo Sailas huomautti siitä, että Kioto-päästövähennysvelvoite koskee vuosia 2008-2012, jos ydinvoimala valmistuu tämän kauden jälkeen tai sen lopulla, se ei ehdi auttaa päästöjen vähentämisessä. Ydinvoimaa ajavat poliitikot eivät tästä piitanneet.

Kun TVO valitsi ranskalais-saksalaisen reaktorityypin, ajattelin itse, että on valtava riski valita prototyyppivoimalaitos, jollaista ei ole vielä missään muualla. Nyt on sitten käynyt ilmi, että voimalaitoksen kaikkien osien piirustuksia ei olemassa edes nyt, saati sitten silloin, kun kauppa tehtiin. Aika hurjaa riskinottoa, sanon minä.

1980-luvun pörssikuplan aikaan jotkut keinottelijat myivät osakkeita, joita heillä ei vielä ollut. Tätä kutsuttiin ”lyhyeksi myymiseksi”. Siemens-Areva on siis ”myynyt lyhyeksi” ydinvoimalan.

Toivottavasti prototyypin valintaan liittyvät pahemmat riskit eivät realisoidu. Kuka voi taata, että maailman suurin ydinreaktori vastaa turvallisuus- ja luotettavuusominaisuuksiltaan pienempiä samantyyppisiä?

Mielenkiintoista, että juuri samana päivänä, kun Olkiluodon viive julkaistiin, Blairin energiaselvitys Britanniassa suosittaa vanhojen ydinvoimalaitosten korvaamista uusilla. Vihreä brittimeppi Caroline Lucas arvostelee Blairia muun muassa ydinaseiden leviämisuhkan sivuuttamisesta, vieläpä juuri nyt, kun Iranin ydinohjelmaa pidetään suurena turvallisuusuhkana.

Climate action network ja Transport & Environment-järjestöt julkaisivat selvityksen jonka mukaan lentopolttoaineen paneminen verolle ei heikentäisi EU:n kilpailukykyä.

Itävaltalainen vihreä meppi Eva Lichtenberger esiintyy monien Euroopan lehtien uutisissa. Eva aikoo vedota komissioon Ryanairin menettelyn tutkimiseksi. Ryanairia syytetään siitä että se mainostaa todellista halvempia lipun hintoja. Mainonnassaan se ei kerro monia erilaisia maksuja, jotka kuitenkin oikeasti lisätään lipun hintaan. Ryanair sanoo, että nuo lisämaksut ovat viranomaisille pulitettavia maksuja, kilpailijat väittävät että Ryanair perii asiakkailta suurempia maksuja kuin mitä viranomaiset oikeasti perivät. Saksalaisessa tv-ohjelmassa esitettiin tästä esimerkkejä, minkä jälkeen Ryanair muutti Saksasta lähtevien lentojensa hinnoittelua, mutta ei muiden. Mielenkiintoista.

WWI:n tiedote kertoo, että Atlantinkin tonnikalakanta helisemässä, voi voi!

Hedelmällisyystutkijat kertovat pystyneensä tuottamaan hiirenpoikasia hedelmöittämällä munasolut keinotekoisella spermalla. Tämä saattaa avata uuden tavan hoitaa miesten hedelmättömyyttä. Mutta jos tämä onnistuu, myös niin sanottujen design-vauvojen tuottaminen voi olla entistä lähempänä, mikä on ällöttävä visio.

Komission enemmistö haluaa vesittää tietoliikennekomissaari Vivianne Redingin ajaman lakiehdotuksen, jolla pantaisiin niin sanotut roaming-hinnat kuriin. Puhelinyhtiöt ovat tietysti lobanneet raivokkaasti Redingin ehdotusta vastaan. Tässä olisi ollut mainio tilaisuus parantaa EUn mainetta kansalaisten silmissä. Komissio päätti jättää tilaisuuden käyttämättä ja sen sijaan taipua teollisuuslobbarien edessä. Virallinen komission ehdotus julkistetaan keskiviikkona.

Tosi hyvä uutinen: USA on päättänyt, että sen vankiloissa olevat sotavankien kohtelussa noudatetaan vastedes Geneven sopimusta. Tähänastinen tilanne onkin ollut tosi kaamea, maailman rikkain valtio viis veisaa yhdestä keskeisestä ihmisoikeussopimuksesta ja samalla on opettavinaan hyviä käytöstapoja muille maailman maille. No, tätä linjanmuutosta ehkä helpotti se, että USA:n oma korkein oikeus totesi laittomaksi tähänastisen käytännön.

Venäjä vangitsi tänä aamuna ympäristöaktivisteja rauhanomaisen mielenosoituksen takia. Tosi pöljää tehdä tätä juuri G8-huippukokouksen alla. Venäjä ei edes yritä esittää normaalia sivistynyttä demokraattista valtiota.

Maanantai 10.7.06

OECD tukee vihreitä veroja, Venäjä haluaa ydinjätekaatopaikaksi

Suomen WWF kiittää Suomen ympäristöministeriön valmistelemaa paperia "uuden sukupolven ympäristöpolitiikasta". Paperi onkin aika hyvä. Siinä muun muassa todetaan, että ekotehokkuutta pitää parantaa, ja pitää edetä sisämarkkinoihin orientoituneesta ympäristöpolitiikasta planeetansuojelupolitiikkaan.

Ranskan senaatissa on valmisteltu raportti jossa varoitetaan siitä, että öljyn hinta voi jatkaa nousuaan ja että ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot voivat aikaa myöten tulla viemään 2,5-3 % maailman BKT:sta. Nyt ilmastokustannuksiksi arvioidaan noin 1 % maailman kansantuotteesta.

OECD esittää, että ympäristöveroja pitää nostaa ja niiden rakennetta pitää parantaa, mm hiilidioksidiveroa. Onpa hauskaa, että tuo rikkaitten teollisuusmaiden järjestö tukee vihreää verouudistusta! Viime vuosina EU:ssa ympäristöverojen osuus sekä kansantuotteesta että verotuotoista on ollut laskemaan päin.

USA suunnittelee käytetyn ydinpolttoaineen dumppaamista Venäjälle. Onpa vastuullista! Venäjästä on tätä vauhtia tulossa maailman ydinjätekaatopaikka.

Olin ministeri Manninen lounaalla suomalaismepeille. Suomalaisministereitä on tällä viikolla Brysselissä tosi monta.

Lakanapyykin pesua ja muuta kesälomalle lähdön valmistelua.

Lauantai 8.7.06

Parlamentaarikkojen ilmastokokous jatkuu

Kuulimme maailman energiajärjestö IEA:n edustajan Neil Hirstin esityksen energiatekniikoista, joilla päästöjä voitaisiin vähentää. Selvityksen lähtökohta ei ole järin kunnianhimoinen, päästöjen palauttaminen nykytasolle vuoteen 2050 mennessä. Ilmaston tutkijoiden mukaan tämä ei muuten kyllä riitä, jos maapallon lämpeneminen halutaan rajoittaa alle 2 asteeseen. Mutta IEA on perinteisesti vain halunnut edistää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, se että IEA valmistaa edes tällaisen skenaarion, on sinänsä myönteistä. Selvityksessä oliat mukana teknologiat, joiden hinta on alle 25 dollaria vältettyä hiilidioksiditonnia kohti. Mielenkiintoisin havainto raportissa oli ehkä se, että isoin päästövähennyssiivu on saatavissa energiatehokkuuden parantamisesta ja vasta seuraavaksi suurin sähköntuotantotapojen muuttamisesta. Energiatehokkuuden parantaminen voi vuoteen 2050 mennessä säästää peräti 60 % nykyisistä päästöistä. Viimeksi mainitun osalta tämä ”fossiili-IEA:n” visio kertoi, että isoimmat päästövähennykset saadaan hiilidioksidin talteenotosta, seuraavaksi isoimmat uusiutuvan energian käytöstä. Ydinvoima tuli vasta näiden jälkeen.

Minusta muuten näytti siltä, että senaattori Larry Graigin avustaja näytti aika happamalta.

Hirst totesi, että myös tutkimusta ja energiatekniikan kehitystyötä tarvitaan paljon, ikävä kyllä OECD-maissa energiatutkimuksen rahoitus on ollut vähentymään päin. Siinä ei olekaan mitään järkeä.

Keskustelussa tuli esille muun muassa, että maailmassa edelleen 2,4 mrd ihmistä elää ilman sähköä, perinteisten polttoaineiden, siis polttopuun ja kuivatun karjanlannan varassa. Intian kylistä joka toisessa ei ole sähköä. Puhtaan energiatekniikan taloudellinen kannattavuus muuttuu toisen näköiseksi kun otetaan huomioon ”kolmoishyöty” eli se, että maapalloa lämmittävien päästöjen vähenemisen lisäksi paikallinen hengitysilma puhdistuu ja energian huoltovarmuus paranee. Jos näitä kolmea asiaa tarkastellaan kutakin erikseen, toimet eivät välttämättä ole parhaita mahdollisia. Win-win-win strategiat ovat tärkeitä myös kehitysmaille. Esimerkiksi öljyn hinnannousu leikkasi viime vuonna Afrikan maiden kansantuotteesta 2-3 %. Joku totesi, että Lontoon Cityssä ei oo yhtään isoa firmaa, joka ei olisi jo ryhtynyt pohtimaan ilmastonmuutoksen vaikutusta sijoituksiinsa.

Lounaalla tulin keskustelleeksi tanskalaisen kollegan kanssa Intiassa kuulemastani mielenkiintoisesta väitteestä, että uudelleen kuumennettu ruoka on epäterveellistä. Hän kertoi, että Tanskassa on yleisesti tunnettua perimätietoa, että persiljaa sisältävää ruokaa ei saa kuumentaa uudestaan, koska tällöin persiljasta tulee ruokaan pahoja myrkkyjä. Suomessa en ikinä muista kuulleeni moista.

Adaptaatiota eli ilmastonmuutokseen sopeutumista käsitelleessä työryhmässä tuli esille muun muassa se, että niin teollisuus- kuin kehitysmaissa adaptaatio pitäisi ottaa huomioon kaikissa kehitys- ja infrastruktuuriprojekteissa. Muutoin on vaarana, että valtava määrä voimavaroja menee aivan hukkaan. Esimerkiksi rannoille rakennetut asuntoalueet muuttuvat käyttökelvottomiksi merenpinnan noustessa. Tällaiset asiat pitäisi ottaa huomioon myös kehitysyhteistyörahoituksessa ja Maailmanpankissa ja kaikissa muissa kehitysprojekteja rahoittavissa organisaatioissa.

International Herald Tribunen etusivulla on juttu siitä, että Välimeren tonnikalakanta, joka vielä 20 vuotta sitten oli runsas, on melkein kadonnut. WWF:n mielestä tilanne on hälyttävä. Lyhytnäköinen ylikalastus on tosi masentavaa! Se voi pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että menetetään koko tuo arvokas resurssi, kuten esimerkiksi New Foundlandin turskakannalle kävi. Täytyy ilmeisesti lopettaa tonnikalan syönti kokonaan. Joskus takavuosina tonnikalaan liittyvä ympäristöhuoli on se, että sivusaaliina tuli delfiinejä. Nyt huoli on tonnikala itse.

Perjantai 7.7.06

Viikonlopuksi Brysseliin

Poikkeuksellisesti olin viikonlopun Brysselissä, koska siellä oli ilmastodialogitilaisuus. Se kuului niiden keskustelujen sarjaan, joita brittiparlamentin Globe-ryhmä järjestää G8-maiden ja 5 suurimman kehitysmaan kansanedustajien kanssa. Minua ei tietenkään ole kutsuttu sinne ensisijaisesti suomalaisena vaan Euroopan parlamentin jäsenenä.

Kuulimme amerikkalaissenaattori Larry Graigin videolausunnon. Hän esitti, että teknologian kehittäminen olisi vaihtoehto Kiotolle. Melkein kaikki osanottajat pudistelivat päätään.

Keskustelussa ensin saksalaiset ja britit ja sen jälkeen suunnilleen kaikki muutkin korostivat, etteivät tekniikan kehittäminen ja sitovat päästörajat sulje toisiaan pois vaan päinvastoin tukevat toisiaan. Japanin edustaja protestoi erityisen voimakkaasti sitä Graigin väitettä vastaan, että ”Kioto is dead”. Hän sanoi, että Japani ponnistelee ankarasti täyttääkseen Kioto-sitoumuksensa. Esimerkiksi hybridiauto Toyota Priuksen suosio on niin suuri, että sen ostaja joutuu odottamaan 6 kuukautta. Hän sanoi, että USA:n ”vaihtoehtona Kiotolle” mainostama Aasia-Tyynimeri-teknologiasopimus (jossa Japani on mukana) täydentää Kiotoa, ei korvaa.

Paikalla oli myös muutaman amerikkalaissenaattorin avustajia. Yksi heistä korosti, että Graigin ajattelu ei todellakaan edusta kaikkia USA:n polittisia päättäjiä. Intialainen kansanedustaja muistutti, että myös köyhyyden puolittaminen on YK:ssa sovittu velvoite ja sitoo Intiaa. Kioton sopimuksen mukainen CDM (clean development mechanism, puhtaan kehityksen mekanismi), jolla kanavoidaan varoja investointeihin puhtaaseen energiatekniikkaan kehitysmaissa, on mobilisoinut investointeja jo 6 miljardi dollarin edestä, oltuaan voimassa vasta vuoden.

Kuulimme myös tuloksia kansainvälisestä mielipidetiedustelusta, jonka mukaan maailmassa niiden ihmisten määrä, joiden mielestä ilmastonmuutos on ”hyvin vakava ongelma”, on vuoden 2003 jälkeen kasvanut nopeasti. Niitä, jotka ajattelevat, että ilmastonmuutos on ”vakava” tai ”hyvin vakava” ongelma, on noin 90 %. USA:ssa vuonna 2005 niiden osuus nousi hyppäyksellisesti, jotka katsovat äärimmäisten sääilmiöiden johtuvan ilmastonmuutoksesta. 70 % ajattelee, että tähänastiset toimet eivät riitä estämään vahingollisia muutoksia. Tehokkaimpina keinoina ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ihmiset pitävät taloudellisia kannusteita (kuten energiaveroja ja päästökauppaa), tekniikan kehittämistä ja päästörajoituksia. Koko maailmassa EU:ta pidetään ylivoimaisesti tärkeimpänä ilmastovaikuttajana.

Kahvikeskusteluissa kuulin Britannian entiseltä ilmastoministeriltä, joka nyt on Tony Blairin erityisedustaja Gleneaglesin G8-huippukokouksessa vuosi sitten aloitetussa ilmastodialogissa, että brittihallitus korvaa ministerien lentojen kasvihuonekaasupäästöt, eli siis panee päästöjä vastaavan summan rahastoon, jolla rahoitetaan päästövähennysinvestointeja. Lentojen varsinaiset hiilidioksidipäästöt kerrotaan kahdella, koska lentojen vaikutus ilmaston lämpenemiseen on kokonaisuutena noin 2-kertainen verrattuna pelkkiin hiilidioksidin päästöihin. Minähän teen itse vastaavaa AtmosFair-järjestön kautta.

Illallisella kuulimme brasilialainen puhuja kertoi maansa bioetanolituotannosta. Hän korosti muun muassa, että Amazonin sademetsiä ei hakata biopolttoainetuotantoa varten, koska sokeriruoko ei kerta kaikkiaan pärjää niillä leveysasteilla.

Kun illalla kävelin Brysselin asunnolleni, yössä tuoksuivat kukkivat puut, en tiedä mitkä. Perillä minua odotti kirjekuori, johon oli käsin kirjoitettu "monsieur Hassi Satu". Siinä oli Jehovan todistajien ranskankielinen lehtinen. Voi, täällä joku on huolissaan sieluni pelastuksesta!

Torstai 6.7.07

Ranska tavoittelee reippaita päästövähennyksiä

Täysistunto äänesti muun muassa päätöslauselmista, jotka koskivat CIA:n salaisia vankilentoja Euroopassa ja sitä, että USA on siepannut kansainvälistä rahaliikennettä koskevia tietoja SWIFT-järjestelmän kautta. Viimeksi mainitusta oikeisto eli EPP-ryhmä ja vielä siitä oikealle oleva UEN-ryhmä oli jättänyt ehdotuksen, jossa todettiin vain, että viranomaisilla pitää olla käytössään tarpelliset keinot taistella terrorismia vastaan. Tämä ehdotus siis tosiasiassa olisi hyväksynyt tietosieppauksen. Tämä huono ehdotus ei menny läpi, sen parlamentti hyväksyi liberaalien, vihreiden ja vasemmiston ehdottaman tekstin, jossa todettiin, että tietojen hankinta taistelussa terrorismia vastaan tulee tapahtua laillisilla keinoilla.

Istunnossa hyväksyttiin muun muassa tiukkasanaiset päätöslauselmat CIA:n vankilennoista Euroopassa ja siitä, että USA on siepannut kansainvälisten rahasiirtojen tietoja SWIFT-järjestelmän kautta. Jälkimmäisestä asiasta konservatiivinen EPP-ryhmä ja heistä vielä oikealla olevat esittivät tekstiä, jossa olisi vain todettu, että terrorismin vastaisessa taistelussa viranomaiset tarvitsevat tarpeelliset keinot. Toisin sanoen olisi hyväksytty tilitietojen sieppaus. Läpi meni liberaalien, vihreiden ja vasemmiston valmistelema kannanotto, jossa todettiin, että tietojen hankinnan terrorismin vastaista taistelua varten tulee tapahtua laillisilla tavoilla.

Paula Lehtomäki on eilen EU-puheenjohtajan ominaisuudessa todennut tiedotusvälineille, että kansalaiset tarvitsevat suojaa paitsi terrorismia vastaan, myös henkilökohtaisten tietojensa, kuten pankkitilitietojensa laitonta välittämistä vastaan. Hyvä Suomi ja Paula!

Scientific American kertoo, että linnut kuolevat sukupuuttoon oletettua nopeammin. Suojelualueiden perustaminen on onneksi selvästi hidastanut sukupuuttovauhtia. Tunnetusta 10 000 lintulajista 154 on jo kadonnut maan päältä.

CIA-lentoja koskevaa päätöslauselmaa konservatiivitkin päättivät tukea, tosin vasta viime hetkellä. Päätöslauselmien mentyä läpi parlamentti aplodeerasi oikein kunnolla. CIA-lentoja koskeva päätöslauselma tuli mielenkiintoisella hetkellä, kun Italiassa on juuri tehty ensimmäiset pidätykset sotilastiedustelupalvelun johdon keskuudessa, koska heidän epäillään avustaneen muslimijohtajan sieppausta ja vientiä EU:n ulkopuolelle kuulusteltavaksi. Vihreä saksalaismeppi Cem Özdemir vaati, että epäilyt salaisista kuulusteluvankiloista eräissä EU:n jäsenmaissa ja hakijamaissa tulee selvittää kunnolla.

Eilisessä Financial Timesissa on ollut mielenkiintoinen juttu öljyn hinnasta. Siinä viitataan 1930-luvun ”sikasykleihin”, sianlihan hinnan voimakkaisiin heilahteluihin, mikä johtui siitä, että lihan tarjonta vastasi viiveellä kysynnän kasvuun. Pekka Korpinen teki sikasyklistä kuuluisan käsitteen Suomessa ennustaessaan sen perusteella asuntojen hinnan romahduksen 1980- ja 90-lukujen taitteessa vähän etukäteen. FT:n artikkelin mukaan sama mekanismi vaikuttaa öljymarkkinoilla, joten öljyn voimakkaat hintaheilahtelut eivät ole jääneet taakse, ei sinne päinkään.

Kiinan kansantalous on ylittänyt Britannian. Se on nyt maailman neljänneksi suurin talous. Kiina kuuluisi siis kirkkaasti G8-kerhoon. Sen sijaan G8:ssa on Venäjä, joka ei sinne oikeasti kuulu, ainakaan taloutensa koon perusteella. Kolmen kärki on USA, Japani ja Saksa.

Ranskan hallituksen asettama työryhmä on selvittänyt keinoja maan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 75 %:lla vuoteen 2050. Työryhmä esittää välitavoitetta, 25 %:n päästövähennyksiä vuoteen 2020. Työryhmä korostaa myös, että kaikkea ei voi laskea ydinvoiman varaan, muun muassa biomassan osuutta sähkön ja lämmön tuotannossa pitää lisätä reippaasti. Työryhmä esittää myös autoille aika tiukkaa päästörajaa, 100 grammaa hiilidioksidia kilometriä kohden.

Hollanti porrastaa autoveron ympäristöominaisuuksien mukaan. Hyvä! Hybridiautojen veroa leikataan roimasti, saastuttavimpien autojen veroa nostetaan. Huokaus, meneeköhän sama läpi Suomessa ennen kuin meri lainehtii Kauppatorilla?

Guardian kertoo Britannian ydinvturvaviranomaisen vaativan British Energy-yhtiötä tarkistamaan ydinvoimaloitaan useammin, koska äsken reaktoreissa löytyi yllättäviä säröjä.

Scientific American kertoo, että linnut kuolevat sukupuuttoon nopeammin kuin on aiemmin arveltu. Suojelualueiden perust on merkittävästi hidastanut sukupuuttoja. Tunnetusta 10 000 lintulajista 154 on kuollut sukupuuttoon.

Guardianissa Timothy Garton Ash Stanford pohtii miksi USA, jossa oli iso terrori-isku viimeksi syyskuussa 2001, kokee olevansa sodassa, kun taas Britannia, jossa oli terrori-isku vuosi sitten, ei koe. Hän panee merkille muun muassa, että USA:ssa on edelleen ihan käypää retoriikka tyyppiä ”ei ole mitään suurenmoisempaa kuin kuolla maansa ja periaatteittensa vuoksi”. Tämä oli Euroopassakin ihan normaalia ennen ensimmäistä maailmansotaa eli ennen vuotta 1914, mutta eipä juuri enää vuoden 1945 eli toisen maailmansodan jälkeen. No, minun on kyllä lisättävä, että minun lapsuuteni Suomessa 1950-luvulla tuollaista kyllä pidettiin ihan normaalina. Suomi on niin monella tapaa henkisesti erilainen kuin Manner-Eurooppa.

Guardianissa on myös hauska juttu aviomiehen kasvattamisesta eläinkouluttajien opeilla. Perustekniikka on yksinkertainen: palkitse käyttäytymistä, jota haluat. Ole kuin et huomaisikaan käyttäytymistä, jota et halua. Palkitse pienetkin askeleet oikeaan suuntaan.

International Herald Tribunen pääkirjoitus paheksuu USA:ssa vireillä olevia lakiesityksiä, jotka vaikeuttaisivat laittoman asekaupan suitsimista. Poliisi ei saisi vaihtaa tietoja osavaltiorajojen yli laittomista asekauppiaista, muun muassa. Tosi uskomatonta, kun maassa on samaan aikaan kova möly taistelusta terrorismia vastaan ja hallinto on jäänyt kiinni laittomasta tietoliikenteen ja pankkisiirtojen seuraamisesta. No, se on tiedetty ennestään, että asekauppiailla on USA:ssa uskomattoman suuri vaikutusvalta.

Keskiviikko 5.7.06

"Ikävystyttävin pääministeri jota olen kuullut"

Aamun hätkähdyttävä uutinen: YK:n turvallisuusneuvosto kokoontuu hätäistuntoon käsittelemään Pohjois-Korean ohjuskokeita. Maa laukaisi eilisiltana kuusi ohjusta varoituksista huolimatta. Todella huolestuttavaa. Toinen aika iso uutinen: Italiassa on pidätetty sikäläisen sotilastiedustelun johtaja Marco Marcini, epäiltynä avunannosta CIA:n salaisiin vankilentoihin. Ensimmäinen konkreettinen tapaus, joka paljastuu, kun epäilyjen verkko on itkään tiivistynyt viikko viikolta.

Aamiaisella suomalaismepit tapasivat Olli Rehnin. Hannu Takkulan kännykkä pärähti soimaan useampaan kertaan. Hänen soittoäänenään näyttää olevan Maamme-laulu. Keskustelun sisällöstä voin ehkä paljastaa sen verran, että yksi osanottaja totesi jalkapallon finaaleihin jääneen neljä euroalueen maata, siis maata, jotka ovat paitsi Euroopasta ja EU:n jäseniä, myös ovat ottaneet rahayksikökseen euron. Se oli varsinainen eurokraattinäkökulma.

Aamun istunnon aiheena oli Suomen puheenjohtakausi. Pääministeri Vanhasen noustessa puhumaan eräs kollega kuiskasi minulle: ”Satu, hänhän on kaksi ja puoli metriä pitkä!” Kun hän lopetti, toinen kollega huokasi: ”Ikävystyttävin pääministeri, jota olen koskaan kuunnellut”.

Ryhmien puheenvuoroissa Vanhanen sai monta kohteliasta kommenttia, muun muassa toteamuksesta, että ”tarvitsemme Enemmän Eurooppaa emmekä vähemmän”. Minä kärsin puheen virkamiesmäisyydestä. Tuli tunne, että Suomen puheenjohtajakausi voi hyvinkin jäädä mieleen paperista luettujen ministeripuheiden kautena.

Suomessa pidetään itsestäänselvyytenä, että ministerit lukevat paperista virkamiesten kirjoittamia puheita. Olen aina inhonnut tätä tapaa. Euroopan parlamentin salissa ei ole kovin yleistä, että puheenjohtajamaan pääministeri lukee puheensa paperista. Kansainvälisissä ministerikokouksissa paperista puheensa lukevat ministerit edustavat joko kehitysmaita tai sitten entisiä sosialistimaita. ”Itseään kunnioittavien” teollisuusmaiden ministerit puhuvat yleensä vapaasti. Toki heillä useimmiten on mukanaan paperilla faktoja ja numeroita, joista voi tarkistaa, jos ei muista. Mutta tällä tavalla pidetyt puheet luonnostaan keskittyvät varsinaisiin linjanvetoihin eivätkä kuulosta puhelinluettelon sisäluvulta.

Istunnon puheenvuoroissa Suomen puheenjohtajakaudesta aika moni puhui suhteista Venäjään. Konservatiiviryhmän puheenjohtaja Pöttering puhui aika reippaaseen sävyyn Venäjän demokratian ja ihmisoikeuksien huolestuttavasta kehityksestä ja sai isot aplodit, myös vihreiltä. Tämä toi taas mieleeni Heidin kuuluisan puheen Suomessa herättämät reaktiot. Nehän tulkittiin monissa ulkomaisissa lehdissä osoitukseksi siitä, että suomettumisen aika ei ole ohi.

Alex Stubb väitti, että menestys jalkapallossa on kääntäen verrannollinen taloudelliseen menestykseen. Minä huikkasin hänelle: Afrikkako se pärjää parhaiten?

Vastauksessaan mepeille Vanhanen totesi kannattavansa asiakirjajulkisuuden parantamista, jota Anneli Jäätteenmäki oli korostanut. Sekö oli hänen vastauksensa kysymykseeni, mikä oikeasti on hänen linjansa avoimuuden suhteen? Minähän totesin, että etukäteen Suomi ilmoitti parantavansa avoimuutta, mutta viikonlopun lehdissä Vanhanen sanoi aivan päinvastoin, että ministerineuvoston kokousten avoimuutta ei lisätä. Tämänpäiväisessä puheessaan hän puhui vain internet-hakupalvelujen kehittämisestä.

Istunnon seuraava aihe oli Palestiina, ja ministerineuvoston puolesta puhui Paula Lehtomäki. Häntä oli todella paljon mukavampi kuunnella. Hän listasi napakasti selkeän listan siitä, mitä EU palestiinalaishallinnolta edellyttää.

Istunnon äänestyksissä oli muun muassa radioaktiivisen jätteen kuljetus. Jäsenmaat saivat oikeuden kieltäyä vastaanottamasta ydinvoimalajätettä, mikä hyvä. Mutta vientiä EU:n ulkopuolelle (esimerkiksi Venäjälle) ei kielletty eikä tietoja ydinvoimalajätelaivauksista tehdä julkiseksi, mikä oli huono asia.

Euroopan lehdissä näyttää olevan todella paljon artikkeleita parlamentin eilisestä päätöksestä vaatia lentoliikenteelle omaa päästökauppajärjestelmää ja muita sangen reippaita toimia alan päästöjen vähentämiseksi. Raportööri, vihreä brittimeppi Caroline Lucas, on päivän tähti.

Guardianin etusivu kertoo, että Britannian ydinvoimaloiden reaktoreissa on havaittu yllättäviä ja selittämättömiä säröjä jotka lisäävät onnettomuusriskiä.

Vihreän ryhmän iltakokouksessa puheenjohtaja Dany Cohn-Bendit ilmoitti yllätyksekseni, että kokous päättyy 20.30. Yleensähän istuntoviikon ryhmäkokouksilla on aikaa kello 21:een asti. Syy oli jalkapallo.

Kun istunto taas alkoi kello 21, salissa ei ollut kuin muutama ihminen. Minä käytin vihreiden puheenvuoron komitologiamenettelyn reformista. Se kuulostaa tappavan kuivalta, mutta on kuitenkin oikeasti aika merkittävä asia. Tähän asti komissiolla on ollut todella suuri valta tehdä lainsäädäntöä tarkentavia päätöksiä. Nyt parlamentti saa niihin veto-oikeuden. Jos parlamentin jäsenten enemmistö äänestää komitologiapäätöstä vastaan, se ei tule voimaan.

Istuntosalista kiirehdin ravintolaan, jossa avustajani Ulriikka ja vihreää ryhmää avustava Terhi jo odottivat. Satoi joten otin auton, vastoin tapojani. Kuljettaja kertoi, että Ranska johtaa 1-0. Yhdessä vaiheessa ravintolan keittiöstä kuului riemunkiljahdus. Päättelimme, että Ranskan voitto oli varmistunut.

Kun läksimme, sade oli tauonnut ja kävelimme kohti hotellejamme. Kaupungilla oli menossa autojen tööttäyskonsertti, aikuiset ja lapset heiluttivat Ranskan lippuja, kuului hihkuntaa. Oli hauska kävellä kaupungilla iloitsevien ihmisten keskellä, vaikka itselleni jalkapallo on täydellisesti evvk-asia. Ihmettelin, millainen riemu repeää, jos Ranska voittaa loppuottelun, tämähän oli vasta semifinaali.

Hotellissani ei ole ilmastointia, mitä en kaipaakaan, mutta ikkunaa on pakko pitää yöllä auki ettei kypsy. Ikkuna oli sisäpihalla, mutta silti tööttäyskonsertti kuului, tuntui ettei se lopu koskaan. No, kyse oli ilosta, ei siitä voinut olla harmissaan.

Tiistai 4.7.06

Suomi sai kiitosta latinasta

Guardian kiittelee sitä, että Suomi julkaisee viikkotiedotetta latinaksi puheenjohtajakautensa aikana. Hauskaa!

Baltic intergroupissa Saksan Bundestagin EU-komitean varapuheenjohtaja Kurt Bodewig totesi saman, minkä me suomalaisetkin useasti: Itämeri on nyt EU:n sisämeri.

Pohjoismaisen ministerineuvosto selvityksen mukaan ympäristöverot ovat todella tepsineet pohjoismaissa. Esimerkkien joukossa mainitaan Suomen jätevero. Äskettäin Viro on päättänyt nostaa ympäristöveroja ja alentaa tuloveroa. Myös EU:n päästökauppa mainitaan asiana, joka kannustaa yrityksiä innovaatioihin ja investoimaan puhtaampaan tekniikkaan.

Istunnossa äänestettiin toimista lentoliikenteen päästöjen suitsimiseksi. Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöthän kasvavat nopeammin kuin minkään muun alan. Parlamentin kannasta tuli aika tiukka. Enemmistö kannatti muun muassa sitä, että perustetaan erillinen päästökauppajärjestelmä lentoliikenteelle. Jos lentoliikenne nimittäin liitettäisiin muuhun päästökauppajärjestelmään, seuraus olisi vain se, että lentoyhtiöt päästöjensä vähentämisen sijasta vain ostaisivat päästöoikeuksia ja nostaisivat päästöoikeuden hintaa muille, ja sitä kautta muun muassa sähkön hintaa. Erillinen lentoliikenteen päästökauppa, jossa päästöoikeudet huutokaupattaisiin, kannustaisi paljon tehokkaammin oikeasti vähentämään lentojen päästöjä. Parlamentti vaati myös lentopolttoaineen verottamista. Äänestyksessä kävi ainakin 3 kertaa niin, että puhemies tulkitsi kättennostoäänestyksen tuloksen vihreän linjan kannalta tappioksi. Vaadimme tarkistusta koneella ja tulos osoitti, että voitimme selvästi.

Lounaalla ravintolassa tuntui vilisevän suomalaisministereitä kuin Vilkkilässä kissoja. Ensin tuli Olli Rehn, joka tosin ei ole ministeri. Sitten ohi käveli Manninen, sitten Paula Lehtomäki.

Teollisuuden lobbausjärjestöltä Uniceltä tuli Suomen puheenjohtajakauteen liittyvä lobbauskirje. Siinä sanottiin muun muassa, että EU:n pitäisi muuttaa ilmastodiplomatiansa suunta ja lopettaa yritys saada USA omaksumaan päästöraja. Tosi epäloogista, kun kirjeen alussa sanottiin, että ilmastonsuojelulle pitäisi saada "truly global framework", eli aidosti globaali järjestelmä. Tähän asti Euroopan ”ilmastopahikset” ovat puhuneet siitä, että on väärin kun Eurooppaan kohdistuu päästörajoitus, kun USA:an ei kohdistu. Nyt, kun ajattelu USA:ssa on selvästi muuttumassa, he kääntävät kelkkansa ja alkavat sanoa, ettei USA:ssa saa omaksua päästörajoitusta. Toisin sanoen he ovat argumentoineet epäreilulla kilpailuolosuhteella niin kauan kuin Bushin linja on vaikuttanut vankalta, mutta nyt he paljastavat todellisen karvansa ja alkavat vaatia sitä, että päästöjä ylipäänsä ei saisi rajoittaa. Unice edustaa siis ”meidän jälkeemme vedenpaisumus”-linjaa, suurin piirtein kirjaimellisesti jopa.

USA:n kongressi on hyväksynyt päätöslauselman, jossa sanotaan että New York Times vaaransi kansallisen turvallisuuden julkaisemalla tiedon, että CIA hankkii tietoja rahasiirroista ulkomaille SWIFT:in kautta. Mielenkiintoista.

Financial Timesissa on juttu tulevasta G8-kokouksesta ja energiasta. Lehti viittaa Colin Campbelliin, joka on todennut, että globaalit öljylöydöt saavuttivat huippunsa vuonna 1964. 1980-luvusta alkaen uudet löydöt ovat olleet alle saman vuoden kulutuksen.

Illalla olin ensin Vanhasen vastaanotolla suomalaismepeille. Kun hän puhui Suomen puheenjohtajakauden painopisteistä, hän ei maininnut ilmastoa. Lopuksi hän sanoi suunnilleen, että jos jotain tärkeää jäi mainitsematta, älkää huolestuko, kyllä me sektorikohtaisissa ministerineuvostoissa hoidamme hyvin esityslistalla olevat asiat. Eikö hän ylipäänsä pidä ilmastonmuutosta isona asiana ja Suomen puheenjohtajakautta hienona tilaisuutena tehdä asialle jotakin? Vai ajatteleeko hän, että ilmastonsuojelu kuuluu kategoriaan ”asiat sektorikohtaisten ministerineuvostojen agendalla”.

Sen jälkeen oli Vattenfallin illallisella. Se oli minulle jo neljäs tilaisuus, jossa aiheena oli Vattenfallin ehdotus globaalin hiilidioksidipäästökaupan malliksi. Firman Suomen toimitusjohtaja osoittautui vanhaksi opiskelukaverikseni. Kysyin kommenttia Suomen Kuvalehden jokin aika sitten julkaisemaan artikkeliin, jossa Vattenfallin malli kuvattiin "haasteeksi Kiotolle". Toimitusjohtajan mukaan kyse on pikemminkin aloitteesta siitä, mitä tehtäisiin Kioton jälkeen. No, niinhän minäkin olin asian ymmärtänyt. Ja pidän mallia todella ilahduttavan rakentavana ehdotuksena. Olen niin kyllästynyt firmoihin jotka vain narisevat ilmastonsuojelusta, ikään kuin olisi täysin väärin yrittää suojella planeetta Maata.

Totta kai sanailimme myös jalkapallosta. Piia-Noora Kauppi vitsaili ajatuksella, että jalkapallon loppuottelussa olisivat vastakkain Saksa ja Ranska.

Hotellille kävellessä kuului huutoja "Itaaliaa" ja muutavat autot toitottivat torvea. Päättelin, että Italia on voittanut Saksan illan ottelussa.

Maanantai 3.7.06

Ennen lähtöä kohti Strasbourgia tapasin Helsingissä ihmisen, joka tuntee Venäjän karjalaisten tilannetta. Hän kertoi muun muassa, että Karjalan tasavalta on vähentämässä alkuperäikielillä julkaistavien lehtien määrää. Karjalan parlamentissa on kaksi jäsentä (57:stä), jotka muodollisesti edustavat karjalaisia. He eivät kuitenkaan osaa karjalankieltä eivätkä oman ilmoituksensa mukaan edusta karjalaisväestöä. Yhtään karjalaisministeriä. Karjalaisten oikeudet paperilla ovat aika hyvä, käytäntö on toista. Kuulin myös, että Venäjän presidentin kansliassa oleva kuuluisa "julkinen huone", jonka Putin perusti kansalaisfoorumiseksi puhumaan suoraan presidentille kansalaisten huolenaiheista, ei saanut ottaa esille sitä, kun kaksi viikkoa sitten Moskovan eteläisellä alueella ihmisiä karkotettiin kodeistaan. Puutalot, joissa he olivat asuneet, tuhottiin rakennustyömaiden tieltä.

Karjalan entinen pääministeri Viktor Stepanov, joka on karjalainen, hävisi vaalit nykyiselle pääministeri Katanandoville, joka on venäläinen. Tavallaan lohdutuspalkinnoksi Stepanov nimitettiin federaationeuvostoon. Viime keväänä Stepanov erotetiin, hänen tilalleen nimitettiin pietarilainen bisnesmies, siis muka karjalaisten edustajaksi. Asiaa ajoivat vaikutusvaltaiset liikemiehet. Voiko paikan federaationeuvostossa siis tosiasiassa ostaa? Federaationeuvostohan on eräänlainen parlamentin ylähuone Venäjällä.

Illan täysistunto keskusteli muun muassa lentoliikenteen päästöjen vähentämisestä. Aika moni, muun muassa saksalainen konservatiivi Peter Liese, totesi että lentoliikennettä tosiasiassa subventoidaan. Paljon ympäristöystävällisempään junaliikenteeseen kohdistuu veroja vaikka kuinka paljon, lentoliikenne sen sijaan nauttii monista verovapauksista, mm verovapaasta polttoaineesta. Yhden raikkaan idean esitti hollantilainen demarimeppi Dorette Corbey. Hän ehdotti, että lentolippuun tulisi merkitä sen lennon aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Vertailun vuoksi voisi olla samanpituisen junamatkan päästö.

Sain eräältä pienen lapsen äidiltä tekstarin komission sisäisestä kiistasta, joka koskee vaippojen verotusta. Aika hauska juttu! EU:n verokomissaari Kóvács haluaisi haastaa EY-tuomioistuimeen maat, jotka ovat vapauttaneet arvonlisäverosta lasten vaipat. Komissaarin mielestä vaipoille kuuluu väihintään direktiivin mukainen 15 %:n alv. Mutta joukko komissaareja vastustaa ja haluaisi sallia tällaisen lapsiperheitä suosivan verohelpotuksen. Ympäristöystävällisintä olisi tietysti sallia tämä veroetu vain kestovaipoille.

Sunnuntai 2.7.06

Kesäparatiisi

Saaren kukkaloisto on parhaimmillaan. Laiturirannan niityn väri on vaihtumassa sinisestä keltaiseen, kun hiirenvirnat ovat lopettelemassa ja keltaista päivänkakkaraa muistuttavat hirvenjuuret ovat avaamassa kukkiaan. Mesiangervo tuoksuu, samoin rantamatara. Kalliota värittävät villien ruohosipulien violetit kukat, keltamaksaruoho ja suolaheinän ruosteenpunaien. Rantaniityltä löytyi uusi hieno kukka, merinätkelmä. Lisäksi kukkivat lemmikki, rantakukka, valeriaana, meriputki, väinönputki, kangasmaitikka, rantatädyke, kohokki, kannusruoho, kissankello, ja ketohanhikki. Meressä kukkii valkoista leinikkiä muistuttava merisätkin. Viimeinen keltamaite kukkii vielä, ensimmäinen horsma on avautumassa.

Aurinkoista ja ihanaa, tällaista kesän kuuluu olla. Mutta päivät kuluivat tavalliseen tapaan työleirin merkeissä. Käsittelin ulkokalusteet pellavaöljyn ja tervan seoksella, sitten niitin ison alueen kaislaa poukamasta. Jukka huhki juhannuksena kaadetun koivun kimpussa, jatkoi sen pilkkomista polttopuiksi. Vielä juuri ennen lähtöä hioin puolet kuistin lattiasta ja Jukka käsitteli sen.

"Maailma halki poikki ja pinoon"-keskusteluissamme Jukan kanssa mietimme muun muassa Paasikivien kuuluisaa lausetta ”viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen” ja Olof Palmen lausetta ”politiken är att vilja”. Molemmat ovat totta, mutta niissä näkyy myös suomalaisen ja ruotsalaisen poliittisen kulttuurin valtava asenne-ero. Suomalaisilla on taipumus ajatella sitä, mihin meidän on pakko suostua. Ruotsalaiset kiinnittävät paljon enemmän katseensa siihen, mitä he itse tahtovat ja miten he voivat vaikuttaa koko maailman muuttumiseen.

Edellisiä merkintöjä »