EU:n kemikaalilainsäädännön uudistamisen taustalla on huoli näiden kymmenien tuhansien päivittäin käytettyjen aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Kemikaaleja säännellään EU:ssa yli 40 eri direktiivillä ja asetuksella, mutta niillä ei ole kyetty ratkaisemaan tiedonpuutetta. Valmistajien ja maahantuojien ei tarvitse antaa juuri minkäänlaisia turvatietoja suurimmasta osasta markkinoilla olevista kemikaaleista.

Nykyisin uudet kemikaalit pitää testata ennen kuin niitä saa alkaa myydä. Mutta vanhoja kemikaaleja, jotka on päästetty markkinoille ennen nykyisiä testausvaatimuksia, on noin satatuhatta. Alun perin ajateltiin, että teollisuus testaisi nämä kemikaalit vapaaehtoisesti. Testaus on ollut luvattoman hidasta, sillä 10 vuodessa on testattu vain 28 ainetta. Kemikaalien tuotanto kasvaa nopeaa vauhtia. Vuonna 1930 kemikaaleja tuotettiin miljoona tonnia, nykyisin yli 400 miljoonaa tonnia vuodessa.

Komissio julkisti pitkän valmistelun jälkeen lokakuussa 2003 ehdotuksensa, joka tähtää nykyisen hajanaisen kemikaalilainsäädännön johdonmukaistamiseen ja yksinkertaistamiseen. Komission ehdotus EU:n uudeksi kemikaalilainsäädännöksi kulkee nimellä REACH: "Registration, Evaluation and Authorisation of Chemicals".

Toisin sanoen siinä luodaan järjestelmä kemikaalien rekisteröimiseksi, arvioimiseksi ja lupien myöntämiseksi. Järjestelmä velvoittaisi yrityksiä ensin rekisteröimään ja sitten testaamaan ne kemikaalit, joita yritys myy enemmän kuin yhden tonnin vuodessa. Näitä kemikaaleja arvioidaan olevan Euroopan markkinoilla noin 30 000. Näistä vain 3%:n ominaisuudet tunnetaan kunnolla. Vaadittavien tietojen laajuus riippuu siitä, miten paljon kemikaalia tuotetaan. Kaikkein vaarallisimmilta aineilta vaaditaan myyntilupa ennen kuin niitä saa markkinoida. REACH kattaisi koko kemikaalikirjon reilun kymmenen vuoden siirtymäajan jälkeen.