Liittovaltio vai ei

Print PDF Email

Jo useita vuosia kestänyt jatkojännäri siitä, hajoaako yhteisvaluutta euro vai ei, ja mitä sitten tapahtuu, jatkuu edelleen ja tuoreinta näytöstä esitetään nyt EU-huippukokouksessa.

Jatkojännärin kuluessa joissakin saamissani viesteissä minua on syytetty yhdeksi niistä poliitikoista, jotka ajoivat Suomen yhteisvaluuttaan.
Tosiasiassa kuuluin niihin, jotka suhtautuivat epäillen Euroopan talous- ja rahaliitto Emuun ja sen myötä tulevaan yhteiseen valuuttaan. Asian voi tarkistaa puheista, jotka pidin Emusta eduskunnassa vuosina 1997 ja 1998 ja joihin alla on linkit.

Silloin sanomastani nostaisin erityisesti esille eduskunnassa 20.5.1997 sanomani:

"Viimeistään seuraavan suhdannetaantuman, siis Emu-aluetta koskevan taantuman, yhteydessä tulee syntymään voimakas poliittinen vaatimus Emu-alueen yhteisestä talouspolitiikasta. Tässä vaiheessa on kaksi vaihtoehtoa, joista ensimmäinen on se, että yhteisen talouspolitiikan tarve sinänsä laajasti tunnustetaan, mutta silti puuttuu poliittinen uskallus synnyttää niitä päätöksentekorakenteita, joita yhteinen talouspolitiikka edellyttäisi. Jos näin käy, siitä voi olla hyvinkin vahingollisia seurauksia koko alueen taloudelliselle kehitykselle.

Toinen vaihtoehto on, että tällaisessa paineessa synnytetään ainakin jollain tavoin tai jossain muodossa sellaiset liittovaltion päätöksentekorakenteet, jotka pystyvät myös talouspoliittista päätöksentekoa hoitamaan. Jos tuollaiseen vaiheeseen joudumme ja jos Suomi siinä vaiheessa on Emun jäsen, luultavasti tuossa vaiheessa tulen itse kannattamaan sitä vaihtoehtoa, että näitä liittovaltion päätöksentekorakenteita luodaan. …

Arvoisa puhemies! En siis ole sitä mieltä, että EU:n kehittyminen liittovaltioksi välttämättä olisi kavahdettava vaihtoehto, mutta olen sitä mieltä, että jos tätä kohti halutaan edetä, tämä valinta olisi tehtävä tietoisesti eikä siten, että ensin synnytetään Emu ja sen kautta syntyy sitten paineita liittovaltiorakenteiden aikaansaamiseen."

Se, mitä tuolloin sanoin, perustui yksinkertaisesti siihen talouspoliittiseen kokemukseen, että yhteinen raha ilman yhteistä talouspolitiikkaa ei ole historian aikana toiminut missään.

Kelloa ei voi kääntää takaisin, ei ole mahdollista palata yhteisvaluutta euroa edeltäneeseen aikaan. Olen samaa mieltä kuin olin 90-luvun lopulla, eli että on luotava ne rakenteet, joilla yhteisvaluutan kanssa voidaan pärjätä. Euro luotiin hyvän sään valuutaksi. On luotava rakenteet, joilla pärjätään myös myrskyssä ja raesateessa.

Emuun liittymisestä päätettäessä Suomessa keskusteltiin paljon siitä, auttaako meitä kukaan, jos meillä menee taloudellisesti huonosti, mutta muulla Emu-alueella hyvin. Sitä vaihtoehtoa, että huonosti menisikin jossain muualla ja me olisimmekin niitä, jotka mietimme, haluammeko auttaa muita, en muista kenenkään silloin nostaneen esille.

Toinen asia, jota en muista kenenkään ennustaneen vuosien 1997 ja 1998 Emu-päätöksenteon yhteydessä, on se että keskeinen seikka euroalueen vakauden kriisiyttäjänä tulee olemaan pankkien ylenpalttinen riskinotto kerrannaisvaikutuksineen.

Oma kantani Suomen Emu-jäsenyyteen oli siis kielteinen ja sanoin sen myös, kun olin ehdolla Vihreiden puheenjohtajaksi alkukesästä 1997. Tulin valituksi ja alkuvuodesta 1998 pidettiin puoluevaltuuskunnan ja eduskuntaryhmän yhteiskokous, jossa puolueen kanta Emuun ratkaistiin. Enemmistö puolsi Emuun menoa. Siksi kun asiasta äänestettiin eduskunnassa, äänestin puolueen kannan mukaisesti puolesta.

Niiden asioiden lisäksi, joista pääministerit nyt keskustelevat, pankkiunioni ja muut, tarvitaan mielestäni myös verotusta koskevan yhteistyön tiivistämistä.
Ennen kaikkea pitää helpottaa verotuksen alarajaa koskevaa päätöksentekoa. Nykyisin veropäätökset vaativat kaikkien EU:n jäsenmaiden yksimielisyyttä. Siksi niitä ei tehdä melkein koskaan. Tämä on johtanut "kilpajuoksuun pohjalle", jäsenmaiden kilpailuun keskenään erityisesti pääoma- ja yritysverotuksen alhaisuudella.

Valtion ja kuntien talouden tasapaino ei riipu pelkistä menoista vaan myös tuloista. Kun joka puolella leikataan koulujen ja sairaaloiden määrärahoista, on järjetöntä ylläpitää EU:ssa kilpailua verotuksen alhaisuudesta. Ainakin pääoma- ja yritysverojen sekä ympäristöverojen vähimmäistasoja koskevat päätökset pitää voida tehdä samalla määräenemmistöllä, jolla EU-direktiivejä muutenkin säädetään.

20.5.1997
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?otsikko=%2763.1997+0%29+VNS+4/1997+LK+Ed.+Hassi%27&numero=25078&base=ptk&f=SIS_FRM&kieli=su&ylapalkki=akxtripview&palvelin=www.eduskunta.fi&

20.5.1997
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?otsikko=%2763.1997+0%29+VNS+4/1997+LK+Ed.+Hassi+%28v%29%27&numero=25083&base=ptk&f=SIS_FRM&kieli=su&ylapalkki=akxtripview&palvelin=www.eduskunta.fi&

5.11.1997
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?otsikko=%27140.1997+16%29+LA+113/1997+LK+Ed.+Hassi+%28v%29%27&numero=25262&base=ptk&f=SIS_FRM&kieli=su&ylapalkki=akxtripview&palvelin=www.eduskunta.fi&

5.11.1997
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?otsikko=%27140.1997+16%29+LA+113/1997+LK+Ed.+Hassi%27&numero=25277&base=ptk&f=SIS_FRM&kieli=su&ylapalkki=akxtripview&palvelin=www.eduskunta.fi&

14.4.1998
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?otsikko=%2744.1998+0%29+VNT+1/1998+Ed.+Hassi+%28v%29%27&numero=25025&base=ptk&f=SIS_FRM&kieli=su&ylapalkki=akxtripview&palvelin=www.eduskunta.fi&

14.4. 1998
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?otsikko=%2744.1998+0%29+VNT+1/1998+Ed.+Hassi%27&numero=25061&base=ptk&f=SIS_FRM&kieli=su&ylapalkki=akxtripview&palvelin=www.eduskunta.fi&

Avainsanat: emu, euro, talous, talouskriisi