Kompostihuussi ja mummonmökki

Print PDF Email

Viemäriverkon ulkopuolella asuvien ja mökkeilevien pitää uusia jätevesiensä käsittely nykynormien mukaiseksi vuoden 2016 loppuun. Tämä on kiukustuttanut todella monia. Mutta väärinkäsityksetkin vaikuttavat olevan yleisiä.

Yksi yleisimmistä harhaluuloista on, että kaikkien on pakko hankkia kymppitonnin jätevedenpuhdistamo, ellei sitten satu olemaan niin hyvä tuuri, että talo ehditään kytkeä kunnan viemäriverkkoon ennen määräaikaa.

Kallista puhdistuslaitteistoa tarvitaan vain, jos jätevesissä ovat mukana vessavedet. On paljon halvempaa olla sekoittamatta pissaa ja kakkaa veteen kuin ensin sotkea nämä keskenään ja sitten yrittää pestä pissa ja kakka vedestä pois. Taloissa, joissa ei ennestään ole vesivessaa, sellaisen rakentaminen jätevesiasetuksen takia on sulaa hulluutta. Valitettavasti sellaiseen houkuttelevia kaupparatsuja on liikkeellä.

Viime viikolla olin seminaarissa, jossa keskusteltiin siitä, onko ylipäänsä järkevää sekoittaa veteen virtsaa ja ulosteita. Ihmisten ja karjan jätöksethän ovat ravinteita, jollaisia tarvitaan pelloilla. Tilaisuudessa keskusteltiin myös siitä, voisiko ainakin virtsan kerätä talteen, siis myös kaupungeissa, koska suurin osa jätöstemme ravinteista on juuri virtsassa, jonka käsittely on helpompaa kuin "sen ittensä".

Olen tavannut useita maanviljelyn asiantuntijoita, jotka ovat huolissaan tulevasta fosforipulasta. Fosfori on kaivannainen, uusiutumaton luonnonvara. Toiseen maailmansotaan asti pelloille levitettiin pääasiassa lantaa, mutta sen jälkeen kaivoksista peräisin olevien fosforilannoitteiden käyttö on melkein 20-kertaistunut. Arviot siitä, kauanko maailman fosforivarat riittävät, vaihtelevat suunnilleen 50 ja 100 vuoden välillä.

Suurimmat fosforivarat ovat Kiinalla, USA:lla ja Marokolla. Niiden jälkeen tulevat entisen Neuvostoliiton maat, Irak, Jordania, Saudi-Arabia ja Peru. Jotkut pitävät fosforia strategisena luonnonvarana ja ennustavat fosforista ja makeasta vedestä tulevien konfliktien aiheita. Kumpaakin tarvitaan viljelyyn. Pula kummasta tahansa tarkoittaa nälkää. Se, joka hallitsee vesi- ja fosforivaroja, käyttää valtaa.

Fosforin pystyy poistamaan jätevesistä helpommin kuin typen. Mutta ainakin useimmilla puhdistamoilla fosfori saostetaan muotoon, josta kasvit eivät pysty sitä enää hyödyntämään, eli se menee hukkaan.

Typpeä saa ilmasta, se ei lopu kesken. Mutta typpilannoitteiden valmistaminen vie paljon energiaa. Jotkut sanovat, että syömme epäsuorasti öljyä, koska ruokamme kasvattamiseen on tarvittu fossiilienergialla tuotettuja typpilannoitteita, ja öljyllä hyrrääviä maatalouskoneita.

Ketjun toinenkin pää eli typen poistaminen jätevesistä kuluttaa paljon energiaa. Siinä typpi muutetaan kaasuksi, eli palautetaan takaisin ilmaan.

Jätevesistähän ravinteet pitää poistaa, koska vesissä ravinteet – nuo pelloilla välttämättömät kasvien rakennusaineet – ovat ongelma, sinilevän ruokaa. Sisävesiemme typpikuormituksesta haja-asutus aiheutti vuonna 2009 moninkertaisesti enemmän kuin viemäriverkkoihin kytketyt kaupungit ja taajamat, ja fosforikuormituksestakin taajamia enemmän. Maatalous on toki ylivoimaisesti suurin sekä fosforin että typen päästäjä sekä järviin että Itämereen.

Se että kaupunkien kerrostaloista kerättäisiin talteen ja pelloille vietäväksi edes virtsa, saati ulosteet, on vielä aika kaukana. Mutta en pidä mahdottomana, että sekin päivä vielä joskus koittaa.

Hajajätevesiasetuksen normien täyttämiseen on nyt aikaa noin kolme ja puoli vuotta. Hartaasti toivon, että kesämökkiläiset ja haja-asutusalueiden vakituisetkin asukkaat vakavasti miettisivät modernia kuiva- tai kompostikäymälää. Se on monta kertaa halvempi kuin vessavesien käsittelyyn kykenevä vedenpuhdistamo, ja sellaisen pystyy asentamaan myös sisätiloihin. Moderni kuivakäymälä, joka on tehty oikein ja jota käytetään oikein, ei haise. Lopputulos on käyttökelpoista multaa.

Huussiseuran nettisivuilla www.huussi.net on käytännöllisiä neuvoja. Jokaisellahan on mielipiteensä esimerkiksi siitä, saako käymälä tarvita sähköä vai ei, haluaako pakastavan vai kompostoivan, haluaako virtsanerotuksen vai ei, minkä kokoinen "ruuma" saa olla, jne.

Varmasti monia muitakin kuivakäymälätiedon lähteitä löytyy, itse löysin tätä kirjoittaessani netistä esimerkiksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen Biohalo-hankkeen sivut.

Unicefin mukaan maailmassa yli 780 miljoonaa ihmistä elää ilman puhdasta vettä ja 2,5 miljardilta puuttuu hygieeninen käymälä. Aika isolle osalle näistä ihmisistä paras ratkaisu on kuivakäymälä, jossa puhdasta vettä ei liata ulosteilla. Kuivakäymälän valinta vauraassa ja teknisesti edistyneessä maassa, Suomessa, näyttää hyvää esimerkkiä.

Kolumni Hämeen Sanomille 28.4.2013

Avainsanat: fosfori, jätevesi, kuivakäymälä