|
KIRJALLINEN KYSYMYS E-2900/05
esittäjä(t): Nikolaos Sifunakis (PSE), Evangelia
Tzampazi (PSE), Stavros Lambrinidis (PSE), Stavros
Arnaoutakis (PSE), Maria Matsouka (PSE), Panagiotis
Beglitis (PSE), Helga Trüpel (Verts/ALE), Carl
Schlyter (Verts/ALE), Satu Hassi (Verts/ALE) ja
Caroline Lucas (Verts/ALE)
komissiolle
Aihe: Natura 2000
-verkostoon kuuluvien alueiden turmeltuminen
Seitsemän kreikkalaisen
valtiosta riippumattoman luonnonsuojelujärjestön
laatiman, Kreikan suojeltujen alueiden järjestelmän
tilaa koskevan selvityksen mukaan Natura 2000
-verkostoon liitettyjen alueiden tila heikkenee
jatkuvasti, sillä Kreikan hallitus ei ole laatinut
kansallista suunnitelmaa näiden alueiden
hallinnoimiseksi. Niistä 151 alueesta, jotka on
direktiivin 79/409/ETY
mukaisesti luokiteltu erityissuojelualueiksi, ja
niistä 239 alueesta, joita on ehdotettu
luokiteltaviksi direktiivin 92/43/ETY
mukaisesti yhteisön tärkeänä pitämiksi alueiksi,
kansallinen suojelujärjestelmä kattaa ainoastaan
27 aluetta, joiden hallinnointia varten on
perustettu asianmukaisia elimiä. Käytännössä
näitäkään alueita ei suojella, sillä niiden
toimintaa sääntelevää oikeusperustaa ei ole saatu
valmiiksi vielä kaksi vuotta luokittelun
jälkeenkään, eikä suojeluin ole osoitettu riittävää
rahoitusta.
Mihin toimenpiteisiin komissio
aikoo edellä mainitut seikat huomioon ottaen ryhtyä
varmistaakseen Natura 2000 -verkostoon kuuluvien
alueiden suojelun ja hallinnoinnin Kreikassa?
E-2900/05FI
Stavros Dimaksen
komission puolesta
antama vastaus
(3.10.2005)
Komissio on tietoinen
seitsemän valtiosta riippumattoman
luonnonsuojelujärjestön laatimasta raportista,
joka koskee Kreikan Natura 2000 ‑verkoston
tämänhetkistä tilaa. Komissio on jo ryhtynyt
tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen,
että Kreikka toteuttaa asianmukaisesti Euroopan
yhteisön lainsäädännön mukaiset
velvollisuutensa, jotka koskevat Natura 2000
‑verkoston muodostavien alueiden nimeämistä ja
suojelemista.
Komissio on tutkinut
viivytyksettä kaikki valitukset häiriöistä ja
ympäristön tilan heikentymisestä alueilla, joita
Kreikka on ehdottanut yhteisön tärkeänä
pitämiksi alueiksi. Lisäksi komissio on
viivyttelemättä toteuttanut tarvittavat
oikeustoimet tai vastaavat toimet omasta
aloitteestaan. Kreikkaa vastaan on pantu
vireille tunnettuja tapauksia, kuten muun muassa
Koronian ja Volvin järvien alueen heikentymistä
koskeva tapaus sekä Zakynthosin saaren
valekarettikilpikonnan ja Milosin saaren Vipera
schweizerin suojelua koskevat tapaukset.
Kokemus on osoittanut, että
tarvitaan yhtenäisiä hallinnollisia rakenteita
ja hoitosuunnitelmia helpottamaan Natura 2000
‑alueiden hallinnointia ja yhtenäistä suojelua.
Komissio on tietoinen viivytyksistä, joita on
esiintynyt 27 perustetun hallintoelimen
saattamisessa täysin toiminnallisiksi, ja se on
ilmoittanut asiasta Kreikan viranomaisille
useaan otteeseen. Viivytysten seurauksena
vastuussa oleville hallintoelimille ei voitu
myöntää ajoissa varoja Natura 2000 ‑alueiden
hallinnointiin. Kreikka on osoittanut
rakennerahastojen avulla tuettavaan
ympäristöalan toimintaohjelmaansa käytettäväksi
51,37 miljoonaa euroa kaudella 2000–2006
(toimenpidekokonaisuus 8.1).
Toimenpidekokonaisuus koskee pääasiassa Natura
2000 ‑alueita varten perustettujen
hallintoelimien tarpeita, mutta sen avulla myös
tuetaan verkostoa yleisesti.
Vuoden 2004 lopulla
toimenpidekokonaisuuden toteuttamisaste oli
kuitenkin vain 9 prosenttia.
Kreikka on tämän jälkeen lisännyt
ponnistelujaan, ja vuoden 2005 toukokuussa ja
kesäkuussa se hyväksyi ja sisällytti
toimenpidekokonaisuuteen 8.1 alaohjelmat monia
hallintoelimiä varten. Nämä alaohjelmat tukevat
toimia, joiden tarkoituksena on alueen
eläinlajien ja elinympäristöjen suojelu,
kunnostusprojektit, alueiden valvonta sekä
valvonnan ja hallinnoinnin tukeminen.
Komissio seuraa edelleen
Kreikan Natura 2000 ‑alueiden hallintoelimien
toimintaa sekä Kreikan viranomaisten muita
toimia, jotka vaikuttavat Natura 2000 ‑verkoston
muiden alueiden tehokkaaseen suojeluun. Komissio
valvoo jatkossakin luonnonsuojelulainsäädännön
täytäntöönpanemista Kreikassa, ja ryhtyy
epäröimättä toimiin varmistaakseen sen
asianmukaisen soveltamisen luonnon
suojelemiseksi.
|