Satu Hassi, Kansanedustaja

Uutta sivuilla!

perustietoa EU:sta, EU:n parlamentista ja Satun teesit »        


Satun reseptejä

Lähetä postikortti
REACH ja talous

 

Sekä Euroopan parlamentissa että julkisuudessa käydään parhaillaan kiivasta keskustelua REACH-ehdotuksesta. Kemian teollisuus valittaa REACH:in tulevan liian kalliiksi ja käy raivokasta kampanjaa sen torjumiseksi tai ainakin vesittämiseksi. Myös Suomen EK (Elinkeinoelämän Keskusliitto) ja KTM (Kauppa- ja teollisuusministeriö) julkaisivat kesällä 2004 tutkimuksen, jonka mukaan REACH-ehdotuksen toteuttaminen alentaisi Suomen kansantuotetta noin 1,5 prosentilla. Vertailun vuoksi: Tämä "hintalappu" on jopa suurempi kuin Kioton ilmastosopimuksen toteuttamisen arvioitu hinta. KTM:n tulokset on tosin jo arvioitu liioitelluiksi. KTM:n tutkimuksessa ei ole otettu huomioon REACH-ehdotuksen myötä saatavia hyötyjä, jotka EU:n komission mukaan ovat ainakin kymmenkertaiset kustannuksiin verrattuna.

EU:n komission mukaan vaadittava kemikaalien testaus maksaisi noin 2,3 miljardia euroa niiden 11 vuoden aikana, joiden kuluessa ruljanssi olisi käytävä läpi, eli noin 210 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on 0,05 % kemian teollisuuden vuosiliikevaihdosta ja 2,6 % kemian teollisuuden vuotuisesta tutkimus- ja kehittämisbudjetista (8 miljardia euroa/vuosi). Pohjoismaisen ministerineuvoston tutkimuksessa suorat kulut arvioidaan hiukan suuremmiksi, 3,5 miljardia euroa 11 vuoden aikana. Tämä olisi 0,06 % kemian teollisuuden vuosiliikevaihdosta. Epäsuorat kustannukset olisivat 1,5-2,3 kertaa suorat kulut. Näin ollen kokonaiskustannukset olisivat 0,1 %:n suuruusluokkaa vuosiliikevaihdosta.

EU:n komission mukaan direktiiviehdotuksen mukainen kemikaalien testaus maksaisi alle 5 miljardia euroa, mutta uudistuksen myötä saatavan terveyshyödyn arvo olisi ainakin kymmenkertainen eli vähintään 50 miljardia. Vaikka pelkästään allergioiden määrä vähenisi prosentilla, REACH maksaisi itsensä takaisin. Myös Pohjoismaisen ministerineuvoston mukaan terveyshyödyt olisivat niin suuret, että uudistus olisi kokonaisuutena hyvin kannattava.

Britannian hallituksen teettämän selvityksen mukaan REACH-uudistus maksaa itsensä, jos se estää Britanniassa 18 syöpäkuolemaa vuodessa, eli noin prosentin muista kuin asbestin aiheuttamista työperäisistä syövistä.  

Euroopassa onnistuttiin lopettamaan todistetusti hyvin vaarallisten kemikaalien kuten DDT:n käyttö. Nyt on aika laittaa suitset muille vaarallisille kemikaaleille, jotta välttäisimme DDT:n ja PCB:n kaltaisten aineiden aiheuttamat  vahingot.

REACH-uudistuksen on väitetty tulevan kalliiksi erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Niistä kuitenkin valtaosa on kemikaalien käyttäjiä, ei tuottajia. Direktiivin vaatimukset kohdistuvat kemikaalien tuottajiin ja maahantuojiin. Pienistä ja keskisuurista yrityksistä vain 0,3 % on kemikaaleja valmistavaa teollisuutta. Niistä valtaosan tuotantomäärät ovat pieniä ja niiden tuottamilta kemikaaleilta vaadittava tietomäärä on suppea. Nämä tiedot itse asiassa tulisi jo olla olemassa pelkästään työsuojeluvaatimusten nojalla. Kemikaalien käyttäjinä PK-yritykset tulevat hyötymään REACH:stä kemikaalitiedon lisääntyessä.

REACH-ehdotus on yksi ensimmäisistä lainsäädäntöehdotuksista, joka tukee ns. Lissabonin strategiaa EU:n kilpailukyvyn ja innovaatioiden tehostamisesta. Euroopan kemianteollisuus saa REACH:llä paitsi palautettua kuluttajien luottamuksen, myös kansainvälisen kilpailuedun, jos se siirtyy ensimmäisenä kohti nykyistä puhtaampaa ja turvallisempaa kemikaalien tuotantoa ja käyttöä.