• EU:n päätöksenteko
• Turkin EU-jäsenyys
• Puolustus
• Ympäristönsuojelu
• Energia
• Terveys
• Vihreät puolueena
• Ihmisoikeudet
• Asedirektiivi
• Autoverot
• Piilomainonta
• Ohjelmistopatentit
• Eläinsuojelu

EU:N TOIMINTAAN LIITTYVÄT KYSYMYKSET (siirry alkuun)

29.6.2009
Onko uusi palkkaus- ja korvausjärjestelmä mielestäsi mepin kannalta parempi kuin vanha?
Hyvää on se, että kaikki mepit saavat 14.7. alkaen saman palkan. Suomalaisten meppien nettotulot laskevat, riippuu näkökulmasta, onko se hyvä vai ei. 
 
29.6.2009
Mitä puutteita uudessa järjestelmässä on mepin/ veronmaksajan näkökulmasta?
Veronmaksajan näkökulmasta uusi järjestelmä on paljon parempi kuin vanha, erityisesti siksi että matkakulut korvataan kuittien eikä kilometrimäärän mukaan.
 
29.6.2009
Oletko tyytyväinen avustajien aseman muutokseen (määräaikaisia eu-virkamiehiä)?
Olen tyytyväinen ennen kaikkea siihen, että meppien avustajien palkanmaksun hoitaa 14.7. alkaen Europarlamentti. Väärinkäytöksen mahdollisuudet vähenevät (joitakin meppejähän on jäänyt kiinni siitä, että he ovat maksaneet avustajapalkkoja perheenjäsenilleen tai omilleen tai perheenjäsentensä omistamille firmoille). Lisäksi byrokratia helpottuu mepin näkökulmasta, kun parlamentin koneisto hoitaa kuittirumban.

28.5.2009
Miksi haluat EU-parlamenttiin?

Olen ollut siellä 5 vuotta ja kokenut sen todelliseksi vaikuttamisen paikaksi. Olen kokenut yksilönä saavani aikaan paljon enemmän asioita kuin kansanedustajana Suomen eduskunnassa, vaikutusvalta on ollut verrattavissa siihen mitä se oli ministerinä. EU pystyy tekemään paljon ympäristönsuojelun, ihmisten terveyden ja monien muiden asioiden hyväksi, jos poliittista thtoa on. Haluan olla luomassa sitä poliittista tahtoa.

28.5.2009
Mitä asioita ajat, jos tulet valituksi?

Kolme Iitä: ilmasto, Itämeri, ihmisten terveys. Seuraavat 5 vuotta ovat aivan ratkaisevia sille, saadaanko aikaan riittävän hyvä kansainvälinen järjestelmä ilmastonmuutoksen saamiseksi aisoihin, ja jatkaako EU ilmastonsuojelun ja vihreän teollisen vallankumouksen tiennäyttäjänä vai ei. Itämeren suojelemiseksi olen tämän 5-vuotiskauden aikana toiminut meppioryhmässä, joka sai läpi sen, että EU:lle tehdään Itämeri-strategia. Seuraava vaihe on varmistaa EU-maatalouden ympäristötukien ja -sääntöjen muuttaminen siten, että sinilevää ruokkivia valumia Itämereen vähennetään. Muuten Itämerta ei pystytä pelastamaan. Ympäristöä ja ruokaa koskeva lainsäädäntö vaikuttaa ihmisen terveyteen. Esimerkiksi ilman saasteet tappavat Euroopassa yli 300 000 ihmistä vuodessa ennenaikaisesti. Haluan toimia ilmansaasterajojen tiukentamiseksi, vaarallisten kemikaalien käytön rajoittamiseksi, lähiruoan puolesta ja selkeiden ruokapakkausmerkintöjen puolesta, jotka eivät huijaa kuluttajaa katteettomilla lupauksilla.

28.5.2009
Mitä kaikkien pitäisi tietää EU:sta?

Se, että päätökset eivät ole ennalta määrättyjä, vaan niistä käydään usein todella kovaa polittiista vääbntöä. Teollisuuslobbarit ovat aina liikkeellä ajamassa omaa etuaan, milloin kemianteollisuuden, milloin autoteollisuuden, milloin pankkien jne. Jakolinja Europarlamentissa menee hyvin usein siinä, ketkä mepeistä tanssivat firmalobbarien pillin mukaan, ketkä taas ajattelevat yleistä etua kuten ympäristönsuojelua, ihmisten terveyttä, kuluttajan suojelua, rahamarkkinoiden kunnollista valvontaa.

28.5.2009
Mikä on yleisin EU:iin liittyvä harhaluulo?

Se, että asetelma olisi Suomi vastaan muut. Tällaista tilannetta ei kohdalleni ole tullut koskaan. Suomen etu oli esimerkiksi Itämeristrategian laadinta. Mutta ei se ole muiden maiden etua vastaan. Suomen etu oli myös, että uimavesidirektiivi korjattiin siten, että maaseutukuntien pikkujärvien uimarannoilla ei tarvitse kontrolloida veden laatua yhtä usein kuin Rivieralla. Mutta ei sekään ollut muiden maiden etua vastaan.

28.5.2009
Miksi jokaisen äänioikeutetun pitää äänestää europarlamenttivaaleissa?

Siksi että jos ei käytä äänioikeuttaan, antaa muiden päättää puolestaan.

28.5.2009
Kuinka korkeaksi äänestysprosentti nousee?

Toivon että yli 50 %28.4.2009

Mitkä ovat mielestäsi olleet Euroopan parlamentin menneen vaalikauden tärkeimmät päätökset ja miksi?

Asia numero yksi oli EUn ilmastolakipaketti, jossa säädettiin toimet ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen leikkaamiseksi ensi vuosikymmenellä. Miksi? No siksi, että ilmastonmuutos on suurin uhka ihmiskunnan tulevaisuudelle.

Muita tärkeitä asioita ovat olleet esimerkiksi uusi kemikaaliturvallisuuslaki REACH, joka on kansainvälisesti uranuurtava ja tulee myös vaikuttamaan koko maailmaan, koska se koskee myös EU:hun tuotavia tuotteita.

28.4.2009
Mikä oli sinulle henkilökohtaisesti mieluisin / tärkein lakiuudistus kuluneella Euroopqn parlamentin vaalikaudella?

Ilmastopakettiin kuuluva ns velvoitejakopäätös, joka koski jäsenmaiden päästövähennyksiä päästökaupan ulkopuolelle jäävillä sektoreilla (kuten liikenne, rakennusten lämmitys, maatalous) oli siinä mielessä tärkein että olin sen esittelijä eli käsittelyn vetäjä parlamentissa. Toinen asia, jossa olin esittelijä, koski laivapolttoaineen rikkipitoisuuden rajoittamista Itämerellä ja muilla erityisen herkillä merialueilla. Sain siinä läpi sen, että EU ajaa kansainvälisessä merenkulkujärjestössä rajojen tiukentamista edelleen, ja tämä saatiin kuin saatiinkin IMOssa sovittua. Uudistus vähentää happosateita Itämeren ympäristössä ja myös puhdistaa hengitysilmaamme.

Ehkä rakkain asia minulle on kuitenkin EUn Itämeristrategia, olin mukana sitä ajaneessa meppiryhmässä ja komissio onkin valmistelemassa sitä, ehdotus julkistetaan kesäkuussa. Se ei siis vielä ole valmis laki, mutta kuitekin asia, jota olen ollut kätilöimässä käyntiin.

28.4.2009
Onko lakiesityksiä tullut komissiolta riittävästi ja olennaisista aiheista? Entä mitkä ovat olleet lainsäädäntötyön suurimmat haasteet?

Määrässä ei ole ollut valittamista, kiirettä on pitänyt. Ainakin ne, joiden käsittelyssä olen ollut mukana tiiviimmin, obvat myös olennaisia.

Koen koko ajan suurimmaksi haasteeksi löytää tasapainoa teollisuuslobbauksen ja yhteisen edun välille. Pelkästään parlamenttiin akkreditoituja lobbareita, joilla on vapaa pääsy taloon, on 7 per meppi, ja muita päätoimisia lobbareita on Brysselissä vielä tuplat tai  triplat päälle. Valtaosa heistä edustaa bisnesintressejä. Paine bisneslobbauksen taholta on siis valtava. Ympäristö- ja kuluttajajärjestöjen ja ammattiliittojen lobbaus on paljon pienimuotoisempaa, usein koen päätehtäväkseni toimia sen puolesta että muitakin kuin ison rahan edunvalvojia kuunnellaan.

31.10.2008
Mihin toimiin EU:n olisi ryhdyttävä finanssikriisin laajentumisen estämiseksi?

En ainakaan tiedä, että jo päätetyt pankkitukitoimet olisivat osoittautuneet riittämättömiksi. Pidän pankkitukitoimia tarpeellisina, muuten pulaan joutuisivat kaikki ne, joilla on lainoja, vaikka olisivat maksaneet lainansa ihan säntillisesti, ja myös pankkeihin tallettaneet.

Vihreät ovat lisäksi jo kauan ajaneet Euroopan parlamentissa rahoitusmarkkinoiden tarkempaa kontrollia esimerkiksi siten, että asetetaan tiukempia kynnyksiä sille, kuinka paljon pankit voivat antaa luottoja suhteessa varallisuuteensa. Näin vastaavanlaisilta kriiseiltä vältyttäisiin. Vihreät myös jo pari vuotta sitten ehdottivat sen tunnustamista että ns vipurahastot (hedge funds) ovat omiaan kärjistämään finanssimarkkinoiden epävakautta. Europarlamentin enemmistö ei tukenut ehdotustamme, mutta finanssialan rytinä on osoittanut tämän arvion oikeaanosuneeksi.

22.10.2008
Euroopan parlamentin jäsenistö on hyvin miesvaltainen (vain n. 30% on naisia). Onko naisedustajien vaikeampi saada ääntään kuuluviin?

Henkilökohtainen kokemukseni on, että Europarlamentin työkulttuuri on paljon vähemmän shovinistinen kuin Suomen eduskunnan, vaikka naisten osuus onkin jonkin verran pienempi. Esimerkiksi eduskunnassa sain aina olla varautunut kuulemaan kommentteja sääristä/ kaula-aukoista tms., Brysselissä sellaista ei ole tullut vastaan. Ajattelin että se saattaa johtua iästäkin, siksi kysyin avustajiltani (noin 30-vuotiaita) ja hekin sanoivat, ettei tuollaista ole tullut kohdalle, toisin kuin tiedän Suomen eduskunnassa tapahtuneen myös kansanedustajien avustajille.

13.2.2008
Mikä merkitys on parlamentin oma-aloitemietinnöillä?

Europarlamentin oma-aloitemietinnöt ilmaisevat tietenkin parlamentin tahtoa asiassa. Vaikutukset tulevat "mutkan kautta", esimerkiksi siten, että komission valmistellessa asiaan liittyvää lainsäädäntöä parlamentin näkemykset vaikuttavat lakiesityksen valmisteluun - komissiohan tietää, että EU-laeille tarvitaan europarlamentin hyväksyntä. Mietintö toimii toivon mukaan suuntaa antavana paperina myös valmisteltaessa EU:n ohjelmia ja sopimuksia ja myös kansallista lainsäädäntöä.

11.12.2006
Miten Suomen EU:n puheenjohtajuuskausi on mielestänne sujunut?

Se on ollut pääasiassa hallinnointia, jonka Suomi sinänsä on hoitanut huolellisesti. Suomen hallituksella ei näytä olevan kunnianhimoa toimia suunnannäyttäjänä. Iso rutistus oli neuvottelutuloksen saaminen kemikaalilaki REACH:ista. En ole tyytyväinen lopputuloksen sisältöön (se ei mielestäni suojele ihmisten terveyttä tarpeeksi), mutta se että neuvottelutulos saatiin aikaan, on saavutus sinänsä.

11.12.2006
Toimiiko Eu:n päätöksenteko mielestänne oikeudenmukaisesti?

Se on niitä asioita, jotka ovat katsojan silmässä. Ministerineuvosto, jossa päätösvaltaa käyttävät jäsenmaiden hallitusten ministerit, edustaa hallituksia ja hallitusten ministeriöiden taustalla olevaa virkamiesvalmistelua. EU-Parlamentissa, joka valitaan suorilla vaaleilla, tulevat enemmän esille erilaiset poliittiset ja yhteiskunnalliset ajattelutavat. Useimmat EU-lait säädetään ministerineuvoston ja parlamentin yhteispäätöksellä, eli laaja-alainen näkökulma ainakin on yritetty taata.

3.11.2006
Lähtökohtaisesti, ajatteletko päätöksiä tehdessä suomalaisen oman viiteryhmäsi edustajan, eurooppalaisen oman viiteryhmäsi edustajan, yleissuomalaista vai yleiseurooppalaista etua? Kysymys on periaatteellinen, koska edut voivat olla yhteneväisiä, joten vastausta saa kyllä selittää.

Pitää heti sanoa, että en yleensä päätöksiä tehdessäni ajattele ensisijaisesti, mikä on kenenkin ”etu”, vaan pyrin ajattelemaan, mikä on kokonaisuuden kannalta järkevää. Esimerkiksi ympäristölainsäädäntöä kehitettäessä pidän yleensä järkevänä ja ”yhteisenä etuna” ratkaisuja, jotka suojelevat ihmisten terveyttä ja ympäristöä hyvin.
Pikemminkin kuin ero tahojen ”edusta” kyse on mielestäni ajattelutavasta, jolla lähestyn asioita. Minut on valittu Euroopan parlamenttiin vihreänä ja koen myös edustavani tätä ajattelutapaa, mikä on ihan eri asia kuin ”puolueen etu”.

Ensisijaisena pidän ihmiskunnan kokonaisetua, mukaan lukien tulevat sukupolvet, seuraavaksi tärkeimpänä yhteiseurooppalaista etua, sen jälkeen suomalaisten etua. Varsin harvoin ne ovat oikeasti ristiriidassa.

Käytännön päätöksentekotilanteissa tulee silloin tällöin vastaan yksityiskohtia, joissa joku yleisemmästä näkökulmasta ihan hyvältä vaikuttava asia ei Suomen kannalta yksinkertaisesti toimi. Yksi esimerkki. Äskettäin uudistettiin EU:n uimavesidirektiivi. Vanha direktiivi oli ajalta ennen Suomen EU-jäsenyyttä, sitä tehtäessä oli ajateltu Rivieran tyyppisiä isoja uimarantoja, joilla käy tuhansia ihmisiä viikossa, eikä suomalaisia kyläuimarantoja, jotka ovat jonkin puhtaan metsäjärven rannalla ja joissa käy muutama ihminen viikossa. Suomen kannalta vanhan direktiivin säädös, että jokaisen uimarannan veden laatu pitää testata 6 kertaa vuodessa, oli ihan hölmö. Tämä asia korjattiin direktiiviä uudistettaessa. Mutta vihreän ryhmän enemmistön mielestä uimarien, melojien, surffarien jne terveyden suojelu ei ollut riittävää uudessa direktiivissä. Niinpä ryhmäni enemmistö äänesti loppuäänestyksessä vastaan. Minä äänestin puolesta, koska uudistus oli Suomelle järkevä ja tärkeä.

3.11.2006
Minkä väestöryhmän tai ryhmien edut jäivät jalkoihin EU-jäsenyyden myötä? Tehtiinkö kaikki voitava haittojen minimoimiseksi?
Suomessakin on huolestuttavasti lisääntynyt EU-kielteisyys. Miten Euroopan unioni saataisiin suositummaksi kansan keskuudessa? Onko vika kansassa, mediassa vai unionissa itsessään?

Kysyt, minkä väestöryhmän tai ryhmien edut jäivät jalkoihin EU-jäsenyyden myötä. Vastaus riippuu näkökulmasta.

Selkeimmin jäsenyyttä vastustivat maanviljelijät ja he ovat käsittääkseni edelleen pääosin jäsenyyttä vastaan, arvostelevat muun muassa lisääntynyttä byrokratiaa maataloustukien hakemisessa. Toisaalta se maataloustukijärjestelmä, joka Suomessa oli vuonna 1994, tuskin olisi voinut sellaisenaan jatkua kuitenkaan, maailma kun muuttuu muistakin syistä, ei pelkästään EU-jäsenyyden vuoksi.

Kysyt myös, miksi EU-kielteisyys kasvaa Suomessa. Siinä asiassa kuka tahansa kansalainen on yhtä pätevä vastaamaan kuin minä. Mutta itse näen keskeisimmiksi seuraavat syyt:
1)Monet ihmiset kokevat elämän ja maailman ylipäänsä muuttuneen epävarmemmaksi, vaikeammin ennustettavaksi, muun muassa siksi että yrityksiä siirtyy koko ajan maasta toiseen. Mielestäni tämä johtuu ennen kaikkea maailmantalouden globalisoitumisesta. On vaikea erottaa, miltä osin on kyse EU:sta, miltä osin muusta. Jos EU toimii hyvin, se pystyy päinvastoin parantamaan vakautta ja elämän turvallisuutta. Mutta se, miten hyvin tai huonosti EU toimii, on kiinni sekä taidosta että tahdosta, mikään ei ole etukäteen ”kirkossa kuulutettua”.

2)Tiedotusvälineet kertovat liian vähän ja pinnallisesti niistä asioista, joista EU:ssa päätetään. Esimerkiksi vireillä olevat EU:n uusi kemikaalilainsäädäntö ja ilmanlaatudirektiivi tulevat poistamaan jokapäiväisestä elinympäristöstämme paljon sellaisia myrkkyjä ja saasteita, jotka nyt aiheuttavat terveysriskejä. Aika harva sitä kuitenkaan tietää. Yleensä jos Suomen hallitus antaa eduskunnalle merkittävän lakiehdotuksen, se on lehdissä ja TV:ssä iso uutinen. Mutta kun EU:n komissio antaa ehdotuksen merkittävästä uudesta EU-laista, siitä ei välttämättä kerrota yhtään mitään. Pahimmassa tapauksessa kerrotaan sitten jälkikäteen jostain lapsuksesta, joka lakiin jäi, tai yksityiskohdasta, jota joku vastusti ja siksi leimaa järjettömäksi.

3)EU:n päätöksenteko ja käsiteltävät asiat ovat monimutkaisia. Niistä on usein vaikeakin kertoa lyhyesti ja ytimekkäästi. Tämä on tietysti yksi syy siihen, että tiedotusvälineissä niistä kerrotaan mielestäni liian vähän. Osittain monimutkaisuus johtuu yksinkertaisesti siitä, että kyse on 25 maan yhteisestä päätöksenteosta. Mutta toisaalta ”EU-byrokratia” voisi kantaa oman kortensa kekoon tehdäkseen asioista helpommin ymmärrettäviä.

3.11.2006
Suomen perustuslain mukaanhan valta kuuluu kansalle ja eduskunnalle sen myötä. Mitä mieltä olette tämän toteutumisesta ollessamme EU:n suuren määräysvallan alla? Ja onko lause mielestänne kuollut kohta perustuslaissa vai päteekö se edelleen? Ja miksi näin?

Kyllä mielestäni Suomen perustuslaki pätee edelleen.
EU:lla on valtaa vain niissä asioissa, joissa EU:n jäsenmaat ovat sitä sille luovuttaneet. EU ei siis ole mikään "kaikkien asioiden ylivaltias". Maatalouspolitiikka, ympäristönsuojelu ja kauppapolitiikka ovat asioita, joissa EU:lla on iso toimivalta. Sen sijaan esimerkiksi energia- ja liikennepolitiikassa se on paljon pienempi, samoin koulutus-, terveys- ja sosiaalipolitiikassa.
Jokaisessa EU:n jäsenmaassa EU:hun liittymisestä on päätetty k.o. maan perustuslain mukaisessa järjestyksessä, niin myös Suomessa. Ja lisäksi asiasta on järjestetty kansanäänestys. En ole varma, pidettiinkö alkuperäisissä 6 jäsenmaassa kansanäänestystä, mutta ainakin uusimmissa 10 jäsenmaassa ja sitä ennen liittyneissä Suomessa, Ruotsissa ja Itävallassa.

22.11.2005
Millaisena näet EU:n tulevaisuuden ylipäätänsä?

EU:ta tarvitaan. Kun bisnes globalisoituu, kansallisvaltiot menettävät tosiasiallisen päätäntävaltansa monissa asioissa. Firmojen on yhä helpompaa sanoa hallituksille ja parlamenteille: jos ette tee niin kuin me vaadimme, me panemme pillit pussiin ja muutamme muihin maihin. Siksi tarvitaan perinteisten kansallisvaltioiden rajat ylittävää yhteistyötä, jotta demokraattisella päätöksenteolla voidaan ylipäänsä vaikuttaa maailman menoon. Kansainvälinen ilmastonsuojelu on yksi esimerkki asiasta, jossa iso EU pystyy paljon enempään kuin sen jäsenvaltiot yhdessä pystyisivät.

20.10.2005
Mitä EU:n perustuslain hylkääminen Ranskassa ja Alankomaassa käytännössä merkitsi EU:lle?

Vaikka kannatankin perustuslakia (eli niitä muutoksia mitä sen hyväksyminen toisi nykyisiin EU:n perussopimuksiin), Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten tulos oli mielestäni terveellinen oppitunti EU-eliitille. EU voi toimia kunnolla vain jos sillä on kansalaisten aito tuki. Tämä tuki katoaa, jos asioita sovitaan liikaa kansalaisten päiden yli ja selän takana.

1.9.2005
Miksi EU:n jäsenyys on hyvä asia (meille/muille)?

EU on edelleen tarpeen alkuperäisen tarkoituksensa vuoksi eli rauhan takaamiseksi Euroopassa. EU:n laajeneminen tukee tätä alkuperäistä perusajatusta, niin tähänastiset laajenemiset kuin mahdollinen ja mielestäni toivottava laajeneminen Turkkiin, tietysti edellyttäen että Turkki aikanaan kykenee täyttämään demokraattisen oikeusvaltion kriteerit.

Ilman EU:ta olisimme paljon haavoittuvampia talouden globalisaation edessä. Jos EU:n jäsenmaat toimisivat vain erillisinä valtioina, ylikansalliset suurfirmat sanelisivat käytännössä melkein kaiken, koska ne voisivat vapaasti kilpailuttaa valtioita, kuka tarjoaa niille alhaisimman verotuksen, lepsuimman ympäristölainsäädännön jne. EU:n olemassaolon ansiosta on mahdollista asettaa sosiaalisia ja ympäristösääntöjä. Se, tehdäänkö tätä oikeasti ja millaisena, riippuu tietysti aina siitä, onko poliittisilla päättäjillä siihen riittävää tahtoa.

1.9.2005
EU:n perustuslaki on saanut paljon kritiikkiä jäsenmailta, jonka vuoksi monet näkevät EU:n negatiivisemmassa valossa kuin aikaisemmin. Onko tämä kritiikki mielestäsi oikeutettua?

Osa perustuslakiin kohdistetusta kritiikistä on mielestäni oikeutettua. Osittain perustuslakiin on projisoitu monia muita kansalaisten huolenaiheita, moni tuntuu näkevän EU:n mörkönä, joka jyrää läpi kylmää uusliberalistista politiikkaa. Tottahan tämä on yksi poliittinen suuntaus EU:ssa, oikeiston. Mutta tästä asiasta käydään koko ajan kovaa vääntöä kaikilla tasoilla, myös Euroopan parlamentissa.

31.8.2005
Millä tittelillä haluat itseäsi kutsuttavan - meppi, europarlamentaarikko vai Euroopan parlamentin jäsen?

Virallinen titteli on "Euroopan parlamentin jäsen". Mutta koska se on käytännössä kömpelö, muutkin ilmaisut, joista asia käy selväksi, sopivat minulle ihan hyvin, esimerkiksi alla listaamasi ja niiden lisäksi vielä vaikka eurokansanedustaja tai europarlamentaarikko. Nämä ovat kaikki esimerkiksi lehtijutun tekstissä ihan käypiä. Mutta jos halutaan käyttää virallista titteliä, esimerkiksi kutsukirjeissä tai seminaariohjelmissa, silloin soisin käytettävän sitä virallista titteliä, vaikka se onkin kömpelö.


31.5.2004
Äänestin sinua eduskuntaan, miksi minun nyt kannattaisi äänestää sinua toiseen tehtävään europarlamenttiin?

On tietysti harmi, että eduskunnan ja europarlamentin kaudet menevät päällekkäin. Sille minä en mahda mitään, eikä koko Suomikaan, ellei eduskunnan vaalikautta pidennetä 5 vuoden mittaiseksi ja panna päättymään europarlamenttivaalien kanssa samassa rytmissä. Kansalaisen kannalta olisi tietysti selvempää, että ehdokkaat olisivat ehdolla joko Suomen eduskuntaan tai europarlamenttiin.

Europarlamentti päättää kuitenkin 25 EU-maata koskevista asioista, myös siis Suomea koskevista. Osa kansallisesta lainsäädännöstä on "vain" EU-direktiivien toimeenpanoa. Europarlamentti päättää isommista asioista kuin eduskunta. Europarlamentin jäsenet eivät siis ole päätöksenteosta sivussa, vaan paljon enemmän päätöksenteon keskiössä kuin kansanedustajat. Ei kannata ajatella, että eduskuntaan valitaan priimaa, mutta europarlamenttiin voidaan lähettää sekundaa.

Oras Tynkkynen on harvinaisen hieno, älykäs, rehellinen, aikaansaapa ja periaatteellinen nuori ihminen. Jos hän nousee eduskuntaan, minä olen hyvin iloinen.

Sen, "luovunko" kansanedustajuudesta, päättävät tietysti äänioikeuttaan käyttävät kansalaiset kokonaisuutena. Kun olen asettunut ehdolle, asia ei ole enää minun käsissäni. Olen valmis ottamaan vastaan uuden haasteen. Itse asiassa niinä vuosina, jolloin olin ympäristöministeri ja olin ministerineuvoston puolella mukana päättämässä EU-asioista, opin sen miten tärkeä Europarlamentti on.

13.4.2004
Kannatatko EU:n liittovaltiokehitystä?

Minusta ei ole pääasia, mitkä askeleet vievät EU:ta kohti liittovaltiota, vaan tärkeää on se, että EU voi toimia tehokkaasti niissä asioissa, joissa pitääkin. Esimerkiksi tarvittaisiin EU:n yhteisiä päätöksiä ympäristö-, yritys- ja pääomaverojen vähimmäistasoista. Muuten EU-maiden välinen verotuksen alentamiskilpailu voi nakertaa rahoituspohjan yhteiskunnan maksamalta koulutukselta, terveydenhuollolta ja sosiaaliturvalta. Jotta tällaista epätervettä kilpailua EU:ssa voitaisiin hillitä, verotusta koskevat päätökset on EU:ssa siirrettävä yksimielisyyttä vaativista asioista määräenemmistöllä päätettäviin.

Muutoin yksikin jäsenmaa voi kaataa päätöksen, jota kaikki muut kannattavat. EU:ssa on jo tehty paljon työtä yhteisten ympäristönormien luomiseksi. Tätä työtä pitää jatkaa. Myös työelämän oikeuksiin ja muihin tärkeimpiin sosiaalisiin oikeuksiin tarvitaan yhteisiä EU:n vähimmäisnormeja. Mutta sosiaalisia peruspalveluja, terveydenhuoltoa, koulutusta ja kulttuuria sekä niiden rahoitusta ja rakennetta koskevat päätökset tulee jatkossakin päättää kussakin jäsenmaassa. Tätä kirjoitettaessa huhtikuussa 2004 tämä asia näyttää uhanalaiselta EU:n uuden perustuslain luonnoksessa. Myös EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa tulisi vahvistaa.

TURKIN EU-JÄSENYYS (siirry alkuun)

10.11.2005
Mitä mieltä olet Turkin mahdollisesta EU-jäsenyydestä?

Jos Turkki jonain päivänä täyttää jäsenyyden kriteerit demokratiasta, sananvapaudesta ja ihmisoikeuksista, se tulee hyväksyä jäseneksi. Mutta ei muutoin. Jos Turkki jonain päivänä kykenee nämä ehdot täyttämään, Eurooppa on paljon nykyistä parempi paikka.

24.05.2005
Mitä hyötyä Turkin jäsenyydestä olisi EU:lle?

Täytyy muistaa, että ennen kuin Turkki voidaan hyväksyä jäseneksi, sen täytyy täyttää ehdot toimivasta demokratiasta, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja toimivasta oikeusvaltiosta. Jos se tähän pystyy ja voidaan ottaa jäseneksi, se vahvistaa suuresti rauhaa Euroopassa ja antaa myös Lähi-Idän arabivaltioille esimerkin siitä, että islamilaisen kulttuurin maa pystyy kehittymään demokratiaksi.

31.5.2004
Tulisiko Turkki hyväksyä EU:n jäseneksi ja millä ehdoilla?

En suinkaan kannata Turkin liittämistä EU:hun äkkipäätä ja nykytilassaan. Jotta Turkki voitaisiin hyväksyä EU:n jäseneksi, sen tulee täyttää ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon liittyvät kriteerit. Niiden täyttämiseen maalla on vielä pitkä matka. Mutta kannatan vakavien jäsenneuvottelujen aloittamista Turkin kanssa, kuten sille itse asiassa on jo luvattu - sitä paitsi Suomen EU-puheenjohtajakaudella syksyllä 1999.

EU-jäsenyysneuvottelut ovat saaneet uusimmatkin jäsenmaat tekemään merkittäviä hyviä muutoksia, muun muassa säätämään EU-direktiivien mukaiset ympäristönsuojelulait. Vastaavasti EU-jäsenyysneuvottelut olisivat myös Turkille kimmoke kehittää demokratiaansa ja ihmisoikeuksia, mukaan lukien kurdien oikeudet. Jos tässä onnistuisimme, sillä olisi valtava myönteinen vaikutus itse Turkin kansan elämän laatuun ja maan kehitykseen ja myös koko Euroopan rauhaan ja vakauteen. Eläinsuojelukin kehittyisi Turkissa.

EU:n pitäisin edelleen puhtaasti "maallisen" vallan edustajana eli en sotkisi siihen uskontoa. Niinpä maan valtauskonto ei saa olla myöskään EU:n ulkopuolelle sulkemisen peruste. Juuri nyt islamilaisenemmistöisissä maissa kiehuu kiukku ja viha sekä Yhdysvaltoja että Eurooppaa kohtaan Irakin sodan ja sotavankien kidutusten ja nöyryytysten vuoksi. EU:n tulee tehdä selvä pesäero USA:n politiikkaan. Siksi olisi tärkeää tehdä nyt EU:sta selkeä kädenojennus islamilaisen maailman suuntaan. Jäsenneuvottelujen aloittaminen Turkin kanssa voisi olla sellainen teko.

Jos Turkki kehittyy kunnon demokratiaksi ja täyttää EU:n jäsenkriteerit, se voi toimia tärkeänä sillanrakentajana Euroopan ja islamilaisen maailman välillä. Turkin kulttuuriperinnöstä osa on peräisin Euroopasta. Ja meidän kulttuuriperinnöstämme osa on peräisin islamilaisesta maailmasta, muun muassa numerot. Antiikin filosofien tekstitkin säilyivät jälkipolville arabiankielisinä käännöksinä, fundamentalistisen kristinuskon valtakaudella nuo tekstit hävitettiin Euroopasta.

PUOLUSTUSPOLITIIKKA (siirry alkuun)

3.11.2006
Mitä mieltä te olette EU:n yhteisestä turvallisuuspolitiikasta. Onko Suomi tällä hetkellä velvoitettu osallistumaan esimerkiksi Euroopan Unionin sisällä syttyvään konfliktiin aseellisesti? Tulisiko suomalaisten mielestänne osallistua vaikka velvoitetta ei olisikaan? Entä pitäisikö mielestänne EU:lla olla yhtenäiset aseelliset joukot? Olisi myös kiinnostavaa tietää, mitä Suomen armeijalle tapahtuu, jos tiivistämme yhteistyötä muiden Eu-maiden kanssa.

EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (joka puolustuspolitiikka on vielä ihan alkutekijöissään) idea ei tosiaankaan ole reagoida EU:n sisäisiin sotilaallisiin konflikteihin. Koko EU on perustettu, jotta sellaisia ei koskaan enää tulisi, eli että EU:n jäsenmaiden välillä ei ikinä enää syttyisi sotia. EU:n sisäisen sodan mahdollisuus tuntuu todellakin hyvin teoreettiselta.

Mitä tulee EU:n jäsenmaiden sisällä mahdollisesti syttyviin konflikteihin, niin koko yhteiskuntapolitiikan (mukaan lukien koulutus, terveydenhuolto, sosiaaliturva jne) perustavoite tietenkin on edistää yhteiskunnan sisäistä vakautta, jotta tuollaisia konflikteja ei syntyisi.

Ja missään tapauksessa mikään EU:n perussopimus tai EU-säädös ei mahdollista sitä, että muista EU-maista lähetettäisiin sotilaita toiseen EU-maahan.

EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan perusidea on kehittää valmiutta tarvittaessa reagoida konflikteihin EU:n ulkopuolella. Esimerkiksi Serbian väkivalta Kosovon albaaneja kohtaan vuonna 1999 oli tilanne, jossa tarvittiin ulkopuolista puuttumista ennenkuin albaanien tappaminen saatiin loppumaan. Ylipäänsä tapahtumat Ex Jugoslaviassa sosialismin romahduksen jälkeen ovat jouduttaneet keskustelua EU:n yhteisestä turvallisuuspolitiikasta.

Käytännössä yhdenkään maan sotilaiden osallistuminen EU-rauhanturva- tai kriisinhallintaoperaatioihin ei voi peruatua mihinkään juuhun kuin k.o. maan vapaaehtoiseen päätökseen. Ja EU-joukot koostuvat aina käytännössä jäsenmaiden kansallisten puolustusvoimien lähettämistä yksiköistä, muun muassa Suomen armeijan lähettämistä, eli ei Suomen armeija mihinkään katoa, ainakaan EU:n yhteisen puolustuspolitiikan vuoksi.

20.06.2006
EU:n kansalaisena en tahtoisi verojeni valuvan terroristien tukemiseen. Kiitos, siitä että EU on jäädyttänyt Hamasin vetämän hallinnon tukemisen. Toivon ettei Hamasin kanssa aleta neuvottelemaan ennenkuin luopuvat terrorista.

Kuten tiedät, EU on jäädyttänyt tuen Palestiinalaishallinnolle. Koska se aiheuttaa aikamoista inhimillistä kärsimystä siviileille, EU on päättänyt antaa humanitaarista apua palestiinalaisille muiden kanavien kautta. Toivon että tämä myötävaikuttaa siihen, että Hamas luopuu terrorista ja hyväksyy lähtökohdaksi kahden valtion, Israelin ja Palestiinan, olemassaolon oikeuden. Tuoreimmat uutiset viittaavat siihen, että tähän suuntaan ollaan menossa.

21.5.2004
Pitäisikö Suomen kieltää maamiinat?

Henkilömiinat vammauttavat ja tappavat siviilejä eri puolilla maailmaa joka päivä. Ainoa tapa puuttua tähän ongelmaan on kieltää koko maailmassa kaikki henkilömiinojen tuotanto, niiden levittäminen, myyminen ja käyttö. Jo yli 140 maata onkin liittynyt Ottawan miinakieltosopimukseen.

Suomi on ainoa EU-maa, joka ei ole liittynyt Ottawan sopimukseen. Tämä on hyvin itsekästä. Näin Suomi käytännössä puolustaa miinojen käyttöä. Suomen tulisi liittyä miinasopimukseen ja edistää sen voimaantuloa maailmanlaajuisesti. Suomen tulee pitää kiinni Lipposen I hallituksen aikana hyväksytystä tavoitteesta, että vuonna 2006 allekirjoitamme Ottawan sopimuksen ja hävitämme jalkaväkimiinat vuoteen 2010 mennessä. Tästä ei saa lipsua kuten Vanhasen hallitus on alkanut väläytellä. Sotilasteknologia on myös muuttunut siten, että se on vähentänyt miinojen merkitystä sodankäynnissä.

13.4.2004
Mitä mieltä olet Suomen liittymisestä Natoon?

En kannata liittymistä. Natolla ei ole tarjota mitään olennaista sellaista, mitä Suomella ei olisi muutenkin. Suomen turvallisuuspoliittinen vaikutusvalta turvataan parhaiten diplomatialla ja viisaalla ulkopolitiikalla, ei sotilaallisella liittoutumisella. Niin Natossa kuin EU:ssakin suurimpina turvallisuusuhkina pidetään nykyisin kansainvälistä terrorismia, joukkotuhoaseiden leviämistä ja sortuneita valtioita. Pentagonin tuore raportti pitää ilmastonmuutosta vakavana turvallisuusuhkana. Samaa on sanonut YK:n asetarkastajien entinen johtaja Hans Blix. Näitä uhkia ei torjuta asein vaan suojelemalla ympäristöä, kehittämällä uutta puhdasta energiatekniikkaa ja vähentämällä köyhyyttä maailmasta.

Köyhyyden vähentämisessä yksi tärkeimmistä asioista on parantaa naisten koulutusta ja yhteiskunnallisia oikeuksia. Suomen kaltaisten liittoutumattomien maiden olemassaolo on koko maailmalle hyvä asia. Liittoutumattomina olemme monissa tilanteissa uskottavia sovittelijoita. Olisiko presidentti Ahtisaarta kutsuttu Kosovon rauhanneuvottelijaksi, jos Suomi kuuluisi Natoon? Olisiko Harri Holkeria kutsuttu johtamaan Kosovon yhteiskunnan rakennustyötä? Toki on totta, että Naton on muuttunut paljon, ja muuttuu koko ajan. Käytännössä Nato on paljolti kriisinhallintaorganisaatio. Suomi voi halutessaan osallistua Nato-johtoisiin rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioihin myös olematta jäsen. Mitä vähemmän maailmassa aseisiin käytetään rahaa, sen parempi.

11.4.2004
Kannatatko EU:n yhteistä puolustusta?

Ensisijaista on mielestäni tehostaa EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa ja EU:n kansainvälistä toimintakykyä. Tietynasteisen sotilaallisen yhteistyövalmiuden kehittäminen EU-maiden kesken voisi hyvinkin olla järkevää. En pidä kestävänä nykyistä tilannetta, jossa EU-maat eivät kykene yhteisiin rauhanturva- ja kriisinhallintatoimiin ilman NATO:n kuljetuskalustoa ja viestijärjestelmää, eli käytännössä ilman Yhdysvaltoja. EU:n sotilaallisen yhteistyökyvyn kehittämisestä ei mielestäni mitenkään loogisesti seuraa se, että kaikkien EU-maiden tulisi liittyä Natoon. Päinvastoin, tulisi vahvistaa nimenomaan EU:n riippumattomuutta Natosta. EU:n ei kuitenkaan tule pyrkiä miksikään sotilasmahdiksi, joka kilpailisi asevoimien vahvuudessa Yhdysvaltojen kanssa.

YMPÄRISTÖKYSYMYKSET (siirry alkuun)

11.11.2008
Mitä EU tekee metsäkadon ja laittoman puun myynnin estämiseksi?

Vihreät ovat jo pitkään odottaneet komissiolta toimia laittomien metsähakkuiden estämiseksi. Olemme vaatineet EU:ta yksiselitteisesti kieltämään laittomasti hakatun puun ja siitä valmistettujen tuotteiden tuonnin EU:n alueelle.

Nyt komissio on vihdoin viimein antanut ehdotuksen. Taustalla on tietenkin metsäkadon hidastamisen lisäksi myös ilmastonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden suojelu. Vihreiden mielestä komission ehdotus ei vielä riitä ja edessä on iso työ, jotta tarvittavat parannukset saadaan lakitekstiin.

Euroopan parlamentissa puolueiden välisissä neuvotteluissa me vihreät saimme tämän asian raportööriyden. Se, kuka vihreistä mepeistä tulee toimimaan raportöörinä eli parlamentin päätöksen valmistelijana, on vielä auki.

Asia on tärkeä, sillä FAO:n arvioiden mukaan maailman metsäpinta-ala pienenee Kreikan pinta-alan verran vuodessa (joka on suunnilleen puolet Suomen metsien pinta-alasta). Viidesosan kaikesta kaupan olevasta puusta arvioidaan olevan peräisin laittomista hakkuista. Maailmanpankki arvioi 1,6 miljardin ihmisen olevan epäsuorasti ja 300 miljoonan ihmisen suoraan riippuvaisia metsistä. Sademetsät peittävät vain seitsemän prosenttia maailman pinta-alasta, mutta maailman kasvi- ja eläinlajeista puolet elää niissä. Tiedetään myös, että kaikista maailman kasvihuonekaasupäästöistä 20% (siis ilmastonmuutosta aiheuttavista päästöistä) aiheutuu metsäkadosta. Tämä on suunnilleen yhtä paljon kuin liikenteen päästöt. Metsäkadon arvioidaan vuosittain aiheuttavan 2000-5000 mrd dollarin taloudelliset vahingot. Metsien hävittämisen suitsiminen olisi hinnaltaan edullinen tapa hidastaa ilmastonmuutosta.

Hyvää komission ehdotuksessa on tuki YK:n ilmastosopimuksen alaisen metsärahaston perustamiselle sekä EU:n omasta hiilidioksidin päästökaupasta kertyvien tulojen korvamerkinnälle ilmastotarkoituksiin, joista metsien suojelu on yksi.

Mutta se, korvamerkitäänkö seuraavalla päästökauppakaudella (2013-2020) EU:n jäsenmaille päästöoikeuksien myynnistä teollisuudelle kertyvät tulot ilmastotarkoituksiin on vielä auki. Tämä on yksi niistä asioista, joista parhaillaan neuvotellaan Europarlamentin ja EU:n ministerineuvoston välillä niin sanotun ilmastopaketin yhteydessä. Ilmastopaketin yksi osa on päästökaupan sääntöjen uudistus vuosille 2013-2020. Parlamentin tavoite on se, että päästöoikeuksien huutokaupalla saadut tulot korvamerkitään kokonaan ilmastotarkoituksiin. Jos tässä onnistutaan, mahdollisuudet rahoittaa myös trooppisten sademetsien suojelua paranevat olennaisesti. Useimpien EU-maiden hallitukset (myös Suomen) kuitenkin vastustavat korvamerkintää.

Myös valtioiden välisestä päästökaupasta saatuja tuloja pitäisi mielestäni ohjata metsien suojeluun, ja YK:n tulisi hallinnoida tätä.

Yksi trooppisten metsien suojeluun liittyvä asia, josta esitetään paljon harhaanjohtavia väitteitä, on se, tulisiko trooppiset metsät ottaa mukaan päästökauppaan. Monet selvitykset osoittavat, että jos "toteutumatta jäävä metsien hävitys" laskettaisiin päästövähennykseksi ja vastaavan CO2-tonnimäärän saisi myydä päästövähennyksenä EU:n hiilidioksidipäästökaupassa, päästötonnin hinta romahtaisi niin alas, että järjestelmä ei enää kannustaisi firmoja oikeasti vähentämään fossiilisten polttoaineiden polttoa täällä Euroopassa. Toisin sanoen tuprutusta täällä voitaisiin jatkaa ja kasvattaakin ja kuitata se trooppisista metsistä ostetuilla päästöhyvityksillä. Tätä me vihreät emme tietenkään kannata eikä onneksi komissiokaan. Se taloudellinen kannuste, jolla sademetsämaita kannustetaan suojelemaan metsiään hakkaamisen sijasta, tulee luoda toisella tavalla.

Valitettavasti komission ehdotus ei anna kuluttajalle mahdollisuutta tietää onko hänen ostamansa puu laillista vai laittomasti hakattua, laillisuutta ei määritellä tarkasti, valvonta on riittämätöntä eikä laittoman puun myymisestä, ostamisesta tai käyttämisestä seuraa rangaistusta. Laillisuusmääritelmä riippuu alkuperämaasta, eikä näin ollen ota huomioon sosiaalisia tai ympäristönäkökohtia. Tarvitaankin järjestelmä, jonka avulla puun alkuperä voidaan jäljittää, puukauppaa valvoa ja riskituottajat julkistaa.

Komissio ehdottaa myös energian tuotantoon käytettävän puun jättämistä sopimuksen ulkopuolelle, mikä olisi epäjohdonmukaista. Taustalla on ajatus, että kestävyyskriteerit päätetään osana uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin yhteydessä (tästäkin asiasta neuvotellaan parhaillaan parlamentin ja EU:n ministerineuvoston välillä). Tämä voisi pahimmassa tapauksessa johtaa ristiriitaan: puupohjainen polttoaine voi olla kestävää mutta ei välttämättä laillista, kun taas muiden puutuotteiden tulee olla laillisia, mutta niiltä ei vaadittaisi kestävyyttä. Kaikkien puutuotteiden tulisikin olla sekä laillisia että kestäviä niiden käyttötarkoituksesta riippumatta.

Suuri ongelma on maanviljely: Komissio tunnistaa uusien maataloustuotteiden (soija, palmuöljy), ruoan ja ei-elintarvikkeiden olevan yksi tärkeimmistä syistä metsäkadon taustalla, mutta ei esitä yhtään ratkaisua ongelmaan.

Asian vihreä raportööri tulee takuulla ottamaan mietintöehdotuksessaan esille nämä asiat ja tekee parhaansa, jotta paketista saataisiin mahdollisimman hyvä.

11.11.2008
Mistä olisitte valmis tinkimään lamatilanteessa, jos rahoja käytetään ilmastonmuutoksen hillitsemiseen eikä esimerkiksi sosiaalipalveluihin?

Kysymys ei ole kovin mielekäs . EU:n ilmastopaketin arvioitu hinta kansalaisten kohden on 3 euroa viikolla. Kokonaisuutena arvioitu vuosihinta on noin 70 miljardia euroa (koko EUssa) . EU-maiden tähän (marraskuu 2008) mennessä myöntämät pankkituet ovat suuruusluokkaa 1500 miljardia euroa. Eli ilmastopaketin takia sosiaalipalveluista ei tarvitse tinkiä. Kokonaisuutena ottaen ilmastopaketin arvioidaan parantavan työllisyyttä Euroopassa, koska uuden fiksumman tekniikan tuotantoon tulee niin paljon uusia työpaikkoja. Pelkästään uusiutuvaa energiaa hyödyntävän tekniikan tuotantoon arvioidaan tulevan 2 miljoonaa uutta työpaikkaa. Lisäksi arvioidaan tulevan puolesta miljoonasta miljoonaan uutta työpaikkaa rakennusten energiaremontteihin ja energiaa säästävän tekniikan tuotantoon.

Lehtitietojen mukaan myös Barack Obama on sanonut, että ilmastonsuojelutoimet ovat keino saada kansantalous jälleen jaloilleen.

11.11.2008
Miksi vastustatte geenimuunneltua ruokaa, vaikka geenimuuntelua tapahtuu luonnossa koko ajan? Onko kyse vain ennakkoluuloista? Mitä muuta pelkäätte kuin bakteerien vastustuskyvyn kasvua?

Ilman luonnon geenimuuntelua ei tietenkään olisi yhtään monisoluista eliötä, ei ihmisiäkään. Mutta geenitekniikalla tuotetaan eliöitä, jollaisia luonto ei edes teoriassa kykenisi tuottamaan (esim geenien siirto eliöstä toiseen), eli kyse on eri asiasta kuin luonnon oma geenimuuntelu. Eliöiden perimän muuntelu geenitekniikalla on vastaavanlaista luonnon perusasioiden muuttamista kuin esimerkiksi atomiydinten keinotekoinen halkaisu - asian kaikkia seurauksia ei ehkä kyetä ennakoimaan, joten kaikkia riskejä on vaikea tutkia kattavasti, kun uudentyyppisten riskien luonteesta ei välttämättä tiedetä mitään.

Esimerkiksi röntgensäteilyä käytettiin aikoinaan sangen huoletta, kun ionisoivan säteilyn terveysvaikutuksia ei ymmärretty. Olen itsekin lapsena "hienossa" kenkäkaupassa työntänyt jalkani röntgenlaitteeseen, "läpivalaisulaitteeseen", josta vanhemmatkin näkivät, sopiiko kenkä. Nykyaikana tällaista lasten altistamista röntgensäteilylle ei sallittaisi millään. Geenimuuntelun suhteen voi hyvinkin tulla vastaavanlaisia yllätyksiä kuin on tullut ionisoivan säteilyn (jota mm röntgensäteily on) , radioaktiivisuuden tai vaikkapa asbestin suhteen.

Mitä tulee geenimuunneltuun ruokaan, haluan ennen kaikkea että ihmiset tietävät mitä syövät eli kannatan geenimuunnellun ruuan merkintää. EU-säädökset vaativatkin tätä kasviperäisten ruokien osalta, mutta geenimuunnellulla rehulla syötettyjen eläinten tuotteita tämä ei koske (liha, maito, munat), haluaisin tukkia tämän porsaanreiän.

Eurooppalaisten valtaenemmistö suhtautuu geenimuunneltuun ruokaan torjuvasti, siksi geenimuunneltuja aineksia sisältäviä kasvipohjaisia tuotteita ei edes kaupoissa myydä. Sen sijaan "gemoilla" ruokittujen eläinten tuotteita on jo kaupan hyllyillä yhä enemmän tarjolla. Euroopassa kasvatettavan karjan rehusta kasvava osa on geenimuunneltua.

Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen syntyminen on lääketutkijoiden esittämä huoli. He pelkäävät, että antibioottiresistenssigeenien käyttö ns merkkigeeneinä geenimuunnellussa rehussa voi johtaa siihen, että jonkin tuotantoeläimen suolistossa tautibakteerit sieppaavat tämän geenin ja näin syntyy uusia antibiooteille vastustuskykyisiä tautibakteereita. Tämän riskin vuoksi antibioottiresistenssigeeneistä GM-kasvien merkkigeeneinä olisi itse asiassa lainsäädännön mukaan pitänyt jo luopua, mutta niin ei ole tapahtunut.

Geenimuunnellun ruoan vaikutukset ihmisten terveyteen ovat vain yksi näkökulma. Toinen ja yhtä tärkeä on geenimuuntelun vaikutus ympäristöön. Kun muuntogeenisiä kasveja viljellään pelloilla, ei ole mitään keinoa estää niiden siitepölyn leviämistä muille pelloille, mm luomupelloille. Aikaa myöten tämä voi tehdä luomuviljelyn mahdottomaksi. Silloin kun samoilla seuduilla on viljelykasvien luonnonvaraisia lähisukulaisia, geenitekniikalla aikaansaadut muunnokset leviävät myös niihin. Esimerkiksi Meksikossa on löydetty GM-maissilajikkeiden geenejä villimaisseista, jopa kaukana GM-maissipelloista. Tällainen vaikutus luonnon geeniperimään on ongelma sinänsä, mutta todellinen megaongelma siitä syntyy, jos esimerkiksi jälkikäteen huomataan että jokin geenitekniikalla aikaansaatu muunnos tekeekin k.o. ruokakasvista ihmiselle (tai karjalle) vaarallisen, ja kyseinen geenimuunnos on jo ehtinyt levitä saman kasvin tavanomaisten lajikkeiden pelloille.

Geenimuuntelun vaikutuksista ympäristöön katsokaapa esim New Scientist-lehdessä muutama vuosi sitten julkaistu artikkeli "Argentina's bitter harvest", joka kertoo GM-soijan viljelyn ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista. New Scientist on Tiede-lehteä vastaava brittijulkaisu. http://www.newscientist.com/article/mg18224436.100

31.10.2008
Ovatko Suomen energiapoliittiset EU-tavoitteet kuten uusiutuvan energian nostaminen 38:aan prosenttiin enää kestävällä pohjalla, etenkin nykyisten ja ennakoitavien talousvaikeuksien tähden?

Tavoitteet ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Käytännöllisesti katsoen ainoa asia, joka tulevasta maailmantaloudesta tiedetään on se, että energiapihin ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävän tekniikan kysyntä kasvaa. Suomen talous turvataan parhaiten olemalla muutoksen kärjessä eikä jarruvaunussa.


Mikä on Suomen metsäteollisuuden pahin skenaario EU- ja globaalitason ilmastoneuvotteluissa?

Ei ole oikein, että poliitikko yrittää vastata teollisuuden puolesta.

Millaisen roolin näette biojalostamoilla Suomen energiatavoitteiden saavuttamiseksi sekä metsäteollisuuden uudistamiseksi ja turvaamiseksi?

Näen biojalostamoissa tulevaisuuspotentiaalin, joka voi osoittautua yhtä tärkeäksi kuin matkapuhelimet, mutta jonka kehitysvaihe nyt vastaa suunnilleen 80- ja 90-lukujen vaihdetta matkapuhelinalalla.

22.10.2008
Olette mukana monessa ympäristöä koskevassa hankkeessa. Kuitenkin MEP:in työhön kuuluu paljon matkustelua esimerkiksi lentokoneella. Ovatko MEP:ien matkat tällaisen ympäristön kuormituksen arvoista heidän työnsä tärkeyden vuoksi? Pyrittekö itse matkustamaan mahdollisimman ympäristöystävällisesti?

Europarlamentin työ on järjestetty siten, että maanantaista torstaihin on virallisia kokouksia Brysselissä/ Strasbourgissa, perjantaista sunnuntaihin on varattu kotimaahan. Jos ei matkustaisi viikottain kotimaan ja Brysselin/Strasbourgin väliä, jäisi kaksi vaihtoehtoa:

a) Pinnata työstä ja olla kotona, nauttia vain kuukausipalkkaa.

b) Olla poissa kotimaasta, kieltäytyä tapaamasta ihmisiä Suomessa (kieltäytyä esimerkiksi kouluvierailuista). Ja mikäli puoliso ei suostuisi muuttamaan mukana (kuten esim minun mieheni ei missään tapauksessa tekisi), mepin tulisi elää ikäänkuin olisi käytännössä ottanut avioeron. Myöskään lapsia, lapsenlapsia, muita sukulaisia ja ystäviä kotimaassa ei saisi tavata.

Voitte itse ratkaista, onko jompikumpi näistä vaihtoehdoista mielestänne parempi kuin se, että matkustaa kotimaan ja Brysselin /Strasbourgin väliä. Omalta osaltani olen päätynyt siihen, että lennän viikottain, ja maksan lentojeni aiheuttamista päästöistä päästöhyvityksen saksalaisen Atmosfair-järjestön kautta. Sen nettisivuilla oleva laskuri laskee kunkin lennon päästöt ja miten suurella investoinnilla uusiutuvaan energiaan kehitysmaissa saadaan aikaan vastaava päästövähennys, ja mitä se maksaa. Päästöhyvityksen hinta on tuo summa. Saksan hallitus käyttää samaa Atmosfair-järjestöä virkamiestensä työmatkojen päästöhyvityksiin. Lisätietoa nettisivulta www.atmosfair.de Koko vihreä ryhmä Europarlamentissa on päättänyt tehdä saman, ryhmän sisällä olin ajamassa tätä päätöstä. Muilta osin käytän aina junaa/ bussia/ muita julkisia /polkupyörää aina kun se on mahdollista. Esimerkiksi Strasbourgissa minulla on polkupyörä jolla kuljen parlamentin ja hotellin välit täysistuntoviikoilla. Brysselissä kävelen asunnon ja parlamentin välin. Jos joudun menemään hiukan kauemmaksi, lainaan pyörän parlamentin autotallissa olevasta pyörälainaamosta.

Miten REACH-direktiivi on konkreettisesti vaikuttanun Suomeen ja suomalaisiin kemikaalirajoituksiin? Onko direktiivi tiukentanut vai löysentänyt Suomen rajoituksia ja säädöksiä kemikaaleihin liittyen?

REACH-asetus on vasta sisäänajovaiheessa, mutta se tulee parantamaan kemikaaliturvallisuutta kaikissa EU-maissa, ja aika paljon myös EU:n ulkopuolella, koska se velvoittaa kemikaaleja valmistavat ja maahantuovat yritykset testaamaan kaikkien sellaisten kemikaalien terveys- ja ympäristövaikutukset, joita valmistetaan /tuodaan maahan yli 1 tn vuodessa. Ennen REACH:n säätämistä markkinoilla oli - ihan tuiki tavallisissa kulutustavaroissakin, kuten pesuaineissa, vaatteissa, petivaatteissa, leluissa, huonekaluissa - noin 30 000 sellaista kemikaalia, joita käytetään vuodessa yli tonni ja joiden terveysvaikutuksia ei ole tutkittu. REACH:n myötä tullaan saamaan erittäin paljon lisätietoa siitä, mihin kaikkeen kutakin kemikaalia käytetään, ja lisäksi tiedot niiden terveysvaikutuksista. Vaarallisimmiksi (kuten esim syöpää, geenimuutoksia ja hedelmättömyyttä aiheuttaviksi tai pysyviksi ja biokertyviksi) osoittautuvien aineiden käyttö muuttuu luvanvaraiseksi. Luvanvaraisuusasiaa liittyy kuitenkin iso pettymys. Kuvittelin, että niiden aineiden listalle, joiden käytön joutuminen luvanvaraiseksi selvitetään, pannaan kaikki ne sadat aineet joiden jo tiedetään aiheuttavan esim syöpää. Mutta ensimmäiselle "kandidaattilistalle" tuli vain 15 ainetta, joskin ainakin osa niistä on hyvin laajasti käytettyjä, esim listalle tuli 3 ftalaattia. Ftalaatit ovat muovinpehmennysaineita, joita valmistetaan Euroopassa noin puoli milj tonnia/v.


09.09.2008
Osoitatteko johtajuutta ilmastonmuutosasioissa tukemalla lisäyksiä EU:n ilmasto- ja energiapakettiin, joiden avulla voidaan toteuttaa EU:n tavoite ilmaston lämpenemisen pitämisestä alle 2°C:n?

Itse asiassa kävin paikan päällä Climate Action Networkin järjestämässä tempauksessa Brysselin Place de Luxembourgilla vastaamassa kysymyksiin EU-johtajuudesta.

Olen Europarlamentissa yksi ilmastopaketin raportööreistä eli esittelijöistä. Vastuullani on niin sanottu "Effort Sharing"-päätös (vastuujako), joka koskee sitä, miten EU-maat jakavat keskenään päästövähennykset niillä aloilla, jotka jäävät päästökaupan ulkopuolelle. Päästökauppaanhan kuuluu energiaintensiivinen suurteollisuus, esimerkiksi sähköntuotanto, öljynjalostamot, paperi-, teräs- ja sementtiteollisuus. Päästökaupan ulkopuolelle eli tähän "Effort Sharing" osaan jäävät esimerkiksi päästöt rakennusten lämmityksestä, liikenteestä, maataloudesta ja jätehuollosta.

Raporttiehdotuksessani ehdotan, että EU ottaa päästövähennysten lähtökohdaksi 30 %:n vähennykset (vuoden 1990 tasoon verrattuna) vuoteen 2020 mennessä, ja 20 % vähennysvauhti jätetään takataskuvaihtoehdoksi johon palataan, mikäli seuraavaa kansainvälistä ilmastosopimusta ei synny. Lisäksi ehdotan, että seuraavan kansainvälisen ilmastosopimuksen myötä EU-maat sitoutuvat rahoittamaan päästövähennyksiä myös kehitysmaissa eli EU:n ulkopuolella. Tässä ei siis olisi kyse Kioton sopimuksen mallin mukaisesta omien päästöjen kompensoinnista ns CDM:n avulla, eli siitä että rahoittamalla päästövähennyksiä muualla saa itse tupruttaa enemmän. Ehdotukseni tarkoittaa, että EU vähentäisi itse kotimaisia päästöjään 30 % ja lisäksi rahoittaa tietyn määrän päästövähennyksiä muualla. Globaaleja päästöjä ei nimittäin saada millään ilveellä alas tarpeeksi rivakasti, elleivät rikkaat maat osallistu merkittävällä tavalla kehitysmaiden päästövähennysten kustannuksiin.

Raportöörinä vedän parlamentin poliittisten ryhmien välisiä neuvotteluja "Effort Sharing"-päätöksestä ja lisäksi olen parlamentin pääneuvottelija väännöissä ministerineuvoston kanssa. Olen myös vihreiden neuvottelija teollisuusvaliokunnassa päästökaupan osalta. Siinähän on kyse siitä, miten energiaintensiivisen teollisuuden päästökauppa jatkuu vuoden 2013 jälkeen. Vihreiden valiokuntavastaavana ympäristövaliokunnassa olen sangen tiiviisti mukana ilmastopakettia koskevissa neuvotteluissa muiltakin osin.

Väännöt ovat kovia, teollisuuden lobbaus on ankaraa. Viime viikon maanantaina autojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskeva äänestys teollisuusvaliokunnassa oli ikävä kyllä autoteollisuuden lobbarien riemuvoitto. Onneksi kyse oli vain lausunnosta, toivottavasti ympäristövaliokunnassa, joka on asian pääkäsittelyvaliokunta, tulos on parempi.

Raporttini perusteluosaan pääsee tästä »


01.08.2008

Finnairin ympäristöraportista löytämieni tietojen mukaan lentoliikenteen osuus hiilidioksiidipäästöistä on maailmanlaajuisesti vain 2 % (EU:ssa vastaava luku on 3 %). Jo muutama prosentti on tietenkin paljon koko päästö-yhtälöä ajatellen, mutta miksi esim. yksityisautoilu pääsee niin paljon vähemmällä. Miksei sitä rajoiteta enemmän? Onko autolla ajaminen maailmanlaajuinen jokamiehenoikeus, johon ei hevillä puututa?

Lentoliikenteen osalta pääongelma on päästöjen huima kasvuvauhti, lentoliikenne on se sektori (sekä EUssa että koko maailmassa) jonka päästöt kasvavat kaikkein nopeiten. Jos lentoliikenteen päästöjen kasvu jatkuisi nykytahtia mutta kasvihuonekaasupäästöjä kokonaisuutena vähennettäisiin siten kuin pitää, jotta maapallon lämpeneminen saataisiin pysymään alle 2 asteessa (jonka jälkeen tuhoisat muutokset olisivat jo tosi isoja), lentoliikenne "söisi" koko EU:n sallitun päästökiintiön joskus vuoden 2030 hujakoilla. Lentopäästöihin pitää siis puuttua ennen kuin ollaan tuossa tilanteessa.

EU päätti ryhtyä toimiin (lentoliikenteen liittäminen hiilidioksidin päästökauppaan) siksi, että ICAO, kansainvälinen lentoliikennejärjestö, ei ole tehnyt mitään sitten Kioton kokouksen, joka pidettiin 1997 ja jossa sovittiin, että ICAO valmistelee toimet lentopäästöjen hillitsemiseksi.

EU:n päästövähennyslainsäädäntö, joka on parhaillaan käsiteltävänä, ja joka tähtää siihen että vuoteen 2020 mennessä EU:n kasvihuonekaasupäästöt vähenevät 20 % (verrattuna vuoteen 1990) jopa yksipuolisesti ja 30 % osana kv sopimusta, koskevat kaikkia aloja, myös liikennettä. Henkilöautoliikenteeseen kohdistuva erityistoimi, co2-päästörajan asettaminen uusille autoille vuodesta 2012 alkaen, on myös parhaillaan Europarlamentin käsittelyssä. Komission ehdotus rajaksi on 130 g/km (uusien myytävien autojen keskiarvo). Autoteollisuus lobbaa apinan raivolla vesittääkseen tätä. Juuri tällä viikolla teollisuusvaliokunta ITRE äänesti lausunnostaan (1.9.08). ITRE vesitti komission esitystä huomattavasti, mm siirsi päästörajan voimaantulovuotta 2016:een. Asian pääkäsittelyvaliokunta ENVI äänestää asiasta lähiviikkoina, saa nähdä miten käy.

Liikennettä koskeva erityistoimi sisältyy myös käsiteltävänä olevaan uusiutuvan energian direktiiviin (ns RES-direktiivi), jossa komission ehdotus on että vuonna 2020 liikenteen energiasta 10% pitäisi tulla uusiutuvista lähteistä. Tätä tavoitetta on ankarasti kritisoitu, koska biopolttoaineiden tuotanto aiheuttaa myös haittoja ja silloin kun biopolttoaineiden raaka-aineina käytetään ruokaa (kuten maissia, rypsiä, palmuöljyä) se aiheuttaa myös ruoan hinnan nousua ja nälkää. Mutta komission ehdotus kattaa myös jätteistä tehdyn biokaasun käytön, samoin sähköautojen kuluttaman sähkön siltä osin kuin sähkö on tuotettu uusiutuvalla energialla. Tässä asiassa ympäristövaliokunta ENVI asettui lausunnossaan kannattamaan maltillisempaa aikataulua, 8 % tavoitetta vuoteen 2020 ja välitarkastelua 2015 (sen varmistamiseksi että biopolttoainetuotannolla ei aiheuteta vahinkoa ympäristölle ja ihmisille), ja sitä että vähintään 20 % liikenteen uusiutuvasta energiasta on peräisin muista kuin ruoaksi kelpaavista raaka-aineista.

Eli ei tässä ihan tumput suorina olla. Mutta nämä(kin) asiat ovat ankaran poliittisen kädenväännön ja teollisuuslobbauksen kohteena.

1.8.2008
Miksei Single European Sky-aate, jonka tarkoituksena olisi vähentää hiilidioksiidipäästöjä Euroopan ilmatilasta 12 % saa suurempaa kannatusta jäsenmaissa? Kuka ajatusta vastustaa? Onko mikään jäsenmaa erityisesti viemässä SES:n aatetta eteenpäin?

Single European Sky-asiasta en tiedä muuta kuin että sen tosiaan arvioidaan vähentävän lentopäästöjä Euroopassa ja että kantona kaskessa ovat lähinnä sotilasviranomaiset kussakin maassa, he haluavat pitää kiellettyinä lentämisen tiettyjen alueiden yli.

19.2.2008
On täysin käsittämätöntä, että meidän haja-asutusalueilla asuvien köyhien eläkeläisten pitäisi uusia jätevesijärjestelmät, jotka Suomen valtio on joskus hyväksynyt. Älkää meiltä vaatiko jätevesijärjestelmän uusintaa, älkääkä ajako meitä kaupunkeihin.

Tiedoksi, että uuden hajajätevesiasetuksen valmistelu pantiin alulle minun ollessani ministeri, mutta varsinainen asetus hyväksyttiin myöhemmin, ministeri oli silloin Enestam.

Asetuksessa sanotaan, että käytössä olevien kiinteistöjen haltijoilla on jätevesijärjestelmien parantamiselle mahdollisuus kymmenen vuoden siirtymäaikaan. Asetusta pitää alkaa heti noudattaa uudisrakennuksilla ja tehtäessä niin isoja remmontteja, että tarvitaan rakennuslupa. Vanhojen talojen omistajilla on siis 10 vuotta aikaa tehdä remontit. Tähänkin voi vielä erityisistä syistä saada lisäaikaa. Tässä on ajateltu nimenomaan iäkkäitä ihmisiä.

Monet kunnat myös antavat eläkeläisille avustusta sellaisten remonttien tekoon, jotka tarvitaan, jotta iäkäs ihminen voi jatkaa asumista kotonaan, koska tämä tulee kunnalle halvemmaksi kuin vanhainkotipaikka. Tämä on kuitenkin kunnan päätöksestä kiinni.

En tiedä, tuleeko teidän tapauksessanne kyseeseen sisätilojen yhteyteen rakennettava nykyaikainen kompostikäymälä. Monessa tapauksessa se on halvin tapa hoitaa jätevesien puhistus, kun käymäläjätevesiä ei lainkaan tule, viemäriin menee vain pesuvesiä.

Uusi hajajätevesiasetus on sinänsä hyvin tarpeellinen. Ennen sen voimaantuloa, ne miljoona suomalaista, jotka asuivat kunnallisten viemäriverkkojen ulkopuolella, aiheuttivat yhtä suuren vesistöjä rehevöittävän kuormituksen kuin ne 4 miljoonaa, jotka asuvat kunnallisten viemäriverkkojen (ja kunnallisen jätevedenpuhdistuksen) piirissä. Vesistöjen rehevöityminen tarkoittaa mm sinilevää ja sameita vesiä.

17.4.2007
Olet kertonut järjestelmästä, jolla voi hyvittää lentojensa aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Mitä se tarkoittaa?

Europarlamentaarikkona joudun valitettavasti työni puolesta lentämään paljon. Siksi maksan kaikista omista ja toimistoni lennoistani hyvitystä Atmosfair-järjestölle. Atmosfairin sivuilla voin laskea hyvityksen lentomailieni mukaan, laskelmissa huomioidaan myös lentopäästöjen sivuvaikutukset sekä lentokorkeus. Maksamani summa käytetään YK:n ja WWF:n hyväksymiin puhtaan kehityksen hankkeisiin kehitysmaissa.

Ilmaston kannalta parasta on tietysti olla lentämättä. Lentämisestä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt kasvavat vauhdilla. 1990–2003 EU:n lentopäästöt kasvoivat 73 %, eli noin 4,3 % vuodessa. Esimerkiksi edestakaisesta Bryssel-Tukholma-Tampere -lennosta kertyy yhteensä 880 kg hiilidioksidipäästöjä. Se on saman verran kuin yhden intialaisen vuotuiset päästöt. Tällaisen matkan päästöjen hyvittäminen maksaa nykykurssilla 18€.

Tutustu Atmosfairiin »

11.12.2006
Määritelkää yksi asia mikä edistäisi ympäristönsuojelua merkittävästi?

Juuri nyt ajankohtainen asia on EU:n uusi kemikaalilainsäädäntö. Toivottavasti se tulee lähivuosina puhdistamaan jokapäiväisestä elinympräistöstämme suuren määrän vaarallisia kemikaaleja, joita nyt on ihan tavallisissa kulutustavaroissa, mm huonekaluissa, vaatteissa, meuikeissä, pesuaineissa. Mutta isoin asia on tietysti ilmastonmuutoksen saaminen kuriin. Ja se tapahtuu vähentämällä hiilidiokisidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöjä ilmakehään.

24.11.2006
Meneillään olevassa Venäjän-Saksan kaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa todetaan että:
Nord Stream hanke on sekä kansainvälisten sopimusten että kansallisen lainsäädännön alainen hanke kaikissa niissä maissa, joiden läpi putkilinja kulkee.
Siispä ainakin kaikkien Itämeren rantavaltioiden, ehkä kaikkien EU-maiden, tulisi voida olla mukana YVA:ta tehdessä. Ei voida ennalta päättää esi-YVA:n luonteisesti että haitta olisi pieni eikä se koskisi kaikkien rantavaltioiden taloudellisia tai ympäristöetuja. Putken rakentamisen seurauksista ei ennen YVA:ta ole tietoa. Sama muuten koskisi esim. öljynporausta Itämerellä, jos aidosti ollaan huolissaan meren puhtaudesta.
Olisiko direktiivipuolella tässä jotain korjattavaa?

Totta kai kaasuputken yva pitää tehdä kansainvälisenä, koska hankkeen ympäristövaikutukset ylittävät valtioiden rajat.
Asiaa (kv YVAa) koskee ns Espoon sopimus. Venäjä ei ole sitä ratifioinut, mutta Saksa on. Toisin sanoen se velvoittaa ainakin Saksaa.

2.6.2006
Onko kierrätyksessä luonnon kannalta enää paljonkaan järkeä, jos ja kun kaikki rahdataan isoilla laivoilla toiselle puolelle maapalloa? Kierrätysprosessin lopussa esimerkiksi nestekartongeista suurin osa viedään Kauko-Itään, säilyketölkit Kiinaan ja Koreaan, jne. Eikö asialle voi tehdä mitään? Eikö mikään ympäristölaki edellytä kierrätysfirmoja ottamaan ratkaisuissaan huomioon myös kuljetusten aiheuttaman kuormituksen ympäristölle? Ja jos ei, eikö sellaista voisi säätää? Vai mitä mielestäsi pitäisi tästä koko kuviosta ajatella?

Kysymyksesi on tosi hyvä. Se, että kierrätysmateriaali seilaa Suomesta ympäri maailmaa, havainnollistaa sitä, että nykyisin tavara ylipäänsä, oli se sitten uutta tai käytettyä, kuljetetaan maasta ja maanosasta toiseen järjettömän paljon. Ympäristön ja kestävän kehityksen näkökulmasta kuljettaminen on aivan liian halpaa.

Kuuluisan saksalaisen tutkimuksen mukaan jugurttipurkki ja sen sisällön ainesosat matkustavat keskimäärin 6000 km ennenkuin päätyvät aamiaispöytään.

Useimmissa tapauksissa ympäristön kannalta lienee kuitenkin parempi, että materiaali uudelleenkäytetään kuin että vastaava aine otettaisiin uutena luonnosta. Kun kartonkinen jugurttipurkki kierrätetään, säästyy metsää. Ja kun muovirouhetta käytetään raaka-aineena, säästyy öljyä. Kun säilyketölkeistä tehdään terästuotteita, rautamalmia ei tarvitse kaivaa maasta niin paljon.

Se, miten pitkä kuljetusmatka mitätöi kierrätyksen ympäristöhyödyn, riippuu tapauksesta. Mutta aika monessa tapauksessa se neitseellinenkin raaka-aine kulkisi sangen pitkän matkan.

Minä ainakin kierrätän kaiken minkä vain voin.

En usko, että voidaan säätää lakia, joka velvoittaa kierrätysfirmat olemaan kuljetuspolitiikassaan esimerkillisempiä kuin muut yritykset. Sen sijaan voidaan rajoittaa kuljetusten ympäristöhaittoja yleisesti. Esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen rajoitukset pitäisi ulottaa kansainväliseen laiva- ja lentoliikenteeseen Kioton sopimuksen (joka päättyy 2012) jälkeen.

21.5.2004
Vieläkö metsiä pitäisi suojella lisää?

Ekologiseen kestävyyteen kuuluu luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen. Suomen luonnon lajeista joka kymmenes on uhanalainen ja 40 % uhanalaisista lajeistamme elää metsissä. Suurin osa suojelluista metsistämme on Lapissa. Eliölajeja on kuitenkin tiheimmässä etelässä, aivan kuten ihmisiäkin. Oulujärven eteläpuolisessa Suomessa metsistä on suojeltu vain 1 %. Luontojärjestöt ovat vaatineet tämän nostamista 5 %:iin. Mielestäni tämä on varsin kohtuullinen vaatimus. 95 % tuottavimmista metsistä jäisi vielä talouskäyttöön.

Metsistä saadaan muutakin kuin puuta. Myös metsien virkistyskäyttö, luontomatkailu sekä marjojen ja sienien poiminta ovat taloudellisesti merkittäviä. Vuonna 2000 luontomatkailu työllisti noin 32 000 ihmistä eli puolet siitä mitä metsäteollisuus. Arvioidaan, että luontomatkailun työpaikkojen määrä voidaan viisaalla politiikalla sada jopa kaksinkertaistumaan vuoteen 2010 mennessä. Silloin luontomatkailusta saisi leipänsä yhtä moni ihminen kuin tällä hetkellä metsäteollisuudesta. Hirren kilohinta on noin kymmenkertainen paperiin verrattuna, puisen huonekalun vielä suurempi. Puutalojen ja puuesineiden valmistus myös työllistää puukuutiometriä kohti huomattavasti suuremman määrän kuin paperin valmistus.

Jos metsäteollisuutta monipuolistettaisiin ja sen tuotteiden jalostusastetta nostettaisiin, myös puun käytöstä saataisiin enemmän tuloja ja työpaikkoja. Myös puuenergian käyttöä lisäämällä voidaan saada maaseudulle tuhansia uusia työpaikkoja. Energiahaketta saadaan ns. roskapuusta eli harvennushakkuiden puusta ja päätehakkuiden oksista ja kannoista. Vähintään kolmannes "roskapuusta" pitää kuitenkin jättää metsämaan ravinteiksi ja ötököiden ruoaksi.

21.5.2004
Miksi vastustit Vuotoksen allasta, eikö vesivoimalla saada puhdasta sähköä?

Vuotoksen allasta olen todellakin vastustanut johdonmukaisesti. Kun Ahon hallitus vuonna 1991 pyöri vanhat päätökset ja päätti kaivaa allashankkeen koipussista, vihreät tekivät asiasta välikysymyksen. Ollessani ympäristöministeri Pohjois-Suomen vesioikeus antoi altaalle rakennusluvan. Ympäristöministeriöllä oli oikeus valittaa asiasta ylemmälle oikeusistuimelle, joka tässä asiassa oli Vaasan hallinto-oikeus. Minun päätökselläni niin tehtiin. Vaasan hallinto-oikeus totesikin, että allas aiheuttaisi niin merkittävät ja laaja-alaiset ympäristöhaitat, että vesilain mukaan sen rakentamiselle ei voida antaa lupaa.

Kemijoki Oy valitti tästä päätöksestä, mutta Korkein hallinto-oikeus päätyi samalle kannalle kuin Vaasan hallinto-oikeus. Myöhemmin Vanhasen hallitus päätti, yksimielisesti, liittää Kemihaaran suot Naturaan. Jos Vuotoksen allas olisi rakennettu, sen alle olisivat jääneet muun muassa Kemihaaran suot, jotka kuuluvat Suomen tärkeimpiin lintualueisiin. Allas olisi aiheuttanut alajuoksullaan olevaan Kemijokeen niin suuret saastepäästöt, muun muassa myrkyllisiä raskasmetalleja ja rehevöittävää fosforia, että millekään tehtaalle ei enää nykylainsäädännön mukaan myönnettäisi lupaa vastaaviin päästöihin.

21.5.2004
Miksi vastustit Vuosaaren satamaa?

On selvää, että Helsingin kantakaupungin alueelle jääneet satamat pitää siirtää muualle. On eri asia, onko juuri Vuosaari oikea paikka. Uuden sataman ei välttämättä tarvitse sijaita Helsingin kaupungin rajojen sisäpuolella. En pidä Vuosaarta hyvänä paikkana pääkaupunkiseudun uudelle satamalle. Vuosari-päätöksenteon kaikki ne vaiheet, jotka olivat ympäristöministeriön käsissä, tehtiin kuitenkin varsin nopeasti.

Kokonaisuutena päätökset ovat kestäneet kauan prosessin monimutkaisuuden vuoksi. Osa tästä mutkikkuudesta johtuu siitä, että Vuosaaren vieressä on Natura-alue. Tehdyt valitukset ovat pitkittäneet päätösten voimaantuloa, ainakin yksi valitus on mennyt läpikin. Tarkemmin olen selvittänyt omia toimiani tässä asiassa kirjoituksessani "Ympäristö- ja kehitysyhteistyöpolitiikka Lipposen II hallituksessa", http://www.vihrealiitto.fi/ilmasto/kioto.shtml

Tätä kirjoitettaessa Vuosaaren sataman vaikutukset viereiseen Natura-alueeseen ovat EU-parlamentin vetoomusvaliokunnan tutkittavina. Siinä selvitetään mm. vastaavatko Suomen viranomaisten tulkinnat komission antamia luontodirektiivin tulkintaohjeita. On mahdollista, että Suomi joutuu tästäkin asiasta EY-tuomioistuimeen. Vuosaaren sataman kaavat perustuvat arvioon, että satama ei haittaa viereisen Natura-alueen niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi kyseiset alueet ovat Naturassa. Tästä asiasta olen ollut eri mieltä ja näkemykseni perustuu useisiin biologiasiantuntijoiden lausuntoihin.

19.4.2004
Oliko Kioton sopimus Suomelle epäreilu ja epäedullinen?

Kioton sopimus on välttämätön. Ilmastonmuutos on yksi suurimpia ihmiskunnan turvallisuusuhkia. Näin on todennut muun muassa YK:n asetarkastajien entinen johtaja Hans Blix. Aiheesta löytyy lisää aineistoa näiden sivujen pääsivun kautta. Kioton sopimus on vasta ensimmäinen pieni askel ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen vähentämiseksi, se vähentää teollisuusmaiden päästöjä noin 5 % vuoteen 2010 mennessä (vuoteen 1990 verrattuna).

Mutta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi koko maailman päästöt tulee vähentää noin kolmasosaan nykyisestä seuraavien 50-100 vuoden aikana EU lupasi Kiotossa vähentää omia päästöjään 8 %. EU:n yhteinen vähennyspotti jyvitettiin EU:n jäsenmaiden kesken ns. taakanjaossa vuonna 1998. Siinä Suomi sai hyvitystä jo ennen vuotta 1990 tehdyistä päästövähennyksistä Niinpä Suomen päästövähennysvelvoite on helpompi kuin EU:ssa keskimäärin, Suomen tavoite on 0% eli paluu vuoden 1990 tasolle vuoteen 2010 mennessä. Esimerkiksi Saksa ja Tanska vähentävät päästöjään 21 %.

Henkeä kohden laskettuna Suomen päästöoikeus vuonna 2010 on EU:n kolmanneksi suurin. Presidentti Bush on irtisanoutunut Kioton sopimuksesta. Tämä on suuri ongelma. Toivon hartaasti, että Yhdysvaltojen seuraava presidentti toimii vastuullisemmin. Suomessa on paljon arvosteltu sitä, että Kiinalla ja Intialla ei ole Kioton sopimuksessa päästökattoa. Tämä johtuu siitä, että jo vuonna 1992 solmitussa Rion ilmastosopimuksessa sovittiin, että teollisuusmaat aloittavat päästövähennykset. Tämä on aivan oikein. Teollisuusmaiden päästöistähän koko ilmastonmuutos pääosin johtuu. Edelleenkin ihmiskunnan rikkain viidesosa aiheuttaa noin kaksi kolmasosaa niistä päästöistä, jotka ilmastoa muuttavat.

Henkeä kohden suomalaisen päästöt (noin 14 hiilidioksiditonnia) ovat jonkin verran suuremmat kuin keskivertoeurooppalaisen, ja vastaavat 5 kiinalaisen tai 10 intialaisen päästöjä. Yhdysvaltojen päästöt henkeä kohden ovat noin kaksi kertaa niin suuret kuin EU:n.


17.4.2004
Kohteleeko päästökauppa suomalaista teollisuutta epäreilusti?

Teollisuusyritysten välinen hiilidioksidin päästökauppa on yksi EU:n keskeisimmistä keinoista vähentää päästöjä Kioton sopimuksen mukaisesti. Päästökaupan avulla päästövähennykset voidaan toteuttaa halvemmalla kuin muutoin. Päästökaupassa ovat mukana ne alat, joiden tehtaiden ja voimalaitosten savupiipuista tulee eniten hiilidioksidipäästöjä.

Hiilidioksidi on tärkein ns. kasvihuonekaasu, joka aiheuttaa ilmastonmuutosta. Päästökaupassa yritykset saavat päästökiintiön, jonka ne saavat ylittää vain jos ostavat päästökiintiötä lisää. Ne yritykset, jotka onnistuvat vähentämään päästöjään, voivat myydä yli jäävän osuuden. Päästökaupan tavoitteena on a) varmistaa, että EU vähentää päästöjään niin paljon kuin Kiotossa luvattiin, b) vähentää päästöjä edullisimmalla mahdollisella tavalla ja c) kannustaa markkinoita kehittämään uutta puhtaampaa ja parempaa tekniikkaa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) mukaan Kioton sopimuksen toteuttaminen tulee Suomelle halvimmaksi päästökaupan avulla. Ilman päästökauppaa se tulisi selvästi kalliimmaksi. Nekin yritykset, joiden ei tarvitse ostaa lisää päästökiintiötä, joutuvat miettimään, voisivatko ne kenties vähentää päästöjään, jolloin ne voisivat myydä vapautuvan päästöoikeuden. Tämä parantaa päästöjä vähentävien investointien kannattavuutta. Kun uusi tekniikka saa uusia markkinoita, sen kehitys nopeutuu. Suomessa on jo 460 yritystä, joiden tuotteilla päästöjä voidaan vähentää. Alan liikevaihto on 4,5 – 5 miljardia euroa. Kioton sopimus tulee lisäämään näiden alojen markkinoita sekä Euroopassa että maailmalla.


ENERGIA (siirry alkuun)

6.2.2008
Kaupoissa myydään digiboxeja, jossa ei ole edes virtakytkintä. "Lepotilassaan" kuluttavat ainakin 10 w kädellä arvioiden, sillähän saisi 60 wattisen hehkulamppu-syöpön verran valoa!! Eikös tallaisten boxien myynti pitäisi kieltää?

Digiboksien valmiustilan sähkönkulutuksesta olemme yhtä mieltä. EU:n komissio valmisteleekin energiansäästön lakiehdotusta, joka kieltäisi sähkölaitteet, joista puuttuu sammutusnappula. Komissio suunnittelee myös, että elektroniikkalaitteiden valmiustilan virrankulutus rajataan 1 wattiin, eli sen direktiivin astuttua voimaan tämän määräyksen vastaisia laitteita ei enää saisi myydä.

6.2.2008
Nyt kun Argadian porukka päätti suosia pienikulutuksisia autoja niin totta vie niissä on myös pienempitehoinen moottori, joku 1,3 ltr. Kun sellaisella autolla ajaa esim. 130.000 km, niin moottori on puhki ja auto valmis metallikierrätykseen. Otetaan sitten esim. joku 3 litrainen, jolla ajaa 300-400 tkm. Näiden kahden auton valmistuskustannukset eivät periaatteessa paljon eroa toisistaan. Mutta on helppo ynnätä: pitää valmistaa kolme pientä hörppääjäautoa yhden isomman koneen omaavan auton sijasta. Isolla moottorilla maantieajo vie 7,5 litraa/100km - ei edes tuplaten sitä mitä nämä pieniruokaiset.

Autojen polttoaineen kulutukseen voidaan vaikuttaa monin tavoin, kyse on myös moottoritekniikan kehityksestä. Mutta toki moottorin koko vaikuttaa asiaan. Itselleni on näistä asioista keskusteltaessa valjennut se, että Euroopassa saa nyt laillisesti myydä autoja, joillaa pystyy ajamaan paljon kovempaa kuin sallitut ajonopeudet ovat missään muualla paitsi Saksan moottoriteillä (joilla nopeusrajoitusta ei ole). Kun moottorin huippunopeus on paljon suurempi kuin ne nopeudet, joilla tosiasiassa ajetaan, moottori toimii käytännöllisesti katsoen aina sangen vajaalla teholla ja se merkitsee, että moottorin hyötysuhde on merkittävästi huonompi kuin kohtuullisemman kokoisen moottorin. Omasta puolestani olemn täysin valmis kannattamaan sitä, että kielletään sellaisten autojen myynti, joiden huippunopeus on yli 130 km/h.

Autojen valmistuksen ja käytön energiankulutusta on tutkittu paljonkin, mutta silmiini ei ole kyllä sattunut yhtään tutkimusta, jonka mukaan kohtuulisemmin mitoitetut moottorit kuluisivat käyttökelvottomiksi nopeammin kuin ylisuuret. Siinä, että Suomi porrasti autoveron auton hiilidioksidipäästöjen (ja samalla polttoaineen kulutuksen) mukaan maamme seuraa vain eurooppalaista trendiä, ja mielestäni se oli järkevä päätös.

30.1.2008
Satun kirjoitus Vihreiden blogissa hehkulamppujen kieltämisestä aiheutti kommenttivyöryn:

Pyytäisin teitä vielä arvioimaan kielteistä suhtautumistanne hehkulamppuihin.

- Energialamppujen valmistuksessa syntyy paljon myrkyllistä jätettä
- Energialampun elinkaari tuotteena on kaukana ekologisesta
- Ongelmajätteen kierrätysvastuun sysääminen ihmisille ei toimi. Kierrätyksestä saatava pantti voisi helpottaa asiaa, mutta rikkoutuessaan lampuista vapautuu ELOHOPEAA kaasun muodossa, joten kierrätysastiasta/laitteesta tulee kallis.
- Hehkulamppujen hukkalämmön vaikutus asuntojen lämmitykseen poistuu, jolloin sama lämmitysenergia on otettava muualta
- Köyhillä ei ole varaa ostaa energiansäästölamppuja
- Valaistuksen tulevaisuus on led-lampuissa

Silloin, kun sähkö tuotetaan kivihiililauhteella (jota verkon ns marginaaliteho aina käytännössä on, eli se teho joka kytketään päälle/pois kulutuksen vaihdellessa), hehkulampun ja pienoisloistelampun sähkönkulutuksen ero aiheuttaa (pienoisloistelampun elinaikana) suuremman elohopeakuormituksen ympäristöön kuin pienoisloistelamppu sisältää. Savupiipusta ympäristöön leviävä elohopea ei ainakaan päädy ongelmajätekeräykseen.

Toki siinä vaiheessa, kun tavallisten huoneiden valaisuun soveltuvat led-lamput (tai muut elohopeattomat, muitakin on tulossa myyntiin lähivuosina) ovat kaupoissa, voidaan kieltää elohopeaa sisältävien lamppujen myynti.

Siitä, että valaistuksen tulevaisuus on led-lampuissa ja muissa valaistusratkaisuissa, joiden hyötysuhde on noin 50 % ja joissa ei tarvita elohopeaa, olemme samaa mieltä.

Lämmön hinta (sekä rahassa että luonnon saastumisessa) on kaikilla muilla lämmitystavoilla alempi kuin sähköllä, joten argumenttinne hukkalämmöstä on relevantti vain sähkölämmitetyissä taloissa. Niissäkin lamppujen hukkalämmöstä (kuten myös esim elektroniikkalaitteiden valmiustilakulutuksesta ym) muodostuva lämpö tulee hyödyksi vain osittain. Energiansäästön palvelukeskus Motivan laskelmien mukaan lamppuvaihto kannattaa rahallisesti jopa sähkölämmitystaloissa. Sähkö on "arvokasta" energiaa, koska sitä voidaan hyvällä hyötysuhteella muuttaa koneiden mekaaniseksi työksi, informaatioksi ja valoksikin paremmalla hyötysuhteella kuin muita energiamuotoja. Siksi sähkön käyttö lämmitykseen on sen arvokkaiden ominaisuuksien tuhlaamista.

Energiansäästölamput tulevat köyhillekin halvemmiksi, kun sähkölasku otetaan huomioon.

15.1.2008
Väititte,ettei uusiutuva energia nosta hintoja vaan päin vastoin, kuluttajat hyötyvät kuten Saksassa, jossa SYÖTTÖTARIFFI loi uusituvan energian tekniikasta menestyvän vientialan.

Ensinnäkin hämisite kuluttajia. Vientiteollisuus tai ei, se ei vaikuta energian hintaan. Hintaan vaikuttavat tuotantotekijät ja energiayhtiöiden ahneus eli varastelu asiakkailta. Toisekseen SAKSAssa on EEG, joka sallii sähköyhtiön laskuttaa kuluttajilta lisähintaa kaikesta sähköstä, jos EEG-raha käytetään uusiutuvan energian tuotantoon ja sen tuotantokustannusten kompensointiin muun energian tasalle (muistaakseni 15/20/30 vuodeksi). Valehtelitte kansalle, etteivät kustannukset Saksassa ole nuosseet. Mitä sitten on, että jokaisesa kilowattitunnissa on EEG-lisähinta.

Saksan sähkömarkkinoista tehdyt selvitykset osoittavat, että tuulivoiman ja muun uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön syöttötariffi ei ole nostanut sähkön hintoja lainkaan sillä tavalla kuin syöttötariffin vastustajat ovat pelotelleet, koska tarjolla oleva tuuli- ja muu "vihreä" sähkö vaikuttaa markkinoiden dynamiikkaan myös hintoja alentavasti.

Joka tapauksessa uusiutuvaa energiaa hyödyntävän tekniikan tuotanto on luonut Saksassa jo useita satojatuhansia työpaikkoja ja määrä on kasvussa, joten kokonaisuutena yhteiskunta on hyötynyt - aivan vastaavasti kuin suomalainen yhteiskunta kokonaisuutena on hyötynyt niistä valtion tukirahoista, jotka Nokia Oy sai 1980- ja 90-lukujen vaihteessa matkapuhelinteknologian kehittämiseen.


TERVEYSKYSYMYKSET (siirry alkuun)

27.9.2007
Missä ruoka-aineissa hormonihäiritsijöitä mahdollisesti on? Tai mitä ruoka-aineita kannattaisi välttää, sillä sairastuin syöpään, johon estrogeeneja ei voida määrätä. Sanottiin, että estrogeeni saattaisi aktivoida hormonireseptoreja. Olin työssä, jossa altistuin pitkäaikaisesti ainakin pakokaasuille, epäilen niiden vaikuttaneen sillä muilta elintavoiltani olin tervehenkinen.

Hormonihäiritsijöillä ei tarkoiteta niinkään ruokia kuin erilaisia teollisia kemikaaleja, joita on jokapäiväisissä kulutustavaroissa ja joille siksi altistumme. Joillakin teollisilla kemikaaleilla on ihmiselimistössä hormonien kaltaisia vaikutuksia. Kun europarlamentti käsitteli EU:n kemikaalilainsäädäntöä eli REACH:ia (Registration, Evaluation and Authorization of CHemicals), hormonihäiritsijöistä puhuttiin paljon. Valitettavasti europarlamentin konservatiiviryhmä esti päätöksen, jolla olisi velvoitettu teollisuus vaihtamaan hormonihäiritsijäkemikaalit turvallisempiin silloin kun turvallisempi vaihtoehto on olemassa.

Kaksi hormonihäiritsijäkemikaaliryhmää, jotka muistan ulkoa, ovat ftalaatit ja synteettiset myskit. Ftalaatteja käytetään PVC-muovin pehmentiminä. Esimerkiksi pehmeällä muovilla päällystetyissä huonekaluissa, auton istuimissa on hyvin todennäköisesti niitä, samoin muovisissa lattianpäällysteissä ja kylpyhuoneiden seinien päällysteissä. Vasta pari vuotta sitten saatiin aikaan laki, joka kieltää ftalaatit pikkulasten leluista. Synteettisiä myskejä käytetään hajusteina aika monissa parfyymeissä ja olen ymmärtänyt, että niitä voi olla myös esimerkiksi pesuaineiden hajusteissa.

Eli esimerkiksi pehmeitä muoveja, parfyymeita ja hajusteita kannattaa välttää jos haluaa välttää altistumista hormonihäiritsijöille.

Sitä, mitä altistumisestamme hormonihäiritsijöille kaiken kaikkiaan seuraa, ei tunneta kunnolla. Mutta esimerkiksi Britanniassa jotkut rintasyöpätutkijat ovat sitä mieltä, että vain puolet rintasyövistä selittyy tunnetuilla rintasyövän riskitekijöillä, kuten ylipaino, tupakointi, myöhäinen ensisynnytys jne, ja toinen puoli selittyisi ympäristötekijöillä, joista kemikaalialtistumisemme on yksi osa. On myös viitteitä siitä, että altistumisemme hormonihäiritsijöille on yksi syy miesten sperman laadun heikkenemiseen (elävien siittiöiden määrä spermassa alenee) viime vuosikymmeninä.

21.5.2004
Mitä mieltä olette huumepolitiikasta ja huumepolitiikan kehittymisestä niin Suomessa kuin EU:ssakin? Oletteko toimineet aloitteellisesti asian suhteen ja/tai aiotteko toimia tulevaisuudessa ja miten?

Vihreän liiton päihdepoliittinen ohjelma vastaa näkemyksiäni varsin tarkasti. Se löytyy puolueen nettisivulta www.vihreat.fi. Ylivoimaisesti suurimmat ongelmat aiheuttava päihde Suomessa on alkoholi. En kannata nyt laittomien huumeiden laillistamista siinä mielessä, että myynti laillistettaisiin.

Käyttäjiin suhtautuisin kuitenkin lempeämmin kuin Suomi nyt. Tärkeintä olisi saada ongelmakäyttäjät hoitoon. Ankara rangaistuslinja haittaa tätä tavoitetta.

Tärkeää olisi myös tehdä ero yhteiskunnan suhtautumisessa kannabikseen ja toisaalta sitä vahvempiin huumeisiin. Nykylinja onnistuu jossain määrin rajoittamaan ensimmäisten kannabiskokeilujen määrää (joskaan ei mitenkään ihan tavattoman tehokkaasti).

Kun huumevalistus luo mielikuvan, että kaikki aineet ovat suurin piirtein yhtä vaarallisia ja myös poliisi jahtaa kannabiksen myyjiä yhtä ankarasti kuin vahvempien aineiden myyjiä, tällä on 2 haitallista seurausta: - osa kannabista kokeilleista erehtyy luulemaan, että vahvempien aineiden kuten amfetamiinin ja heroiinin kokeilusta ei seuraa sen enempää kuin kannabiksen kokeilusta - kannabista myyvät samat rikollisliigat, jotka välittävät myös vahvempia aineita ja joiden varsinainen tavoitekin on käyttää kannabista "sisäänheittotuotteena" jotta saataisiin uusia asiakkaita vahvempien huumeiden koukkuun.

Kansainvälisessä vertailussa Suomessa huumeita käytetään väkilukuun nähden kohtalaisen vähän. Tässä Suomen nykyinen huumepolitiikka on onnistunut. Mutta vahvojen huumeiden käyttäjien osuus on meillä suuri ja huumeiden haitat suhteessa käyttöön ovat myös suuret. Näissä asioissa Suomen huumepolitiikka on epäonnistunut.

Kun Osmo Soininvaara oli peruspalveluministeri, hän laajensi heroiinin käyttäjien lääkkeellistä korvaushoitoa. Paljolti tämän ansiosta heroiinikuolemat putosivat Suomessa lyhyessä ajassa suunnilleen nollaan.

VIHREÄÄN PUOLUEESEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET (siirry alkuun)

31.5.2004
Mitä mieltä olet vihreiden ja kokoomuksen tiiviimmästä yhteistyöstä, josta on viime viikkoina spekuloitu?

Tiedotusvälineissä on Ville Niinistön yksittäisestä puheenvuorosta tehty elämää suurempia asia. Idea ei vastaa vihreiden valtaenemmistön näkemystä. Mutta medialla on valta poimia puheenvuoroista mitä haluaa. Minusta tuntuu, että Ville Niinistön puheenvuorosta syntynyt mielikuva on myös erilainen kuin mitä hän itse oli tarkoittanut.

Sitä, onko vihreillä erityisen paljon yhteistä Kokoomuksen kanssa vai ei, voi katsella vaikkapa Hesarissa viime viikolla olleesta sivun jutusta, jossa eri puolueiden euroehdokkaat oli pantu kaksiulotteiselle poliittiselle kartalle vastaustensa mukaan. Tuossa kartassa vihreät ehdokkaat olivat harvinaisen yhtenäinen ryhmä, yhtenäisempi kuin muiden puolueiden ehdokkaat. Olimme aika kaukana Kokoomuksesta, erityisesti ympäristöasioissa ja ihmisoikeus- sekä ulkomaalaispolitiikan kysymyksissä. Myös europarlamentissa vihreät kuuluvat muuten yhtenäisimpiin ryhmiin. Sen sijaan esimerkiksi liberaaliryhmä, johon Keskusta kuuluu, on erittäin epäyhtenäinen.

21.5.2004
Miksi vihreät ympäristöministerit eivät puhdistaneet Itämerta?

Itämeri on pitkävihainen, puhdistustoimien vaikutus näkyy vasta viiveellä, kuten myös likaamisen vaikutus on näkynyt. Keväällä 2000 hyväksyttiin vihreiden ajama laivajätteiden ns. ei erityismaksua –järjestelmä. Laivan jätemaksu sisältyy satamamaksuun ja laiva joutuu maksamaan sen aina satamassa käydessään. Näin pienennetään houkutusta päästää öljyisiä pilssivesiä mereen. Lipposen ensimmäinen hallitus hyväksyi ministeri Haaviston johdolla valmistellun vesiensuojelun tavoiteohjelman, jossa asetettiin tavoitteeksi puolittaa niin fosforin kuin typenkin päästöt vesistöihin vuoteen 2005 mennessä.

Fosfori ja typpi rehevöittävät vesistöjä ja ruokkivat muun muassa sinilevää. Ohjelmassa puututaan mm. turkistarhauksen ja kalanviljelyn päästöihin. Maanviljelyksen osalta ohjelman toteuttaminen on jäljessä. Maanviljelys on tärkein kotimainen vesistöjä rehevöittävien ravinteiden lähde. Ravinteet, kuten fosfori ja typpi ruokkivat sinilevää ja edistävät veden samenemista ja limoittumista. Lipposen toisen hallituksen aikana hyväksyttiin minun johdollani valmisteltu vesiensuojelun toimenpideohjelma, jossa esitetään tarkemmat toimet fosfori- ja typpipäästöjen puolittamiseksi.

Toimenpideohjelmalla suojellaan myös pohjavesiä. Keväällä 2002 Lipposen toinen hallitus hyväksyi myös minun johdollani valmistellun Itämeren suojeluohjelman, jolla pyritään palauttamaan Itämeren ekologinen tasapaino, vähentämään rehevöitymistä ja ympäristömyrkkyjen joutumista mereen. Toukokuussa 2002 Suomen hallitus sai tästä Itämeren suojeluohjelmasta WWF:n (Maailman Luonnon Säätiön) "Gift to the Earth" -palkinnon.

Minun ministeriaikanani pantiin valmisteluun haja-asutuksen jätevedenpuhdistuksen uudet ohjeet, jotka hyväksyttiin myöhemmin. Haja-asutus on merkittävä järviä, jokia ja merta rehevöittävien ravinteiden lähde. Vuosikymmenen alussa ne miljoona suomalaista, jotka asuvat viemäriverkkojen ulkopuolella, rehevöittivät jätevesillään vesistöjä enemmän kuin ne 4 miljoonaa, jotka asuvat viemäröidyillä alueilla. Molemmat vihreät ympäristöministerit tekivät paljon töitä sen puolesta, että Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo rakennetaan. Tätä kirjoitettaessa huhtikuussa 2004 se on rakenteilla.

21.5.2004
Poljettiinko vihreiden ministerien johtamassa Natura-ohjelman valmistelussa maanomistajien oikeuksia?

Natura 2000 -luonnonsuojeluohjelma oli seurausta Suomen EU-jäsenyydestä, jonka ehdot neuvotteli aikoinaan keskustajohtoinen Ahon hallitus. Natura-ohjelmalla Suomi pani toimeen EU:n lintu- ja luontodirektiivit, jotka sitovat Suomea sen liityttyä EU:hun. Tiedotuksessa maanomistajille oli toivomisen varaa, mutta tästä on otettu opiksi.

Kenenkään maita ei kuitenkaan suojella korvauksetta. Silloin, kun Natura-alueesta tulee varsinainen luonnonsuojelualue, alue lunastetaan valtiolle tai siitä tehdään maanomistajan kanssa rauhoitussopimus ja valtio maksaa rauhoituksesta korvauksen. Useissa tapauksissa kuitenkin Natura tarkoittaa "täsmäsuojelua" eli suojellaan tietyllä alueella tietty asia. Esimerkiksi pelto voidaan suojella muuttolintujen levähdyspaikkana. Tällöin alueella on kiellettyä vain se, mikä haittaa kyseistä asiaa, esimerkiksi muuttolintujen levähdyspellolla voi edelleen viljellä, mutta sille ei saa rakentaa.

Rantojensuojelualueilla metsien talouskäyttö voi pääosin jatkua, samoin harjujensuojelualueilla. Silloin, kun Natura-alueeseen kohdistuu osittaisia käyttörajoituksia, valtio maksaa maanomistajalle hänen taloudellista menetystään vastaavan korvauksen. Naturaan otettiin pääasiassa alueita, jotka kuuluivat jo aikaisempiin suojeluohjelmiin, kuten harjujen-, soiden-, vanhojen metsien tai rantojensuojeluohjelmiin. Alle 5 % Naturan maa-alueista on uusia, aikaisemmin suojelemattomia alueita.

Jos vesialueet lasketaan mukaan, Naturan pinta-alasta noin 11 % eli 540 000 ha on aikaisemmin suojelematonta aluetta. Suuri määrä Natura-maita on jo lunastettu ja rauhoitussopimuksia tehty. Maanomistajat ovat pääosin olleet tyytyväisiä kauppahintoihin ja rauhoituskorvauksiin. Silloin, kun hinnasta ei päästä sopuun, valtio lunastaa alueen aivan samojen lakien mukaan kuin maata lunastetaan esimerkiksi teiden ja rautateiden rakentamista varten. Kaikki Suomen luonnonsuojelualueet ovat yhteensä noin 14 % Suomen pinta-alasta. Tämä osuus on EU-maiden keskitasoa. Natura 2000 oli ensimmäinen luonnonsuojeluohjelma, jonka valmistelussa maanomistajia kuultiin.

Valtaosa Natura-valituksista koski maita, jotka olivat jo aikaisemmissa suojeluohjelmissa. Naturan valmistelussa oli toki parantamisen varaa. Tärkein syy siihen, ettei ympäristöhallinto kyennyt ottamaan maanomistajiin etukäteen henkilökohtaisesti yhteyttä, oli yksinkertaisesti henkilöstöpula. Myös tiedotuksen selväkielisyydessä on ollut parantamisen varaa. Naturan täydennyksen yhteydessä vuosina 2000-2001 oli paremmat mahdollisuudet ottaa maanomistajiin etukäteen henkilökohtaisesti yhteyttä. Monilla paikkakunnilla on huomattu, että Naturasta on tullut matkailuvaltti, joka tuo paikkakunnalle tuloja.

Suojelualueen kuuluminen Naturaan on kansainvälinen tae sen luontoarvoista. Suomen vanhojen suojelualueiden pääosa on pohjoisessa. Sen sijaan Naturaan otetuista uusista suojelualueista valtaosa, 78 % pinta-alasta, on eteläisessä Suomessa.

21.5.2004
Oletteko te vihreät hylänneet ympäristön tärkeimpänä aiheenanne?

Emme ole koskaan olleet yhden asian liike. Ei ole mahdollista eikä tavoiteltavaakaan luoda yhteiskuntaa, jossa ympäristöasiat olisivat hyvin mutta kaikki muu rempallaan. Silti ympäristö on aina ollut ja on edelleenkin meille yksi kaikkein keskeisimmistä asioista. Edelleenkin Vihreät ovat ainoa puolue, jolle ympäristöasiat kuuluvat kaikkein keskeisimpiin kysymyksiin.

23.4.2004
Mikä sai sinut liittymään vihreisiin?

Minua pyydettiin mukaan, tarkemmin sanottuna ehdokkaaksi vuoden 1984 kunnallisvaaleissa Tampereella. Siitä se alkoi. Oli kaksi tärkeää asiaa, jotka saivat minut vastaamaan kyllä. Toinen niistä liittyi Tampereeseen. Minua suututti, että Tammerkosken rannasta oli purettu iso osa vanhaa Verkatehdasta. Halusin suojella kaupungin historiallista kulttuurimaisemaa.

Toinen asia liittyi koko maailmaan. Opetin siihen aikaan Tampereen teknillisessä korkeakoulussa (nykyinen Tampereen teknillinen yliopisto) energiatekniikkaa. Olin vakuuttunut siitä, että ihmiskunta kulkee kohti umpikujaa, jos rakennamme teollista yhteiskuntaa vain uusiutumattomien energiavarojen, fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman varassa. Halusin etsiä parempaa vaihtoehtoa, jolla ei saastuteta maailmaa eikä viedä leipää tulevien sukupolvien suusta.

23.4.2004
Ovatko vihreät muuttuneet samanlaisiksi kuin kaikki muutkin puolueet?

Totta kai, maailmakin muuttuu! Kunnanvaltuustoissa ja eduskunnassa olemme oppineet paljon, samoin osallistuessamme Lipposen kahteen hallitukseen, eikä pelkästään huonoja asioita. Itse koen, että aate ei ole kadonnut mihinkään. Mutta kun sovellamme periaatteitamme päätöksenteon monimutkaisissa yksityiskohdissa, on varmasti usein vaikea ulkopuolelta seurata sitä, mikä tässä työssä on sitä aatteen panemista käytäntöön.

Eroamme edelleen perinteisistä puolueista ainakin seuraavissa asioissa: Emme ole tehneet valtionhallinnossa poliittisia virkanimityksiä. Emme vaadi ryhmäkuria: eduskuntaryhmässä jokainen saa äänestää oman omantuntonsa mukaan – kuitenkin ryhmälle on etukäteen kerrottava, jos aikoo äänestää eri tavalla kuin ryhmän enemmistö. Vaalirahoituksemme on avointa: Vihreä liitto on sitoutunut julkistamaan vaalirahoituksensa lähteet ja vaatii samaa myös vaaliehdokkailtaan. Vihreiden toiminta on yksinomaan jäsenten ja aktiivien varassa. Meillä ei ole taustajärjestöjä, jotka tukisivat toimintaamme ja joiden kannat toisaalta ohjailisivat poliittisia kannanottojamme. Vihreät eivät siis ole minkään ryhmän etujärjestö. Ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksissä politiikkamme on selvästi johdonmukaisempaa kuin yhdenkään muun puolueen.

7.4.2004
Saivatko vihreät Lipposen hallituksissa mitään aikaan?

Aikaansaannoksissamme olimme paljon eduskuntaryhmämme kokoa suurempi puolue. Erittäin monissa kysymyksissä saimme muutoksia aikaan tuloksen käymällä sitkeitä neuvotteluja, jotka eivät useinkaan näkyneet dramaattisina julkisuusnäytelminä.

Esimerkkejä tällaisista kysymyksistä ovat:
Uusi luonnonsuojelulaki (1996) ja ympäristönsuojelulaki (2000)
Itämerensuojelu-ohjelma, josta hallitus sai WWF:n kansainvälisen Gift to the Earth -palkinnon (2002)
Uusi rakennuslaki, joka velvoittaa kunnat ottamaan kuntalaiset mukaan kaavojen valmisteluun Luonnonsuojelun rahoitusohjelma, jolla rahoitetaan tähän mennessä päätettyihin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvien maiden lunastus valtiolle tai rauhoitus Suomen ensimmäiset hylkeidensuojelualueet perustettiin (2002) Energiaveroa nostettiin ja siihen tehtiin jonkin verran uusiutuvaa puuhaketta ja tuulivoimaa suosivia muutoksia Vanhojen metsien suojeluohjelma Kansallinen terveyshanke pantiin alulle Annettiin kunnille laatusuositukset vanhusten hoidosta ja mielenterveyspalveluista Lisättiin huumehoitoja, sallittiin lääkkeelliset korvaus- ja ylläpitohoidot. Huumekuolemat vähenivät dramaattisesti.

Kehitysyhteistyön tavoitteita ja toimintatapoja uudistettiin Kehitysyhteistyön määrärahat kasvoivat vihreiden ollessa hallituksessa 68 % eli 194 miljoonaa euroa (1,2 mrd. mk) Samaa sukupuolta olevat parit saivat oikeuden rekisteröidä parisuhteensa Kioton ilmastosopimuksen toteuttamisesta esitettiin eduskunnalle myös vaihtoehto, jossa ydinvoimaa ei lisätä Tarvittaessa olemme kuitenkin olleet myös hallituksessa valmiit julkisiin kiistoihin.

Tunnetut kiistat ovat koskeneet esimerkiksi Naturaa, Vuotoksen allasta, Vuosaaren satamaa ja ydinvoimaa. On toki monia asioita, joissa olisimme halunneet päättäväisempiä toimia, esimerkiksi seuraavat: Vihreä verouudistus eli työn verotuksen alentaminen ja ympäristöverojen korottaminen Tuloveron alennusten kohdentaminen selkeämmin pieni- ja keskituloisiin Sosiaaliturvan selkiyttäminen ja uudistaminen perustuloon pohjautuvaksi järjestelmäksi Selkeän suunnan ottaminen kotimaisen uusiutuvan energian lisäämiseen ydinvoiman sijasta

Samaa sukupuolta parien adoptio-oikeuden takaaminen perheen sisällä Voimakkaampi tuki luomuviljelylle Luonnonsuojelualueiden hoitomäärärahojen korottaminen Jäteveron laajennus koskemaan myös suurteollisuuden kaatopaikkoja Aikataulu Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen bkt-osuuden nostamisesta 0,7 % tasolle.

Tarkempaa selkoa siitä, mitä vihreät tekivät ympäristö- ja kehitysyhteistyöasioissa vuosina 1999-2002, saa nettikirjoituksestani, johon linkki on alla, sekä kirjastani Tukka hattuhyllyllä. Osmo Soininvaara on kirjoittanut kokemuksistaan ja tekemisistään peruspalveluministerinä vuosina 2000-2002 kirjan Ministerikyyti. Ympäristö- ja kehitysyhteistyöpolitiikka Lipposen II hallituksessa www.vihrealiitto.fi/shk.shtml

6.4.2004
Eikö vihreiden oppositiopolitiikka ole ollut täysin hampaatonta?

Haluamme tuoda esille todellisia ja toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, emme "ampua kaikkea mikä liikkuu". Aina oppositiossa ollessaan olemme julkistaneet vaihtoehdon hallituksen budjettiesitykselle. Julkistimme toteuttamiskelpoisen neljän vuoden raamibudjetin myös eduskuntavaalien alla keväällä 2003, ja sen perusajatuksiin perustuvan vaihtoehtobudjetin syksyllä 2003.

Esityksemme ovat olleet tulojen ja menojen suhteen tasapainossa. Olemme esittäneet hallitusta enemmän rahaa lapsiperheiden palveluihin, ympäristön hyvinvointiin ja työllisyyden parantamiseen. Olemme esittäneet myös vihreän verouudistuksen jatkamista. Rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi olemme esittäneet pienipalkkaisten verotuksen alentamista tavalla, joka ei syö kuntien vaan valtion verotuloja. Esittämämme menot katetaan energia- ja ympäristöveroja korottamalla sekä tehostamalla toimia harmaan talouden torjumiseksi. Tarkempia tietoja uusimmasta vaihtoehtobudjetistamme saa Vihreän eduskuntaryhmän nettisivuilta www.eduskunta.fi/fakta/ekryhma/vihr/Puheet_ja_Tiedotteet/Tiedotteet/tiedotteet.html


IHMISOIKEUDET (siirry alkuun)

8.4.2008
Mikä on Vihreiden kanta Kiinan ihmisoikeustilanteeseen ja tuleviin olympialaisiin?

Euroopan parlamentti äänestää Tiibetiä koskevasta päätöslauselmasta täysistunnossa 10.4.2008. Tiibetin tilanne on ollut esillä jo aiemminkin parlamentin ylimääräisessä täysistunnossa 26.3.2008. Tällöin parlamentti tuomitsi väkivallan ja vaati ihmisoikeuksien noudattamista Tiibetissä. Lisäksi parlamentin puhemies, Hans-Gert Pöttering toivotti Dalai-laman tervetulleeksi parlamenttiin sekä vaati toimittajien päästämästä Tiibetiin. Myös olympialaisten avajaisten boikotoinnista on keskusteltu.

Vihreille olympialaiset ovat muutakin kuin urheilutapahtuma: "Kisojen tulee tarjota tilaisuus herättää keskustelua ja edistää demokratiaa, ihmisoikeuksia sekä tiibetiläisten ja muiden etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen asemaa, vaativat Vihreän ryhmän puheenjohtajat Daniel Cohn-Bendit ja Monica Frassoni täysistunnossa 26.3.2008. He korostivat olympialaisten olevan aina poliittinen tapahtuma, kun kisaisäntänä on diktatuuri.

Vihreät vaativat EU:lta todellisia toimia. Emme voi hyväksyä sitä, että ydinvoimaloiden ja autotehtaiden myymisen vuoksi Euroopan unioni pysyy vaiti Tiibetin ja kiinalaisten toisinajattelijoiden tilanteesta. Vihreät haluavat muuttaa suunnan ja kannattavat olympialaisten avajaisjuhlallisuuksien boikotoimista.

Tiibetin tilanteen ohella Vihreät vaativat puuttumista sananvapauden tukahduttamiseen ja ihmisoikeuksien puolustajien kohteluun Kiinassa. Poliittiset vangit on vapautettava välittömästi ja ehdoitta. "Tunnetulle kiinalaiselle toisinajattelijalle Hu Jialle 3.4.2008 langetettua kolmen ja puolen vuoden vankeustuomiota on mahdotonta hyväksyä. Tuomio on vailla oikeusperusteita sekä täysin ristiriidassa olympialaisten peruskirjan periaatteiden kanssa", totesivat Vihreiden Daniel Cohn-Bendit ja Hélène Flautre, Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alavaliokunnan puheenjohtaja. Heidän mukaansa Euroopan unionin ja kansainvälisen olympiakomitean on virallisesti tuomittava Hu Jian vangitseminen sekä vaadittava hänen välitöntä vapauttamistaan.

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Vihreiden lehdistötiedote 03.04.2008 »
Vihreiden lehdistötiedote 26.03.2008 »
Lehdistökuvat Satun www-sivuilla »

27.03.2008
Katsoin dokumentin Bulgarian hylätyistä lapsista. Miten EU:n ihmisoikeuselin tulee toimimaan tässä tapauksessa? Entä miten ajattelet vaikuttaa asiassa?

Minäkin olen järkyttynyt Romanian ja Bulgarian lastenkotien tilanteesta.

EU ei kuitenkaan ole mikään ylihallitus, joka määrää jäsenmaita kaikissa mahdollisissa asioissa. EU voi säätää lakeja niistä aihepiireistä, jotka on määritelty EU:n perussopimuksissa, jotka puolestaan ovat EU:n jäsenmaiden yksimielisesti hyväksymiä, tai siis joita voidaan muuttaa ainoastaan mikäli kaikki senhetkiset jäsenmaat ovat yhtä mieltä muutoksesta.

Esimerkiksi ympäristöasioissa voidaan säätää kaikkia EU-maita sitovia lakeja. Mutta sosiaalipalveluissa EU:n toimivalta on paljon heikompi. Tämä johtuu siitä, että jäsenmaat ovat halunneet pitää sosiaalipalvelut ensisijaisesti kansallisiessa päätösvallassa. Näin on myös Suomi halunnut.

Romanian ja Bulgarian lastenkotien tilanteessa on tietysti kyse myös ihmisoikeuksista.

Henkilökohtaisesti suhtauduin epäillen Romanian ja Bulgarian jäsenyyden aikatauluun, mielestäni ne hyväksyttiin jäseniksi jonkin verran liian aikaisin. Muun muassa korruptiota ei tietääkseni ole vielä kyetty kitkemään riittävästi.

Kaikki entiset ns itäblokin maat ovat saaneet EU:lta rahallista tukea ennen liittymistä ja jäseniksi liiyttyään ne saavat tukia aivan vastaavin perustein kuin muutkin jäsenmaat, mm maataloustukea ja syrjäseutujen kehittämistukia. En tarkemmin tunne Bulgarian ja Romanian saamia tukia, en rahamääriä enkä kohteita, mutta Euroopan Parlamentin Suomen tiedotustoimisto (Helsingin Esplanadilla) voinee hankkia tietoja www.europarl.fi

Kansalaisjärjestöjen, kuten Unicefin toiminta on tietysti ensiarvoisen tärkeää, eikä Romanian ja Bulgarian tuore EU-jäsenyys nmitenkän vähennä sen arvoa. Ihan ensi hätään ajattelin itse ottaa selvää, mitä EU:n komissio on tähän mennessä tehnyt.


23.11.2006
Miten sinä ymmärrät uskonnonvapauden ja mihin suuntaan sinun mielestäsi uskonnonvapaus on Euroopassa kehittymässä?
Mitä johtopäätöksiä mielestäsi on tehtävä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksestä, jonka mukaan turkkilaisen opiskelijan huivikielto oli valtiolta oikea päätös?
Euroopassa näyttäisi olevan vallalla ajattelu, joka on lähellä vanhan uskonnonvapauslakimme henkeä: vapaus uskonnosta. Tästä esimerkkinä on Ranskan parlamentin vuonna 2004 säätämä ns. "huivikieltolaki". Suomessakin on keskusteltu siitä, voiko kevätjuhlassa laulaa Suvivirttä.

Eurooppalainen uskonnonvapaus on mielestäni kehittymässä suuntaan, jossa jyrkin raja on muslimien ja muiden välillä. Esimerkiksi hindut ja buddhalaiset eivät näytä kohtaavan yhtä voimakasta torjuntaa enemmistön tahilta kuin muslimit.

Ranskan huivikieltolaista en ole varma, onko se oikein. Jos se käytännössä estää muslimityttöjä käymästä koulua, laki on syrjivä. Turkissa huivin käyttökielto yliopistoissa on kai ollut olemassa Ataturkistä asti, tästä seuraavia ristiriitoja kuvaa esimerkiksi Orhan Pamuk kirjassaan "Lumi". Jos on niinkuin olen kuullut väitettävän, että ristejä tai juutalaisia symboleja saa Ranskan kouluissa käytännössä pitää, muslimihuiveja ei, laki on sitä selvemmin syrjivä.

Itsessäni herätti närää erityisesti se, että huivikieltolakia ajettiin Ranskassa samaan aikaan, kun ranskalainen konservatiivipoliitikko Cisgard D´Estaing ajoi EU:n perustuslakiluonnoksen johdantoon mainintaa kristinuskosta. Ei ole loogista samaan aikaan ajaa koululaitosta, jossa uskonnolliset symbolit eivät saa näkyä, ja yhden uskonnon mainintaa EU:n perustuslakiin.

Tässä tilanteessa kaipaisin erityisesti uskonnollisten johtajien näkyvää vuoropuhelua.

Erosin itse kirkosta 18-vuotiaana, mutta Suvivirsi ei koskaan häirinnyt minua kun kävin lasteni koulujen kevätjuhlissa. Se on kaunis virsi ja sen sisältö sopinee melkein mille tahansa uskonnolle, ja ateisti voi ottaa sen vertauskuvallisena.

Minun mielestäni olennaista on se, että uskonnot eivät saa määrätä kouluopetuksen sisältöä, esimerkiksi sitä mitä biologian tunnilla sanotaan evoluutiosta tai maantiedon ja fysiikan tunnilla maailmankaikkeuden synnystä.

1.6.2004
Miten suhtaudut seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksiin?

Vastasin SETA:n eurovaalikyselyssä kyllä kaikkiin seuraaviin kysymyksiin:

Tuetko täyttä työsuojeludirektiivin täytäntöönpanoa (uutta yhdenvertaisuuslakia) kansallisella tasolla ja sitä, että se kattaa myös seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvän syrjinnän työelämässä?

Pitäisikö EU:n komission perussopimuksen valvojana lanseerata pakotteita niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole panneet direktiiviä täytäntöön määräajassa?

Kannatatko seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän kiellon laajentamista myös muille elämänalueille, kuten sosiaaliturvaan, koulutukseen, terveydenhuoltoon, palveluihin ja asumiseen?

Kannatatko syrjinnän vastaisen lainsäädännön laajentamista koskemaan myös sukupuoli-identiteettiä että myös transsukupuoliset henkilöt kuuluisivat selkeästi syrjintäsuojan piiriin?

Tuetko syrjinnän vastaisen toimintaohjelman jatkamista myös vuoden 2006 jälkeen?

Kannatatko syrjinnän vastaisten toimien valtavirtaistamista koskemaan kaikkia Euroopan yhteisön käytäntöjä, ohjelmia ja aloitteita?
Jos tulet valituksi Euroopan parlamenttiin, voitko kuvitella työskenteleväsi lesbojen, homojen, biseksuaalien ja trans-ihmisten oikeuksien puolesta osana poliittista ohjelmaasi?

Tuetko Euroopan parlamentin päätöslauselmia, jotka kehottavat jäsenmaita kumoamaan seksuaalisen suntautumisen tai sukupuoli-identiteetin perusteella syrjivät lakinsa tai lopettamaan muut näihin syihin perustuvat ihmisoikeusrikkomukset?

Kannatatko sitä, että EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa tehtävissä sopimuksissa ja yhteistyössä käytettäisiin ihmisoikeuksiin liittyviä ehtoja, joilla voitaisiin lisätä painetta niiden hallitusten suuntaan, jotka syrjivät seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin perusteella?

Voisitko tukea Euroopan parlamentin päätöslauselmia, jotka tavoittelevat samaa sukupuolta olevien syrjinnän lopettamista ja heidän suhteittensa virallista tunnustamista (mukaan lukien oikeutta solmia avioliitto)?

Pitäisikö EU-lainsäädännössä hyväksyä samaa sukupuolta olevien ihmisten avioliitot, rekisteröidyt parisuhteet ja pitkällä yhteiselämällä todennetut avoliitot?

Voisitko tukea Euroopan parlamentin päätöslauselmia, jotka pyrkivät lopettamaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten syrjinnän vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä, kuten mahdollisuudessa perheen sisäiseen adoptioon, yhteiseen adoptioon perheen ulkopuolelta tai avusteiseen lisääntymiseen?

ASEDIREKTIIVI (siirry alkuun)

12.11.2007
Luin lehdestä, että asedirektiivin käsittely saattaa kestää jopa kaksi vuotta. Aika tuntuu erittäin pitkältä, etenkin näin Jokelan tragedian jälkeen. Pitääkö direktiiviä todella odottaa näin kauan?

Itsellenikin järkytyksen ja surun lisäksi ensimmäinen ajatus oli se, että Jokelan tapahtuman ovat oire jatkuvasta elämän kovenemisesta ja stressin pahenemisesta Suomessa, se heijastuu lapsiinkin.

EU:n asedirektiivin piti tulla Europarlamentin käsittelyyn ensi viikolla, asia on siirretty pari viikkoa myöhempään täysistuntoon.

Suomen hallitus oli viime perjantaihin asti sillä linjalla, että 15-vuotiaan pitää antaa yksin kantaa asetta. Muut maat ja asian Europarlamentissa esitellyt raportööri Gisela Kallenbach, saksalainen vihreä, ovat olleet 18 vuoden ikärajan kannalla.

Suomalaismepit olivat ennen Jokelan tragediaa saaneet aika paljon yhteydenottoja, joissa meihin on vedottiin, että vastustaisimme 18 vuoden ikärajaa nuorten ampumaharrastusmahdollisuuksien turvaamiseksi. Kaikille olen jo ennen Jokelan tapahtumia vastannut pitäväni ihan asiallisena, ettei alle 18-vuotias saa yksin kulkea ase kourassa. Viime perjantaina Suomen hallitus vaihtoi linjansa tälle samalle kannalle ja eduskunnan suuri valiokunta yhtyi hallituksen kantaan.

Jos asiasta saadaan ripeästi aikaan kompromissi parlamentin ja ministerineuvoston välillä, päätös voi syntyä nopeastikin. Suomen hallituksen viimeperjantainen linjanmuutos tod näk nopeuttaa lopullisen päätöksen syntyä. Toinen asia on sitten se, missä aikataulussa asia pitää ottaa osaksi jäsenmaiden lainsäädäntöä. Suomi tietenkin voi toimia tässä asiassa nopeastikin. Sinällään tuo ikärajan nosto ei tätä tapausta olisi estänyt, joten direktiivin vaatimuksia tulisikin täydentää kansallisessa lainsäädännössä esimerkiksi sillä, että aseluvan hakuun tarvittaisiin lääkärintodistus ja ettei käsiaseita saisi säilyttää kotona, vaan ne tulisi pitää ampumaseurojen tiloissa lukkojen takana.

Olen ollut ällikällä lyöty siitä, että nykyisin Suomessa ampumaseuran jäsenyys riittää perusteeksi aseenkantolupaan ja että aseenkantoluvan haltija voi saada käsiaseen myös kotiinsa. Olen kuvitellut, että aseenkantolupia annetaan vain metsästysaseisiin, ei käsiaseisiin, paitsi silloin kun ihmisellä on ammattinsa (esim poliisi tai vartija) tms perusteella erityinen perusteltu syy tarvita asetta, ja että muita käsiaseita säilytetään ampumaseuroilla lukkojen takana. En käsitä, miten aseiden säilytys lukituissa kaapeissa ampumaseuroilla estäisi ampumaharrastuksen. Ei kai ampumista sentään saa harjoitella missä tahansa, vaan vain varta vasten sitä varten perustetuilla radoilla?


AUTOVEROT (siirry alkuun)

6.2.2008
Nyt kun Argadian porukka päätti suosia pienikulutuksisia autoja niin totta vie niissä on myös pienempitehoinen moottori, joku 1,3 ltr. Kun sellaisella autolla ajaa esim. 130.000 km, niin moottori on puhki ja auto valmis metallikierrätykseen. Otetaan sitten esim. joku 3 litrainen, jolla ajaa 300-400 tkm. Näiden kahden auton valmistuskustannukset eivät periaatteessa paljon eroa toisistaan. Mutta on helppo ynnätä: pitää valmistaa kolme pientä hörppääjäautoa yhden isomman koneen omaavan auton sijasta. Isolla moottorilla maantieajo vie 7,5 litraa/100km - ei edes tuplaten sitä mitä nämä pieniruokaiset.

Autojen polttoaineen kulutukseen voidaan vaikuttaa monin tavoin, kyse on myös moottoritekniikan kehityksestä. Mutta toki moottorin koko vaikuttaa asiaan. Itselleni on näistä asioista keskusteltaessa valjennut se, että Euroopassa saa nyt laillisesti myydä autoja, joillaa pystyy ajamaan paljon kovempaa kuin sallitut ajonopeudet ovat missään muualla paitsi Saksan moottoriteillä (joilla nopeusrajoitusta ei ole). Kun moottorin huippunopeus on paljon suurempi kuin ne nopeudet, joilla tosiasiassa ajetaan, moottori toimii käytännöllisesti katsoen aina sangen vajaalla teholla ja se merkitsee, että moottorin hyötysuhde on merkittävästi huonompi kuin kohtuullisemman kokoisen moottorin. Omasta puolestani olemn täysin valmis kannattamaan sitä, että kielletään sellaisten autojen myynti, joiden huippunopeus on yli 130 km/h.

Autojen valmistuksen ja käytön energiankulutusta on tutkittu paljonkin, mutta silmiini ei ole kyllä sattunut yhtään tutkimusta, jonka mukaan kohtuulisemmin mitoitetut moottorit kuluisivat käyttökelvottomiksi nopeammin kuin ylisuuret. Siinä, että Suomi porrasti autoveron auton hiilidioksidipäästöjen (ja samalla polttoaineen kulutuksen) mukaan maamme seuraa vain eurooppalaista trendiä, ja mielestäni se oli järkevä päätös.

3.11.2006
Suomen autoveropolitiikka syrjii suomalaista autonostajaa. Kunnollista muutosta ei EU:n yhtenäistämispolitiikasta huolimatta ole tehty. Kuinka EU aikoo puuttua tähän? Mikäli ei aio, niin miksi?

Ensinnäkin pitää huomauttaa, että EU:lla on toimivaltaa (oikeus säätää lakeja) vain niissä asioissa, joissa jäsenmaat ovat sille toimivaltaa antaneet (EU:n perussopimuksissa). Ja EU voi puuttua vain niihin asioihin, joista on olemassa EU-lainsäädäntöä.

Verotuksen osalta EU:n perussopimukset sanovat, että EU-verolainsäädäntöä voidaan säätää vain jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä. Autoverotuksesta ei toistaiseksi ole EU-lainsäädäntöä, vaikka EU:n komissio on kyllä tehnyt ehdotuksia. Mutta komission k.o. ehdotuksista ei toistaiseksi ole saatu yksimielisyyttä jäsenmaiden välillä.

Esimerkiksi nyt on käsittelyssä komission ehdotus, joka poistaisi auton rekisteröintiveron (autoa ostettaessa maksettavan veron) ja toisi sen tilalle vuotuisen käyttömaksun, joka olisi suhteutettu auton hiilidioksidipäästöihin. Euroopan parlamentti on ehdotuksen osaltaan hyväksynyt, mutta jäsenmaiden ministereistä koostuva ministerineuvosto ei ole päässyt asiassa yksimielisyyteen.

EU:n komissio ei siis voi Suomen autoverotukseen puuttua, koska asiasta ei ole olemassa EU-lainsäädäntöä.

Mitä tulee ”suomalaisen autonostajan syrjimiseen”, on muistettava, että veroilla kerätään varat, joilla yhteiskunta rahoittaa kaikenlaista välttämätöntä ja hyödyllistä, esimerkiksi koulut, ja niiden lisäksi mm terveydenhuollon, sosiaaliturvan, tiet, ym. Eri maiden kesken vaihtelee se, mikä on verotulojen kokonaiskertymästä eri veromuotojen osuus, esim tuloveron, arvonlisäveron, polttoaine- ja energiaveron, autoveron jne.

2.6.2006
Miksi Suomessa ei näy vähäpäästöisiä autoja kuten hybridiautoja, joita on jo suhteellisen paljon esimerkiksi Yhdysvalloissa?

Bensiini- ja dieselkäyttöiset autot aiheuttavat monia erilaisia päästöjä. Osa niistä huonontaa paikallista hengitysilmaa ja aiheuttaa siten haittaa terveydelle. Hiilidioksidipäästöt puolestaan ovat vaarallisia maapallolle, koska ne vauhdittavat ilmastonmuutosta. Hiilidioksidipäästöt riippuvat suoraan auton polttoaineen kulutuksesta. Jos sitä onnistutaan vähentämään, vähenevät myös paikallisesti haitalliset päästöt.

Vaikka paikallista hengitysilmaa pilaavat häkäpäästöt ovat viime vuosikymmeninä merkittävästi vähentyneet, on tieliikenne edelleen yksi merkittävimmistä ilman pilaajista. Myöskään tieliikenteen hiilidioksidipäästöt eivät ole alentuneet.

Sellaisia autotyyppejä, joiden hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi alemmat kuin tavanomaisten autojen, on kuitenkin olemassa. Näistä puhtaammista autoista peritään kuitenkin autovero ja vuotuinen maksu aivan saman periaatteen mukaan kuin tavanomaisistakin autoista. Hybridiauton polttoaineen kulutus ja hiilidioksidipäästöt ovat noin puolet perinteiseen autoon verrattuna. Yhdysvalloissa ja Japanissa niitä on jo kymmeniä tuhansia, Euroopassakin tuhansia, mutta Suomessa niitä on lähinnä näytillä. Vetyautot ja sähköautot eivät tupruta pakoputkestaan lainkaan päästöjä.

Ikävä kyllä ympäristönäkökulma puuttuu Suomessa autoilun verotuksesta melkein kokonaan. Toistaiseksi ainoat poikkeukset tähän ovat maakaasulla ja biodieselillä käyvien autojen saamat verohelpotukset. Meillä on kuitenkin 90-luvulta hyvä kokemus siitä, miten veroporrastuksella saatiin lyijybensiini pois markkinoilta melkein yhdessä yössä. Vastaavin verokannustein tulisi vauhdittaa puhtaamman autotekniikan tuloa markkinoille.

Puhtaampien autojen yleistymisellä olisi todennäköisesti myös positiivinen vaikutus kansantalouteen. Valtiovarainministeriön tulisikin selvittää, paljonko yhteiskunnan rahaa säästyisi, jos liikenteen päästöjen aiheuttamia terveyshaittoja saataisiin vähennettyä.


PIILOMAINONTA (siirry alkuun)

25.4.2007
Onko Euroopan parlamentilla jokin kanta piilomainontaan eli tuotesijoitteluun TV:ssä?

Parlamentti on kyllä käsitellyt tuotesijoittelua Television without Frontiers -direktiivin käsittelyn yhteydessä. Lopullisia päätöksiä ei kuitenkaan ole vielä tehty: parlamentin 1. käsittelyn jälkeen komission esitys on siirtynyt neuvoston käsiteltäväksi. Parlamentin 2. käsittelyyn asia tulee myöhemmin tänä vuonna.

1. käsittelyssä parlamentti päätyi esittämään, että tuotesijoittelu sallittaisiin EU:n alueella tietyissä ohjelmissa. Tuotteita ei saisi sijoittaa uutisiin, ajankohtaisohjelmiin, lastenohjelmiin, dokumentteihin eikä ns. neuvontaohjelmiin. EU-maat voisivat kuitenkin sallia tuotesijoittelun elokuvissa ja tv-sarjoissa sekä urheiluohjelmissa ja lisäksi silloin kun jokin tuote saadaan maksutta käyttöön sillä edellytyksellä, että se näytetään ko. ohjelmassa.

Tuotesijoittelu ei saa suoraan kannustaa tai yllyttää hankkimaan tuotetta tai esittää tuotetta ylivoimaisena markkinoilla. Lisäksi tuotesijoittelusta tulisi ilmoittaa ko. ohjelman alussa, lopussa sekä 20 minuutin välein. Tupakkatuotteiden ja sikareiden sekä reseptilääkkeiden osalta päätettiin, että tuotesijoittelua ei sallittaisi lainkaan. Myöskään ns. tuotteiden integrointia eli tuotteiden sijoittamista juonen kannalta oleelliseen osaan ei sallittaisi.

Vihreiden mielestä parlamentin kannan olisi pitänyt olla lastenohjelmien piilomainonnan kannalta tiukempi. Parlamentti ei myöskään kieltänyt roskaruuan mainostamista tai tuotesijoittelua lasten ohjelmissa, vaikka kuluttajajärjestöt tätä toivoivat.


OHJELMISTOPATENTIT (siirry alkuun)

28.4.2005
Mikä on kantanne ohjelmistopatentteihin?

Olen sitä mieltä, että tekijänoikeus on parempi tapa suojata ohjelmistoja kuin patentti. Tekijänoikeus on halvempi, nopeampi ja rajatumpi suoja kuin patentti. En halua myöskään direktiivillä vahvistaa Euroopan patenttiviraston omaksumaa kiistanalaista linjaa, jossa patentteja on myönnetty yksinkertaisille liiketoimintaideoille ja tietokoneohjelmien loogisille kuvauksille.

Euroopan parlamentti paransi ensimmäisessä käsittelyssä komission direktiiviehdotusta ratkaisevasti. Parlamentti määritteli selkeät rajat sille, mikä olisi patentoitavissa.

Sen jälkeen asiaa käsitteli EU:n ministerineuvosto, jonka hyväksymä kanta avaa mahdollisuudet jopa komission alkuperäistä esitystä laajempaan ohjelmistopatentointiin.

Nyt asia on palannut Euroopan parlamentin toiseen käsittelyyn. Vihreä ryhmä tulee lähiviikkoina tekemään kaikkensa sen puolesta, että parlamentti palaisi ensimmäisen käsittelyn muotoiluun.

Mikäli parlamentti muuttaa ministerineuvoston esitystä, kuten siis toivon, seuraava vaihe on parlamentin ja ministerineuvoston välinen sovittelu. Sen lopputulos on vielä hyväksyttävä sekä parlamentissa että ministerineuvostossa ennen kuin direktiivi on säädetty. Jos sovittelun lopputulos on huono, vihreä ryhmä on valmis äänestämään koko direktiivin hylkäämisen puolesta.

Haluan edistää innovaatioita. Siksi haluan estää patenttien väärinkäytön ja suojata pienten ja keskisuurten yritysten sekä avoimen lähdekoodin ohjelmistokehittäjien toimintamahdollisuudet.

Jos kaunokirjallisuutta suojattaisiin patentein eikä tekijänoikeuden avulla, esimerkiksi J.K. Rowlingin olisi ennen Harry Potter-kirjojen julkaisemista pitänyt selvittää ainakin, keillä on patentit noitakirjoihin, sisäoppilaitoskirjoihin, orpopojan kehityskertomuksiin ja jännitystarinoihin, ja ostaa näiden konseptien käyttöoikeudet patenttien haltijoilta siihen hintaan, minkä nämä sanelevat.


ELÄINSUOJELU (siirry alkuun)

4.1.2008
Katsoin 45 minuuttia -dokumentin hevosten kuljetuksista EU:n alueella. Ohjelmassa näyttiin teurashevosten tuskallista matkaa teurastamoille. Voitko sinä ja ryhmäsi tehdä asialle jotain?

Tein tämän dokumentin ja saamieni viestien innostamana kirjallisen kysymyksen komissiolle eläinten kuljetuksia koskevan lainsäädännön huonosta valvonnasta yhdessä Alexander Stubbin kanssa. Ohjelmassa kuvatut kuljetukset ovat selkeästi eläintenkuljetusasetuksen (EY) N:o 1/2005 vastaisia. Kysyimme komissiolta mitä se aikoo tehdä parantaakseen asetuksen valvontaa ja miten komissio suhtautuu ajatukseen tiukentaa nykyistä lainsäädäntöä niin, että esimerkiksi enimmäiskuljetusmatkaa rajoitettaisiin 8 tuntiin.

Koko vihreä ryhmä Euroopan parlamentissa on ollut hyvin aktiivinen eläinkuljetusdirektiivin suhteen jo silloin kun sitä viimeksi muokattiin vuonna 2004.

Uutta asetusta tehtäessä yritimme saada läpi mm. seuraavia asioita:
1) Jäsenmailla tulisi olla oikeus kieltää eläinten vienti muihin maihin teurastettavaksi tai edelleen lihotettavaksi
2) Komission tulisi tukea pienten paikallisten teurastamojen sekä liikkuvien teurastuspisteiden kehittämistä
3) Eläimiä ei saisi kuljettaa enempää kuin 4 tuntia tai 300 km – tosin syrjäseuduilla ja seuduilla, joilla asutusta on vähän, vastuulliset viranomaiset voisivat myöntää erityisluvan tätä pidempään kuljetukseen.

Sekä vihreät että monet eläinoikeusjärjestöt ovat tuoneet esiin kuljetusten huonoja oloja ja lobanneet mm. teurastamojen keskittymistä vastaan. Eläintenkuljetukset eivät vähene, ellei teurastamoita tuoda lähemmäs eläimiä. Pienet paikalliset teurastamot vähentävät tehokkaasti kuljetusmatkoja ja sitä kautta eläinten stressiä ja kärsimystä, mutta samalla myös eläinsairauksien leviämistä. Ne tukevat myös paikallista taloutta ja maaseudun elinvoimaisuutta. Valitettavasti vihreiden muutosehdotukset eivät parlamentissa menneet läpi, ja hevosten kuljetusten maksimiajaksi tuli lopulta 24 tuntia(juotettava ja tarpeen vaatiessa ruokittava 8 tunnin välein).

21.5.2004
Hyväksytkö turkistarhauksen?

En. Turkistarhaus aiheuttaa eläimille kärsimystä pelkän turhamaisuuden tyydyttämiseksi. Sille ei ole eläinystävällisiä vaihtoehtoja. Siksi turkistarhauksesta tulee luopua siirtymäajan jälkeen. Se tulisi kieltää koko EU:ssa. Ihmisen on kohdeltava eläimiä eettisesti, myös niitä eläimiä, joiden kasvatus on elinkeino. Tarpeetonta kipua ja kärsimystä ei pidä tuottaa.

Eläimillä pitää olla mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Häkkikanaloista ja muusta Teollismaisesta kotieläintaloudesta on luovuttava. En kuitenkaan hyväksy iskuja turkistarhoille. Ne mustaavat vain eläinsuojelun mainetta. Turkistarhojen eläinsuojelutarkastuksissa on toistuvasti ilmennyt puutteita, jotka herättävät epäilyn, haluavatko turkiskasvattajat oikeasti parantaa eläinten hyvinvointia.