Jotain rajaa ruoan polttamiselle autoissa

Print PDF Email

Viikon lobatuimpia asioita EU-parlamentissa on ollut autojen biopolttoneste (biofuel). Tänään parlamentti otti kantaa siihen, pannaanko raja ruoan polttamiselle autojen tankeissa. Toinen kuuma peruna oli, otetaanko huomioon epäsuorat maankäyttövaikutukset.

Molemmissa asioissa lopputulos oli kohtuullinen, vaikka me vihreät olisimmekin halunneet vielä tiukempaa.

Parlamentin enemmistö haluaa 6 prosentin rajan biopolttonesteelle, joka on tehty ruoaksi ja rehuksi kelpaavasta, ja ylipäänsä pelloilla viljeltävästä raaka-aineesta. Lisäksi enemmistö myös tuki niin sanottuja ILUC-kertoimia eli epäsuorien maankäyttövaikutusten kertoimia.

Mitä on epäsuora maankäyttövaikutus?

Esimerkiksi kun öljypalmuviljelmällä on ennen tuotettu ruoaöljyä mutta se aletaankin myydä biodieselin raaka-aineeksi, maankäyttö ei suoraan muutu. Epäsuorasti usein muuttuu kuitenkin, jos ruokaöljyn tuotantoon raivataan uusi palmuöljyviljelmä. Pahimmassa tapauksessa uusi viljelmä raivataan suosademetsään, jolloin aiheutetaan valtavat hiilidioksidipäästöt uuden plantaasin maaperästä. Tällainen biodiesel voi olla ilmaston kannalta tuhoisampaa kuin perinteisen fossiilidiesel.

Parlamentin enemmistö halusi ottaa epäsuorat maankäyttövaikutukset huomioon ILUC-kertoimilla. Kuinka ollakaan, biopolttonesteiden tuottajafirmat lobbasivat kiivaasti tätä vastaan. Viimeksi toissa tiistaina olin aamiaisella, jolla nämä firmat parhaansa mukaan koettivat kyseenalaistaa asiaa koskevat tutkimukset.

Biopolttonesteiden tuotanto EUssa lähti liikkeelle 2000-luvun alussa kun maatalouden ylituotanto oli iso ongelma. Ylijämä dumpattiin EU-tukiaisilla polkuhintaan maailmanmarkkinoille ja tällä vaikeutettiin monen kehitysmaan omaa ruoan tuotantoa. Silloin ajateltiin että biopolttonesteillä lyödään monta kärpästä yhdellä iskulla, saadaan ylijäämäviljat hyötykäyttöön ja ilmastoystävällisempää polttoainetta autoihin.

Mutta muutamassa vuodessa maailma muuttui, ruoan kysyntä kasvoi 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä rajusti, autojen polttoaine alkoi kilpailla markkinoilla ruoan kanssa. Useiden raporttien, mm FAO:n mukaan se on nostanut ruoan hintaa etenkin köyhissä maissa.

Kun biopolttonesteiden markkinat EU:ssa oli luotu, tänne alettiin tuoda sitä myös muista maanosista, usein ympäristön kannalta hyvin kyseenalaisesti tuotettua.

Siksi vihreät ja ympäristöjärjestöt ovatkin jo useiden vuosien ajan vaatineet ylärajaa ruoasta tehtäville biopolttoaineille ja epäsuorien maankäyttövaikutusten ottamista huomioon laskettaessa ilmastohyötyä.

Ruoan polttamisen sijaan pitäisi suosia seuraavan sukupolven biopolttonesteitä, joita voidaan tehdä esimerkiksi metsäteollisuuden jätteistä, yhdyskuntajätteistä, levistä yms.

Komissio viivytteli pitkään ehdotuksiaan, koska ruokapohjaisten biopolttonesteiden tuotannosta on jo muodostunut iso bisnes. Myös parlamentissa lobbaus on ollut kiivasta.

Täysistunnon kanta oli vihreästä näkökulmasta huonompi kuin ympäristövaliokunnan, (josta bloggasin 11.7.2013), mutta kuitenkin askel parempaan, sekä ympäristön että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta.

Ympäristövaliokunta esitti 5,5 prosentia kattoa peltopohjaisten biopolttoaineiden käytölle liikenteessä. Täysistunto nosti sitä 6 prosenttiin. Kun liikenteen energiasta 10 % pitää vuonna 2020 olla uusiutuvaa, siitä siis korkeintaan 6 % saa olla tehty ruoasta tai ylippäänsä pelloilla viljeltävistä kasveista. Lopun pitää olla peräisin esimerkiksi yhdyskunta- ja teollisuusjätteistä tai levistä. Myös sähköajoneuvoissa käytetty uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö kelpaa.

Aika täpärästi (352-343) parlamentti hyväksyi sen, että vuodesta 2020 alkaen pitää ottaa huomioon epäsuorat maankäyttövaikutukset ILUC-kertoimilla.

Tulos oli siis ympäristön, ilmaston ja ihmisten kannalta edistysaskel.

Entä mitä äänestys tarkoittaa suomalaisen teollisuuden ja metsänomistajien kannalta?

ILUC-kertoimien käyttöönotto suosii metsäteollisuutemme innovaatioita. Metsäteollisuuden jätteille ei nimittäin lasketa epäsuoraa maankäyttövaikutusta, joten parlamentin hyväksymä malli suosii niistä valmistettuja biopolttonesteitä. Se onkin ihan oikein, eihän biopolttoaineiden valmistaminen paperitehtaiden tai sahojen jätteistä lisää ympäristön kuormitusta, jos tehtaalla/sahalla käytetyt puut on joka tapauksessa hakattu paperin/lautojen/huonekalujen raaka-aineksi.

Sekä metsäteollisuus että MTK olivat huolissaan ehdotuksesta, joka olisi kieltänyt pyöreän puun, siis runkopuun käytön edistyneempien (siis ei-ruokapohjaisten) biopolttonesteiden raaka-aineena. Se kohta kuitenkin poistettiin täysistunnossa. MTK oli huolissaan myös metsänhoidon kestävyyttä koskevista kriteereistä. Ne eivät menneet läpi.

Metsäenergian ympäristökriteereitä tarvitaan mielestäni, ei uusiutuvan energian ympäristövaikutuksilta voi sulkea silmiä. Mutta on loogista, että kriteerit ovat biopolttonesteelle samat kuin kiinteässä muodossa poltettavalle biomassalle (esim puuhakkeelle ja pelleteille). Skaba tästä käydään erikseen ja siihen juuri liittyi Iltalehden eilinen uutisankka, joka väitti EUn kieltävän koivuklapit saunoista.

Vihreästä näkökulmasta parlamentti hyväksyi siis tänään kohtuullisen uudistuksen. Valitettavasti oikeisto ja osa keskustaa esti sen, että raportööri Corinne Lepage olisi heti päässyt neuvottelemaan lopullisesta lakitekstistä EUn ministerineuvoston kanssa. Oikeisto olisi halunnut anteliaamman kiintiön ruokapohjaisille polttonesteille, tai hylätä rajan kokonaan. Suurin osa oikeistosta vastusti myös ILUC-kertoimia.

Tämä voi tarkoittaa, että lopullisesta lakitekstistä päättäminen siirtyy ensi kevään EU-vaalien yli. Voi olla, että joku biodiesellobbari on tästä hyvillään. Mutta viive merkitsee myös epävarmuuden jatkumista alalla.

Tässä linkki Ecofysin tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan mm jätteistä pystyy tekemään paljon biopolttoaineita, aiheuttamatta maankäytön kautta ilmastopäästöjä.

http://www.ecofys.com/en/news/significant-potential-for-biofuels-from-waste-and-residues-but-sustainabili/

Tästä näet, miten suomalaiset mepit äänestivät keskeisimmistä kohdista:

(Olen muuten hämmästynyt, että Eija-Riitta Korhola vastusti katon asettamista ruoasta tehtäville biopolttoaineille ja ILUC-kertoimia, hänhän on useasti arvostellut biopolttoaineita sekä ruoan tuotannon että ympäristön kannalta katastrofaalisiksi, ks muutosehdotukset 60/2 ja 177)

muutosehdotus 60/2: ILUC-kertoimet vuodesta 2020 alkaen (läpi)

+ Torvalds, Jaakonsaari, Cronberg, Hassi
– Jäätteenmäki, Takkula, Terho, Essayah, Korhola, Sarvamaa,
0 –
Poissa: Repo, Pietikäinen, Pakarinen

art 3, pyk 4
muutosehdotus 152 cp, osa 1: 7,5 % etanolikiintiö (läpi)

+ Jäätteenmäki, Takkula, Torvalds, Korhola, Sarvamaa
– Terho, Jaakonsaari, Repo, Cronberg, Hassi, Essayah
0 –
Poissa Pakarinen, Pietikäinen,

art 3, pyk 4, kohta d,
muutosehdotus 177: katto ruoasta tehdylle biopolttoaineelle poistetaan kokonaan (ei läpi)

+ Korhola, Sarvamaa
– Terho, Torvalds, Takkula, Repo, Jäätteenmäki, Jaakonsaari, Hassi, Cronberg, Essayah
0 –
Poissa Pakarinen, Pietikäinen,

muutosehdotus 152 cp: 6,5 % raja ruokapohjaisille raaka-aineille (ei läpi)

+ Sarvamaa, Takkula, Essayah, Jäätteenmäki, Korhola
– Jaakonsaari, Torvalds, Hassi, Cronberg, Repo, Terho
0 –
Poissa: Pakarinen, Pietikäinen,

muutosehdotus 181 cp: 6% raja ruokapohjaisille ja pelloilla viljellyille raaka-aineille (läpi)
(Vihreät ja todennäköisesti myös demarit äänestivät vastaan, koska olisivat tukeneet ympäristövaliokunnan tiukempaa 5,5 %:n rajaa – siitä olisi päästy äänestämään jos 6 % ei olisi mennyt läpi.)

+ Sarvamaa, Takkula, Jäätteenmäki, Korhola, Torvalds, Essayah
– Hassi, Cronberg , Repo, Jaakonsaari, Terho
0
Poissa: Pakarinen, Pietikäinen

art 3, pyk 4, kohta e
muutosehdotus 152 cp: poistetaan toimet väärennöksiä vastaan ja kehittyneitä biopolttoaineita suosivat kertoimet (ei läpi)

+ Sarvamaa, Korhola
– Hassi, Cronberg, Essayah, Repo, Takkula, Jäätteenmäki, Jaakonsaari, Terho, Torvalds
0
Poissa: Pakarinen, Pietikäinen

art 3
muutosehdotus am 161: ei uudelleentarkastelua jossa ILUC-kertoimet otetaan mukaan kestävyyskriteereihin (ei läpi)

+ Essayah, Korhola, Sarvamaa ,Takkula
– Repo , Jaakonsaari , Torvalds , Hassi , Cronberg , Jäätteenmäki , Terho
Poissa: Pakarinen, Pietikäinen,

annex VIII
muutosehdotus 164: kumoaa ILUC-kertoimet (Huom: tämän olisi kyllä pitänyt kumoutua, koska edellä muutosehdotukset 157 ja 159 kaatuivat molemmat, puhemies ei huomannut tätä)

+ Sarvamaa, Takkula, Korhola, Terho, Essayah
– Jaakonsaari, Torvalds, Hassi, Repo, Jäätteenmäki , Cronberg
0
Poissa: Pakarinen, Pietikäinen

Loppuäänestys: muutettu ehdotus kokonaisuutena (läpi)

– Korhola, Terho, Essayah, Sarvamaa, Takkula
+ Jäätteenmäki , Jaakonsaari, Torvalds, Cronberg , Repo, Hassi
0
Poissa: Pakarinen, Pietikäinen

Lainsäädäntöpäätöslauselma (läpi)

+ Sarvamaa, Takkula, Torvalds, Hassi, Cronberg, Repo, Jaakonsaari, Jäättenmäki , Korhola
– Terho, Essayah
0 –
Poissa: Pakarinen, Pietikäinen

Tässä linkki istunnon pöytäkirjaan, josta nimenhuutoäänestysten tulokset löytyvät

http://www.europarl.europa.eu/sed/votingResults.do

 

Avainsanat: biopolttoaine, biopolttoneste, epäsuora maankäyttövaikutus, EU, ILUC