Elokuu 2006
Torstai 24.8.06
Pluto menetti tänään planeetan aseman.
Mahtaa Plutoa nyt harmittaa! Jukka komentoi, että jos Pluto olisi pitänyt planeetan aseman, uusia planeettoja tulisi liikaa, vastaavankokoisia murikoita on löydetty sen verran monta.
Keskiviikko 23.8.06
Maltillisten arabien ääni ei enää kuulu
Eduskuntaryhmä kokoontui Forum Marinumissa, joka oli todella kaunis kokouspaikka. Keskustelu koski pääasiassa syksyn toimintaa.
Puhuimme myös Lähi-Idän tilanteesta ja suomalaisten rauhanturvaajien lähettämisestä. Tarja Cronberg kertoi seuraavansa englanninkielisiä yhteenvetoja arabitiedotusvälineiden uutisoinnista. YK:n rauhanturvaoperaatio Libanonissa kuvataan sionistiseksi operaatioksi, joka hyödyttää vain Israelia. Vaikuttaa siltä, että USA:n ja Israelin toiminta on todella reippaasti voimistanut tukea Iranille ja Hizbollahille. Se on hyvin pelottavaa. Minulle tuli jälleen mieleen pari viikkoa sitten lukemani amerikkalaiskommentaattorin toteamus: tätä sotaa emme ehkä voita.
Läntiset teollisuusmaat, USA etunenässä, ovat vuosikymmeniä voineet luottaa siihen, että taloudellisen, teknologisen ja sotilaallisen ylivoimamme ansiosta voimme suhtautua muuhun maailmaan ylimielisesti. Jos jokin operaatio epäonnistuu, kokonaisuutena ottaen selviämme kuitenkin voittajina, ja ainakin kuiville. Tämä ei ehkä jatku ikuisesti. Voi vain kuvitella, mitä esimerkiksi Kiinan johto ajattelee, kun USA käyttää valtavat varat sotilaallisiin operaatioihin Lähi-Idässä ja Afganistanissa, mukaan lukien sen Israelille antama taloudellinen ja sotilaallinen tuki. USA heikentää itse itseään. Samaan aikaan sillä on valtava ulkomainen velka ja Kiina on sen suurimpia velkojia, ellei suurin.
Paluujunassa Tampereelle istuin koko matkan Rosa Meriläisen kanssa. Olipa hauskaa pitkästä aikaa höpöttää Rosan kanssa. Rosan vauva Frans on ihana nappisilmä. Rosa kantaa vauvaa melkein koko ajan vatsallaan kantovaatteessa. Ehkä tämän läheisyyden vuoksi vauva on koko ajan tosi tyytyväisen oloinen.
Tiistai 22.8.06
Eduskuntaryhmän kesäkokouksessa
Vihreä eduskuntaryhmä piti kesäkokousta Turussa. En enää ole ryhmän jäsen, koska olen eri parlamentissa, mutta on mukavaa tulla tapaamaan vanhoja kollegoja.
Tilaisuus alkoi Turun Linnassa. Tulin sinne hieman myöhässä Tampereelta käsin. Etsiskellessäni sisäänkäyntiä huomasin, että linnan ympärillä ei missään ole kylttiä, joka neuvoisi missä päin sisäänkäynti on. Ilmeisesti turkulaiset eivät halua linnaan kävijöitä muilta paikkakunnilta, eivät ainakaan tamperelaisia.
Tiedotustilaisuudessa Heidi Hautala, Anni Sinnemäki ja Tuija Brax puhuivat siitä, että Suomeen on muodostumassa lasten luokkayhteiskunta. Köyhyys lapsiperheiden keskuudessa on lisääntynyt, erityisesti yksinhuoltajien ja niiden monilapsisten perheiden kohdalla, joissa on pieniä lapsia. Vihreät vaativat tilanteen helpottamiseksi yksinhuoltajan elatustuen korottamista, samoin lapsilisän korotusta toisesta lapsesta alkaen sekä pienimpien äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen nostamista työttömyyspäivärahan tasolle. Anni Sinnemäki totesi kuivasti, että tämä paketti maksaa saman verran kuin hallituksen äskettäin sopima kansallisen maataloustuen korotus.
Tuija Brax vaati lastensuojelulain uudistamista. Hän totesi, että eduskunta on vaatinut sitä useaan otteeseen. Asia on hallitusohjelmassakin, mutta hallituksen esitystä ei vain kuulu. Lapsiperheiden keskinäisten tuloerojen suhteen Suomi eroaa niin räikeästi muista Pohjoismaista, että herää kysymys, kuuluuko Suomi Pohjoismaihin vai Baltiaan, kärjisti Tuija.
Illan olimme pienellä saaristoristeilyllä Ukko-Pekka höyrylaivalla. Oli mukavaa, mutta tuntui oudolta, kun Irina ei enää ole mukana eduskuntaryhmän kokouksessa. Hän tuntuu kyllä olevan oikealla paikalla Elokuvasäätiössä.
Maanantai 21.8.06
Tuuli on kääntynyt itään. Taas haisee savu ja harmaus sumentaa näkyvyyden.
Olen lukenut Anu Myllärin kirjaa Adoptoitu. Satuimme olemaan Tampereella, kun oli Teatterikesän perinteinen Tapahtumien yö. Kävimme Akateemisessa kirjakaupassa. Any Mylläri oli siellä esittelemässä kirjaansa. Jo lehdestä lukemani arvostelun perusteella olin ajatellut ostaa kirjan, joka kertoo parivuotiaana Bangladeshista Pohjanmaalle adoptoidun tytön ja nuoren naisen kokemuksista Suomessa. Sattui hyvin, sain jopa kirjailijan omistuskirjoituksella varustetun kappaleen.
Kirja on hyvä ja tarpeellinen, ja varsinkin lapsuusajan kuvauksen osalta humoristinenkin. Voi miten ennakkoluuloisia me suomalaiset osaamme olla. Se, että aikuisina Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset kohtaavat esimerkiksi työnhaussa ennakkoluuloja, ei ole oikeasti kenenkään etu mutta sen voi silti jotenkin käsittää. Mutta sitä, että Suomessa kasvanut ja tietenkin täydellisesti suomea puhuva ja ihan supisuomalaiset elämänarvot omaksunut nuori ihminen, jolla on vain erivärinen iho, kohtaa samat ennakkoluulot, on yksikertaisesti täysin järjetöntä.
Ihanaa, kun on edes vähän aikaa lukea oikeita kirjoja, ja sellaisia, jotka eivät suoranaisesti liity työhön.
Toisenkin mielenkiintoisen kirjan haluan mainita, Michael Baigentin ja Richard Leighin Kiista Kuolleenmeren kääröistä. Se kertoo Qumranista 1940-ja 50-luvuilla löydetyistä muinaisista kirjakääröistä. Kirja tukee niitä tutkijoita, jotka ovat päätelleet kääröjen sisällöstä, että Jeesuksen toiminta vuoden 30 jKr paikkeilla on liittynyt senaikuiseen laajempaan juutalaiseen liikehdintään, joka oli sekä kansallismielistä että uskonnollisesti ortodoksista. Liike vastusti Herodesten kuningassukua, roomalaisten nukkehallitsijoita ja vallanpitäjien kanssa liittoutunutta papistoa. Liike kiivaili nimenomaan juutalaisen lain, Mooseksen lain, puolesta. Liike näki lain tiukan noudattamisen tienä pelastukseen ja ikuiseen elämään. Liike ei pitänyt Jeesusta jumalallisena. Hänestä käytettiin kyllä nimitystä ”Jumalan poika”, mutta sitä käytettiin tuohon aikaan joistakuista muistakin uskonnolle omistautuneista, vähän samaan tapaan kuin Suomessa ennen vahaan käsitettä ”Jumalan mies”. Idean Jeesuksen jumalallisuudesta ja pelastuksesta Jeesukseen uskomalla keksi liikkeeseen käännynnäisenä tullut Paavali (jonka kannattaja on kirjoittanut Uuden Testamentin kirjan Apostolien teot). Paavali myös liitti Jeesukseen erinäisiä ominaisuuksia, joita senaikuiset Lähi-Idän uskonnot liittivät useisiin muihinkin jumaluuksiin, esimerkiksi neitseestä syntymisen. Tämä oli hänen keinonsa saada liikkeelle kannattajia ”pakanoiden” keskuudesta. Se onnistuikin niin, että syntyi uusi uskonto. Paavali riitaantuikin alkuperäisen liikkeen johtajien kanssa, minkä Apostolien teot myös kertoo. Kirjoittajat eivät sano itse tätä, mutta heidän tulkintansa Jeesuksesta on lähellä islaminuskon käsitystä, Jeesus oli huomattava uskonnollinen johtaja,”profeetta”, mutta ei jumalallinen. Itse asiassa Jeesuksen jumalallisuudesta väiteltiin kirkossakin vuosisatoja ja lopullisesti se ratkaistiin äänestyspäätöksellä Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325 jKr.
No, enpä ole pätevä arvioimaan kyseise kirjan tieteellistä pätevyyttä. Mutta sen huomasin jo 1980-luvulla ahmiessani kirjallisuutta Euroopan ja Aasian muinaisista uskonnoista, että kristinuskoon on lainattu niistä todella paljon aineksia, neitseestä syntymisen lisäksi esimerkiksi pyhän kolminaisuuden ajatus sekä miespuolisen jumaluuden syntymäjuhla talvipäivän seisauksen aikoihin. Joulukinkku, pääsiäismunat ja pääsiäisjäniksetkin ovat ”pakanallista” perua, samoin pääsiäisen ajakohta, kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai, ja jopa pääsiäisen englannin- ja saksankieliset nimet Easter ja Ostern. Jonkun mielestä tämän sanominen voi olla rienausta. Minut, joka 18-vuotiaana erosi ahdasmieliseksi kokemastani kirkosta, se taas sai jossain määrin uudestaan symppaamaan kristinuskoa.
Lauantai 19.8.06
Revontulet
Tekstiviestiuutinen kertoo, että tulitauosta huolimatta Israel on taas hyökännyt Libanoniin. Israelin hallitus tekee kyllä kaikkensa, että mahdollisimman moni pitäisi maata roistovaltiona, millä en kyllä tarkoita hyväksyväni Hizbollahin tekoja.
Tuulee lännestä, savun hajua ei ole tuntunut. Sadettakin on saatu.
Jukka kertoi, että kokouksessa, jossa hän eilen oli, muuan matemaatikko esitti oman teoriansa siitä, miksi ilmasto lämpenee ja kesä on ollut niin helteinen. Valtiovarainministeriön tehtailemista muistioista, joissa vaaditaan toiminnan tehostamista, jokin on osunut Helioksenkin (aurinko) silmiin.
Illalla syödessämme Jukka huomasi keittiön ikkunasta revontulet. Menimme ulos katsomaan. Revontulet olivat harvinaisen kirkkaat, tanssivan valovyön alalaidassa näkyi jopa punainen raita, jollaista en muista ennen nähneeni.
Keskiviikko 16.8.06
Lisää mattopyykkiä
Kävimme Kuhmoisten mökillä, jossa emme tule kesäisin paljoakaan olleeksi. Tänä kesänä ystäväni Maire oli siellä useamman kuukauden paossa Tampereen kotinsa putkiremonttia.
Työleiri jatkuu. Olen pessyt 9 räsymattoa, joista tosin yksi aika pieni mutta vastaavasti kolmea aika isoa. Täytyy myöntää, että hiukan tuntuu hartioissa. Ranne ei ole kipeä, olen opetellut käyttämään juuriharjaa suunnilleen tasapuolisesti molemmilla käsillä. Muutoin oikea ranne kipeytyisi väistämättä.
Samaan aikaan Ouninpohjan tietä, sitä kuuluisaa pikataivalta, ajoi vilkkaasti autoja. Normaalisti tällä tiellä ajaa pari autoa päivässä, nyt niitä on mennyt koko ajan. Tänään on yksi niistä päivistä, joina Jyväskylän rallien kilpailijat saavat tutustua tiehen. On suurta edistystä, että rallikuskit eivät kaahaa tiellä koko kesää niin kuin ennen. Nyt, kun tie on vielä auki kaikille, autot eivät virallisesti saisi ajaa yinopeuta, mutta osa menee aivan tolkutonta vauhtia. Juuriharjalla mattoja jyystäessäni huvittelin ajatuksella, että eivätpä rallikuskit tiedä, että muutaman kymmenen metrin päässä tiestä on puolialaston meppi mattopyykillä. No, jos tietäisivät, todennäköisesti ei ehkä kiinnostaisi.
Nyt saa mattopyykki tältä kesältä riittää, Pispalan kodin räsymatot viedään kyllä pesulaan.
Lauantai 12.8.06
Ftalaatit astmariski
Hesari kertoo, että kotien ja työpaikkojen muovi- ja tekstiilipinnat lisäävät astman riskiä. Syynä ovat muun muassa ftalaatit. Niinpä, Reachia eli EU:n uutta kemikaalilainsäädäntöä tarvitaan todella kipeästi terveytemme suojelemiseksi.
Torstai 10.8.06
Työleiriä
Olen pessyt matot ja saunan. Lisäksi krapsutin, kittasin ja maalasin porstuan ikkunaa. Mökillä olo on enimmäkseen työleiriä. No, se on eräänlainen tapa viettää liikunnallista lomaa.
Venäjän metsäpalojen haju on tuntunut aika voimakkaasti, etenkin aamuisin. Nuorempi tytär tuli maanantaina käymään, lepäämään diplomityönsä lomassa. Tietysti juuri tiistaiaamuna savu tuntui erityisen voimakkaana.
Lomalla olen seurannut uutisia hyvin huonosti. Vaelluksella olimme muutaman kerran sen verran korkealla rinteillä, että kännykkäkenttä toimi. Kännyyn tuli silloin muun muassa tekstiviestiuutisia. Israelia ja Libanonia koskevat uutiset saavat aikaan syviä huokauksia. Erkki Tuomioja on saanut vaativan tehtävän hoidettavakseen, mielestäni hän on pärjännyt hyvin.
Saaressa olen silmäillyt läpi sanomalehtiä, joita vaelluksen aikana kertyi. Yhdessä lehdessä osui silmään jostain ulkomaisesta lehdestä siteerattu amerikkalaisen kirjoittajan artikkeli, jossa hän sanoi, että tätä sotaa emme ehkä voita. Niinpä. Israelin hallitus ja presidentti Bush eivät tunnu tajuavan sitä, miten voimakasta vihaa heidän toimintansa herättää arabimaailmassa, ja todennäköisesti laajemminkin islamilaisessa maailmassa. Se voimistaa juuri niitä ääriaineksia, jotka ovat turvallisuusuhka.
Toinen ajatus, joka on pyörinyt mielessäni seuratessa Libanonin tapahtumia, liittyy 1960-luvun lopulla lukemaani Eldridge Cleaverin kirjaan ”Sielu jäissä”. Cleaver oli silloisen Mustat Pantterit-liikkeen johtohahmoja USA:ssa. Mustat Pantterit oli mustien kansalaisoiukeusliikkeen äärisiipi ja saarnasi aseellista taistelua. Cleaver sanoi kirjassaan, että nykyaikainen suurkaupunki on ideaalinen ympäristö sissisodankäyntiin. Mustat Pantterit eivät koskaan toteuttaneet tätä ideaa. Mutta ääri-islamilaisten terroristien teot ovat nimenomaan eräänlaista sissisotaa suurkaupungeissa, joiden ihmisvilinään on helppo kätkeytyä ja joissa on helppo vahingoittaa suurta määrää ihmisiä.
Lauantai 5.8.06
Saareen
Yöllä, kun tulimme laiturirantaan, heinäsirkkojen siritys täytti yön. Saaressa on kuivaa. Ainakin kertaalleen on satanut, koska sadevesitynnyrit ovat täynnä, saunavedestä ei siis heti tule pulaa. Suurin osa luonnonkukista on kuivunut. Pietaryrtit ja keltamatarat kukkivat edelleen.
On aika tyyntä. Hyttysiä ei onneksi ole paljoa, mutta muita hyönteisiä on niin paljon, että taustalla kuuluu jatkuva vieno ujellus, kuin muutama siima viuhuisi koko ajan ilmassa. Puiden seasta kuuluu mahtava sirkutus, pääskyset metsästävät hyönteisiä, pääskyjä on ainakin toistakymmentä, ilmeisesti useampikin tämänkesäinen poikue vanhempineen. Sorsat näyttävät alkaneen kerääntyä mökkirantoja kohti, ne hakevat jo suojaa jonkin ajan päästä alkavalta metsästykseltä.
Keskiviikko 2.8.06
Naisten mökkiprojekti
Ajoimme tapaamaan lappilaista ystäväämme Marjattaa. Hän on rakentanut mummonsa kotikylään mummon talon paikalle (joka talo on palanut) hirsisen kesämökin siskoineen ja täteineen. Marjatta siskoineen esitteli ylpeänä tätä projektia, joka on vedetty aivan naisvoimin. Kylä on niitä harvoja Lapissa, jota saksalaiset eivät sodan jälkeen polttaneet, se on uskomattoman idyllinen, toi mieleen Vienan Karjalan kylät, joissa aika tuntuu pysähtyneen.
Tiistai 1.8.06
Ihmisten ilmoille
Tänään kävelimme takaisin autolle. Säät ovat olleet mukavat koko loppuvaelluksen. Jopa voi on alkanut sulaa. Loppumatkasta maasto on aina näillä seuduilla aika hankalaa. Meillä molemmilla alkoivat olla jalat kipeinä, kellä mistäkin kohtaa. Pulmankijoen parkkipaikan luona oli kiva käydä joessa pesemässä hiet ja tukka. Kun vielä vaihtoi vaatteet, tuli käden käänteessä ihan salonkilkelpoinen olo.
Emme saaneet mökkiä Nuorgamin mökkikylästä ja jatkoimme samantien Kaamaseen. Matkan varrella söimme tukevan lounaan Utsjoella hotelli Luossajohkassa katsellen upeaa jokimaisemaa. Jukka tarkkaili joella kalastavaa miestä ja tuumi että voisihan sitä joskus tällaisissakin hotelleissa asua vähän aikaa ja leikkiä herraa. Hän huomasi että miehen vieheeseen nappasi kala. Hetken päästä hän totesi että se oli pieni, ehkä harri. Hyvä, minä totesin, päiväsi ei mennyt pilalle.
Edellisiä merkintöjä »
|